Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ei sekään ole ensimmäinen kerta kun pyykki on ottanut jalat alleen ja kävellyt johonkin päin muutamia kymmeniä metrejä..
Varminta on kun menette naapurin kanssa yhdessä maanmittaustoimistolle ja pyydätte kaivamaan esille sen TOIMITUSKARTAN jossa tuo raja on alunperin muodostettu. Sehän voi olla vaikka toista sataa vuotta vanha. Siinä pitäisi olla rajapyykit kyllä oikeilla paikoillaan.
Jos tuo virhe on sitten edelleen olemassa, menette edelleen yhdessä maaseutuasiamiehen juttusille selvittämään miten tukiasian kanssa menetellään. Kolmas puolueeton osapuoli voi saada veden pysymään lasissa...
3,35 hv/ha
310 e/ha nykyarvo alv 0 %
Niin kauan kuin viljantuotanto on Suomen ainut tuotannonala, jota ollaan valmiita pyörittämään muiden toimintojen tuloilla ilman tulosvaatimusta, kaikki keinot tilanteen tervehdyttämiseen ovat aika avuttomia. Muu yhteiskunta samoin kuin tuotantopanosteollisuus ja kauppa saa viljantuotannon kannattavuudesta aivan vääristyneen kuvan, kun viljantuotantoon panostetaan sen mukaan mitä sattuu rahaa olemaan sen sijaan, että mietittäisiin mitä se kannattaa.
En vastusta osa-aikaviljelyä, koska ihmisillä on oltava vapaat kädet omaan tulonmuodostukseen. Mutta jonkun pitäisi pystyä avaamaan niiden ihmisten silmät, jotka viljelevät vain koska naapurikin viljelee, ja nimenomaan siksi, ettei naapuri saa peltoja. Kustannuksista välittämättä. Viljantuotannon kustannuksissa päästään kohtuullisiin lukemiin, jos nämä muiden tulojen loppusijoittajat karsitaan tilastoista pois. Jokainen meistä näkee omilla silmillään, että järjettömimmät koneinvestoinnit ovat juuri tiloilla, joilla ne on ostettu muulla rahalla, riippumatta siitä onko nuo rahat palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai metsästä. Tai sitten kotieläintaloudesta, jossa korkeamman tukitason turvin pyöritetään sellaista rehuviljanviljelyä, johon viljatilalla ei ole varaa.
Pitäisikö meidän lähteä muihin hommiin ilmaiseksi ja vielä maksaa työntantajan kulut vähäksi aikaa, jotta ihmisten silmät aukeavat?
Pistäkääs vähän lukuja pöytään ketkä ootte viljelleet.
Sato 3000 kg / ha, 150 e/tn, tekee 450 e/ha. Samaan tarvitaan 5 tonnia ohraa interventiohinnalla.
Siemen 250 - 300 e/kg, 1 e/kg = 250 - 300 e/ha, ohralla ostosiemenellkäkin alle 100 e/ha
Entäs kuivaus?
Tilojen välinen kauppa onkin tässä paras ratkaisu. Eri asia sitten kuinka moni tila on valmis maksamaan siitä enemmän kuin minkä agrimarketmonopoli hinnoittelee. Isäntien kannattaa vain huomata, että siemenet kannattaa silloin hankkia ihan muualta kuin agrimarketista.
Kävin muuten juuri agrimarketin sivuilla, oli uusia viljan hintoja. Härkäpavusta oli nyt ensi syksyn hintatarjous lokakuulle kokonainen 150 e/tonni. Agrimarket suorastaan kannustaa härkäpavun viljelyyn
Olenm paalaajan kanssa täsmälleen samaa mieltä. Meneppäs kertomaan tuo Agrimarkettiin
MTK esittää luonnonhoitopeltojen lisäämistä aina 50 % saakka viljataseen tasapainottamiseksi.
Anttila vastusti heti vaatien sen sijaan lisäämään valkuaiskasvien vilelyä.
Härkäpavun hinta ei tästä ainakaan lähteynyt nousemaan.
Oletteko tehneet härkäpavusta millaisia viljelysopimuksia? Oletteko saaneet kiinnitettyä hintaa mihin?
Veikkaan, että härkäpavun hinta laskee ja siemenen hinta nousee niin paljon, että kate jää rehuviljan tasolle. Sitten rummutetaan suureen ääneen esikasviarvoa aivan kuten rypsissä.
Härkäpavun ainut teollinen ostaja on agrimarketin Suomen Rehu. Agrimarket kruunaa pajatson tarjoamalla siementä vain sopimusviljelijälle, jonka on sitten sopimuksen mukaan myytävä sato agrimarketille.
minä kierrän tämän papusopan kyllä kaukaa.
Kehutaan että vehnästä on tulossa iso ja hyvälaatuinen sato.
Kuinka moni on saanut jo sadon talteen hyvänä?
Ainakin osassa Suomea vehnät itää parhaillaan pellolla. Onkohan tilanne miten laaja?
Näillä avaushinnoilla on sellainen psykologinen vaikutus että kun nyt polkaistaan oikein kunnolla pohjille, niin sitten syksyllä jos hinta on satasen, kauppa käy kun siimaa. Jos hinta olisi nyt satasen, tilanne olisi sama, mutta pitäisi nostaa enemmän että käynnistyy syksyllä...
Tässä nyt on vain kysymys periaattteesta eli kilpailun estämisestä. Jos alennus annetaan vain viime vuotisen kauppiaan kautta, on se selvääkin selvempi kilpailun estäminen. Samalla kauppias ottaa osan tuosta tarjouksesta, joten koko suuri lupaus oli yhtä tyhjän kanssa. Eihän se ollut kuin kolmasosa viime syksyn huijauksesta muutoinkaan.
Pyydän edelleen tarjoukset kaikilta, myös maahantuojilta. Pyytäkää toisetkin.
Oletteko pyytäneet tarjouksia lannoitteista? Pitääkö MT väite paikkansa, että viime syksyn ennakko-ostaja saa alennuksen vain ostamalla samasta kaupasta ilman kilpailua? Tästä tarvitaan nyt näyttöjä, on sen verran räikeä juttu, että ei voi mennä läpi.
Välityskauppiaita ei tosiaan kotimaan kaupassa tarvita, se on aivan turhaa rahan haaskausta. Jokainen jolla on kännykkä, osaa myydä viljat suoraan teollisuuteen ja järjestää niille kuljetuksen halvemmalla kuin keskusliike.
Välittäjiä kuitenkin tarvitaan vientikaupassa ja silloin olisi hyvä että niitä olisi hengissä enemmän kuin yksi.
Tuleva syksy on kotimaan kaupassa tukkoinen vanhojen varastojen takia, mutta maailman viljatilanne on kuitenkin menossa niin tiukaksi, että jokainen jyvä tarvitaan ennen seuraavaa satoa. Ensi talven viljan hinnat tulevat olemaan viennistä kiinni ja riippuu maailman sadosta, kuinka kauan hintatason korjaantumista joutuu odottelemaan. Ei tarvitse olla ennustaja kun tietää, että välityskaupat ottavat taas puintiaikana varastot täyteen lähes ilmaiseksi jos niihin vielä mahtuu koska tietävät hinnan nousevan kauden loppuun mennessä. Saattaa hyvinkin olla, että SGC:n olemassaoloa kiitellään ensi talvena kuten muitakin vientiliikkeitä.
Ureaseoksella ehkä yritetään saada ammoniumnitraatin määrä alemmaksi ja räjähdysvaara pienemmäksi, mutta en tiedä toimiiko näin.
Lannoiteravinteiden hinnat näyttävät erkaantuvan, kali taitaa olla yhä tällä hetkellä kalleinta. Itse seurailen markkinoita sillä silmällä, että saisi starttifosforille kilpailua. Sen avulla saa pääravinteen typpirikkaaksi, vaikka pelkäksi typeksi, kalia voisi sitten levitellä vaikka yksiravinteisena joskus maahan kun halvalla saa. Koneen täyttöväli kasvaa kummasti jos käyttää starttifosfori + typpilannoite vaikka yli 30 %
Kiitos luvuista SKN
Viljatilan tuet 558 e/ha AB alue
Löytyihän se villakoiran ydin kun aikansa pöllyytti
