Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Aika paskoja on nurmet täällä Savossa, saa nähdä miten tuo helle vaikuttaa. Vettä on nyt hieman tullut, että kai nuo kasvaa massaa viellä lisää. Tai sitten vanhenevat nopeasti, kun kuivuus-ja kylmästressin päälle tulee kuumat kelit. Hätäillä ei ehkä kannattaisi, toinen sato voi olla kiven alla jos pitkät ennusteet pitää paikkansa.
Ei maanviljely kai ministerihommaan parasta asiantuntemusta anna. Pitäisi ehkä olla näkymä muustakin kuin sontaluukusta. 
Ensimmäinen vaatimus olisi ettei koskaan ole astunut jalallaan suomalaiseen maatalousalan kouluun, sieltä tuppaa tarttumaan omanlaisensa kapeakatseisuus. Kepu on toiminut ansiokkaasti kehityksen jarruna viimeiset 30 vuotta, eikä persujen ulostulot asian suhteen lupaa yhtään parempaa.
Savossa 70 senttiä lunta ja yöt helvetin kylmiä. Ensi viikolla ehkä lämpenee, mutta taitaa ehtiä viellä Lapin reissun heittämään ennenkuin tarvitsee edes ajatella peltopelleilyjä.
Mä olin tajuavinani edellisiä tukipykäliä tavaessani , että maatalouden osuus piti olla 17500 euroa alv 0% investoinnista ja maksimi taisi olla 800eur/kwp eli vähintään 22kwp tuotto maatalouteen ja yksityistalous päälle eli sähkön kulutus vuodessa joku 70 000 kwh. Mun laskelmat voi olla ihan väärät , mutta ajattelin itte laittaa 8 kwp laitoksen omalla rahoituksella, Mutta paikallinen sähköasentaja sanoi, että se on liian pieni mun huippu kulutuksiin ( tiesin sen ittekkin) . Sen piti lähettää tarjous 10kwp laitoksesta mutta sitä ei oo näkynyt. Ja senkin tehosta meinas että ei se sellaisiin tehoihin koskaan pääse. Ittellä sillä oli sellainen käytössä ja näytti että huiput ollut joskus 8kwp pintaan. En kyllä ymmärtänyt, koska 80% tehosta kait luvataan 20v takuu ehdoissakin.
Sitten toinen juttu. Nykyisin sähköä myyvä firma muistutti ylimitoittamasta laitosta, koska sähköstä maksetaan sen hetkinen spotti hinta miinus 0,33 sent/kwh. Ja se ei välttämättä ole enää juuri minkään arvoista aurinkoisella säällä, kun paneeleja asennetaan hehtaari tolkulla entisille nevoille yms. Jos oma kulutus olisikin tasaista niin asia olisi ihan eri, mutta myytäväksi tarkoitetun sähkön takaisin maksu aika on yli 20vuotta ( Ihan oma arvio) . Tuolla ajatuksella voin olla viisaasti nuuka ja jättää laittamatta.
Sitten muualta luettua. Yksikin puun lehti tiputtaa paneelin tuottoa aivan jonkun toisen määrän kuin sen pinta-alan verran. Urakoijan mukaan jos 20% paneelista on peitossa (lumessa) tuotto on 0%.
paikallisen urakoijan hinta-arvio ( ei tarjous) oli kyllä ihan eri luokkaa kuin valtakunnallisten netistä saatavien tarjousten suuruus.
Väreellä on tarjouspaketit Valiolaisille tiloille, näköjään mitoitettu niin että
firma saa investointituet.
https://vare.fi/aurinkopaneelit/aurinkopaneelit-valiolaiselle-maitotilalle/Pörssihintaennusteet on sillä tasolla, että jos ei omaa käyttöä ole niin ihan turhaan rei'ittää kattonsa.
Siirtomaksu on jatkossa minkä säästöllä sen tilin tekee jos tekee.
Onkos kokemuksia, että jos on traktorissa ohjaamojousitus mutta ei etujousia tai molemmat jouset, niin onko siinä oleellista eroa kyydin tasaisuudessa.
Käytettyjä T7 Nyykkäreitä katsellut ja joko on super steer tai etujouset. Super steer akseli kiinnostaisi muuten, muuta menettääkö siinä sitten ajomukavuudesta liikaa
Etujouset on niitä varusteita, että kun kerran on niihin tottunut niin ilman ei pärjää. Välillä kun ajaa vanhemmalla jossa ei mitään jousia, niin tuntuu että hampaat putoaa suusta.
No jos kaupat tuli niin millään muulla ei ole mitään arvoa kuin pellolla ja silläkään ei kovin paljoa. Olisin kuvitellut että halleilla olisi jotain arvoa… No eihän pankit ole antanut juuri vakuusarvoa rakennuksille yleensä.
Onko nämä niitä Atrian konseptinavetoita, helppoja ja halpoja, ja rahan tuloa ei voi estää? Riittäkö miljoona tuon infran rakentamiseen? Näin laiskana keksin monta muutakin sijoituskohdetta ennen tuommoista työsiirtolaa.
Eipä ole luomuihmiset koskaan kommentoineet apilamätäongelmista tms. Omien kokemusten mukaan apila kyllä häviää nurmista, mitä kauemmin peltoa pidetään heinällä. Laitumilla eläimet tallovat ja sille apila on herkkä. Kaikesta huolimatta apila on melko talvenherkkäkin. En tiedä vaikuttaisiko nurmien niitto eli pitäis murskata kasvusto, että uusi kasvusto pääsee helpommin kasvamaan läpi. Jostain muistelen lukeneeni, että apilaa tulisi pitää minimissään kolme vuotta, koska juuristo kasvaa koko ajan ja se olisi maan rakenteelle eduksi.
Apila on taudinarka. Se nurmesta nurmeen uudistaminen johtaa joko hetkelliseen totaalimahalaskuun (apilamätä eli pahkahome) tai ehkä kuitenkin todennäköisemmin apilaväsymykseen eli erilaisten ns. minipatogeenien lisääntymiseen ja sitä kautta kasvun heikkenemiseen. Sitten vielä juurilaho eli yleinen vanhuudenheikkous viimeistään kolmantena tai neljäntenä nurmivuonna. Juuristo kehittyy toisena nurmivuonna jo täyteen vahvuuteensa eli esikasviarvon kannalta viherlannoitusvaikutus ei siitä enää normitilanteessa parane.
Puna- tai alsikeapilalla nurmen optimi-ikä on 2-3 vuotta ja välivuosia saman verran. Eli oppikirjamainen intensiivinen viljelykierto on sadontuoton kannalta paras.
Onko valkoapila sitten kestävämpi? Omassa viljelykierrossa kylvetään laitumille valkoapila seoskasvuston kanssa ilman välivuosia, eikä apila näytä siitä ottavan itseensä.
Kattoin uteliaisuutani Yaran osakkeen hintahistoriaa. Ihan paska osake kurssimutoksilla, mutta osinkoja maksanut ihan mukavasti 
No ei lämmitä omaa tiliä 
Reilut kymmenen vuotta ollut muutama Yaran lappu, ja niitä osinkojakin on alkanut tulla kunnolla vasta 2020-luvulla. Euroissa ei ole kurssi juuri noussut, kruunuissakin vaatimattomat 35%.
Mitäpä muutakaan oli odotettavissa, kun laskeviin hintoihin aletaan työntämään valtion tukirahaa. Tuo tuki tuli yaralle kuin tilauksesta, ei tarvitse laskea hintoja alle avaushintojen, ja suututtaa suurimpia asiakkaita.
Kiitos taas markkinahäiriöstä kepu, lupaava laskumarkkina saatiin tyssättyä. Tästä seuraa taas hauskoja tilanteita myyjille, kun omavastuun alarajalla roikkuvat tulevat ostamaan paria säkkiä saadakseen touhutonnin valtiolta.
No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
Sää ehrit eka.. 😂
Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.
Tässä on nyt sellainen ideologinen ero, että ajattelin homman tehtävän kunnolla. Huithapeloimalla saa tietysti jotain kasvamaan nopeasti, mutta ainakin näillä omilla savilla ei ole odotettavissa kaksiset kesantoheinät jos siemenmäärän jättää kovin heikoksi ja joku jyräys ym. kunnollinen muokkaus jätetään tekemättä. Kesannon kun perustaa, niin sinne kannattas laittaa melko laajakirjo eri lajikkeita. Kyllä meikäläisen viherlannoituslaskusta tuli aikamoinen, mutta toisiakin tapoja tietysti on.
Jyrän päälle istutettu pneuma on
hömppäilijän nurmenviljelijän ykköstyökalu. Aika monta työvaihetta saa tehtyä yhdellä ajolla.
No ei todellakaan ole.. Kyllä se on niin veemäistä puida suojaviljakasvustoa jossa nurmi kasvaa lakopaikoista läpi..
Aikoinaan kun vielä olin maitoviljelijä nurmet perustettiin vihantana korjattavaan suojaviljaan ja kaksi sr-satoa otettiin niistä perustamisvuonna.
Nyt jauholakkina vln:t ja "sr-nurmet" tulee perustettua joka puhtaana tai jos suojaviljaa ("siilon pohjilta"), niin tähkälle tullessa 1. murskaus.. Kurittaa samalla 1v. rikkojakin kun eivät ehdi siementää.
Vln:t tulee kylvettyä kevytmuokattuun tai kevään sänkirikkoon, rikkaäes raapii siemenet tarpeeksi maahan ja jyräys painaa kiinni..
Sää ehrit eka.. 😂
Samaa mieltä kuin edelliset, kerta lautastinttarilla ja kylvö pneumalla, ei mielestäni erityisen vaikeaa tai kallista. Suojaviljassa on aina omat riskinsä, se yhden muokkauskerran säästö valuu äkkiä kuivauskustannuksiin, ja kosteampiin kuivikeolkiin kuka semmoisia kerää.
Rusinan nyppijöille oikein🤣🤣
Ajatteltko samoen tilateurastamoistaki? Ja muusta pienemmistä alakutuotannon jalostuslaitoksista?
Jos siis lähtee osakeyhtiölle myymään maitoa että se Oy voi pakata private labelia niin se on vähän niin kun pyörittäisi tilateurastamoa?
Ja mitä tulee itse "alkutuotannon jalostuslaitokseen" ja varsinkin ihmisiin jotka sen sitten möivät Fazerille, niin heillä taitaa mennä aika hyvin. 
Ihan äskettäin oli Hesarissa juttua näistä myyjistä, ja siitä miten käy kun ihmisellä on liikaa rahaa.
https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009255331.html
toloppa pölökky ja mulukku, mutta miten käynr tuon pölökyn, kun myytiin itävaltalaesille, eikkö se Hitlerikkii ollu sieltä...
Toinen itävaltalainen eli Binderholz on ollut täällä vähän etelämpänä ihan hyvässä maineessa, investoinut entisiin Vapon sahoihin, ja maksaa puusta vähintään sen minkä muutkin.
