MTK:n liitot ovat kuulemma tyytymättömiä johtajistoon ja johtajia vaihdetaan. Kuitenkaan liitoissa ei tietääkseni ole käsitelty johdon asemaa, puheenjohtajat toimivat keskenään ilman että liitot olisivat tästä päättäneet.

Sisäänpäin lämpiävä laitos taitaa tulla aikansa päähän. Jokainen touhuaa omiaan muilta mitään kysymättä. Kannanotot ovat kai julistettu salaisiksi seuraaviksi 50 vuodeksi, koska ei niistä mitään kuulu. Kaikki jäsenet eivät ilmeisesti niistä pitäisi.

Alkaa kohta vaikuttamaan siltä, että toimihenkilöt ovat viisaampia kuin johtokunta, siispä toimihenkilöt erotetaan.

Oikein huvittaa tämä Yara-sekoillu. Ensin annetaan kilpailuvirastolle puoltava lausunto ja kun lopulta tajutaan mihin tämä johtaa, ollaan niin pontevia haukkumaan muita Yaran myynnistä.

Eivät toimihenkilöt sitä lausuntoa antaneet, sen antoi johtokunta.

Mutta kertokaa nyt joku mistä tässä on kyse?

Mitäs ovat kokemukset idän lannoitteista? Kertokaapa kokemuksia kehiin. Jos syksyllä ostaa, vieläkö keväällä menee koneista läpi?

Tarkistelin tuossa kevään viljelysuunnitelmat uusien satotasosääntöjen mukaiseksi.

Sen voi ainakin todeta, että hyvää viljelykiertoa tavoitteleva kärsii tässä pahemman kerran.

Saavutettu satotaso otetaan huomioon nyt niin, että kyseisellä lohkolla on pitänyt olla samaa  kasvia mitä nyt kylvetään, ainakin yhtenä vuotena viidestä. Satotaso lasketaan kyseisen vuoden kasvilajin keskisadosta niille ja vain niille lohkoille, joilla sitä on sattunut kasvamaan silloin.

Entinen käytäntö, että tilalla yleensä saavutettu satotaso kelpaa, ei enää käy. Myöskään satotasoa ei voi käyttää eri kasvilajeilla ristiin. Jos kaurasta on tullut kuusi tonnia, ohrat lannoitetaan neljän mukaan ellei nimen omaan ohrasta ole kyseisellä lohkolla parempaa tulosta viiden vuoden ajalta.

Tämän kun porukat oivaltavat, johtaa se väistämättä monokulttuurin lisääntymiseen. Ei ole mitään mieltä käyttää muutoin niin kannatettavaa viljelykiertoa. Esim. rypsikierrossa rypsi sattuu lohkolle kerran neljässä-viidessä vuodessa. Jos se menee pommiin kuten viime kesänä, ei sitten lannoiteta kuin 1750 kg mukaan seuraavalla kerralla.

Ja itämeri pelastuu. Vai pelastuuko?

Kiinnitti tukikoulutuskalvoilla huomiota seuraava asia:

Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen esittää kansallista ympäristötuen lisäosaa siten, että perustuki nousisi kaikilla etelässä 20 e/ha, pohjoisessa 1o e/ha. Tämä on ihan ok ja ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Asia lienee lähetetty jo komission käsittelyyn.

Mutta sitten se ihmetys. Tuen perusteena mainitaan yksinomaan viljan hinnan nousu.

Kyseessä ovat pääasiassa ne rahat, jotka jäivät etelä-Suomen kasvinviljelytiloilta pois. Näyttää siltä, että on tekopyhästi luvattu tuki kaikille, mutta sitten käytetty perustetta, jolla komissio saadaan tekemään päätös tuen maksamiseksi vain kotieläintiloille. Onko menossa viimeinen puhallus etelä-Suomen kasvinviljelytuen siirtämiseksi kotieläintiloille, nyt pohjoista myöten? Etelä-Suomen kansalliset tuet ovat tästä eteenpäin nolla kasvinviljelylle.

Jos tuki olisi haluttu kaikille, olisi varmasti osattu käyttää muuta perustetta.

Missäs  talojussi, kun ei ole huomannut?