mihinkähän aikaan alkaa ja missäpäin jalahjärveä?

Maalajit sen verran erilaisia että en kokemuksia sen kummemmin laita, mutta tääläpäin on moitittu jukon vantaiden kestävyyttä kivikosketuksissa! Meinaavat kuulemma olla melko haurasta tavaraa... Syöttölaitehan tuossa on ylivoimaisen tarkka...

N 141:n ajattelin sovitella eteen. Kyntöala vaan lisääntyy vuosi vuodelta ja käytettävissä oleva aika vähenee.

Ei kyllä nostovoiman kans oo mitään ongelmaa... Noukkahan ännäs on kevyt että ainakin sen 500kg vaatii noukalle ja silloinkin pyörähtää jarrulla paikallaan...

Naapurin isäntä kyntää 5 siipisillä kääntöauroilla ja veturina 6410 jd! Aurat on agroluxit ja esiauroilla, muovisiivellä ja taitaa olla murtopulttilaukaisu!

tuohan riippuu täysin pyörivän osan massasta.. Jos massaa on paljon käy se ulosoton jarrun päälle... Vielä jos sitä pitää usein sammutella ja käynnistellä niin ulsoton jarrun osia löytyy ennen pitkää peräöljyn joukosta... Laita vanha massikka niin ulosotto pyörii sammuttamisen jälkeen itsekseen vielä 10min vaikka mitään ei olisi peräs! Ei tarvii vapaakytkimiä

Onpas kädettömiä traktorin huoltajia täällä. Pihasta löytyy paljon puhuttu vihreä ja kotimainen. Kummankin saa kyllä ihan normaali maajussi huollettua! Vihreään moottoriöljy+suod. ja perän ja vaihteiston suodattimet n. 1h rauhallisella tahdilla ja ensimmäistä kertaa tehtynä. Ensimmäisellä kertaa joutuu hieman katsella enemmän ja aikaa menee! Valtuunkaan se ei oo sen helpompi eikä vaikeampi...

Ainakin pienemmät stanadynellä... Eli yllättäen jäljet johtavat tähän loistavaan huippulaatuisia  syöttöpumppuja valmistavaan suuressa sivistysvaltiossa sijaitsevaan tehtaaseen...

Jussi-peurallahan ainakin liikennekoneisiin asennetaan renkaat vanteelle siten että mitataan laaserilla renkaan ja vanteen heitot ja kone pyöräyttää renkaan vanteelle siten että heitot kumoavat toisiaan... YLIVOIMAASTA ETTEN SANOOSI!!!

Jos en aivan väärin muista niin seinärakenteissa esim. yksinkertainen kipsilevy on EI15, kaksinkertainen EI30 jne...

200kw kattila 240kw palopäällä, sulkusyötin ja jousipurkain löytyy! On ollu käytös nyt pian 2 talvea ja toiminu yllättävänkin hyvin! kaks kertaa on tuli sammunu! Toisella kertaa jyrsimen terä tuhkaruuvis ja toisella kertaa oli jääny asennusvaihees yks sähköjohto löysälle ja rupes pätkimään lambdakeskukselta virtaa!
Takapaloja ei oo ollu muutakun kesällä kun isäntä sammutti pannun ja unohti ajaa sulkusyöttimen jälkeisen ruuvin tyhjäksi -> vahatulppa suli -> vesipötti tyhjäksi ja siihen oli sammunu!

Ei valteemiin ainakaan nestetäyttöä kannata tehdä, koska ne pitäis ottaa aina pois kyntöajan ulkopuolella!
Jos jätät nesteet sinne niin minkähänlainen tuo muutenkin etupainoinen traktori on? Jos ei etukuormaajalle huutavaa tarvetta niin en kyllä ainakaan nelos valtraan sitä laittaisi... kutoses pysyy jo vähä perä maas vaikkei siinäkään hyvin! Eikähän ne etupainot siinä hyvät oo .. saa pois kun haluaa...
Tosin kyllä meidän naapuri näyttää kyntävän 6550 ja nelisiipisillä ilmajäähdytetyillä automaattikverneillä ilman noukkapainoja ja nestetäyttöjä.. Ittekkin kokeilin 6320 jd:llä ilman painoja vastaavia auroja, mutta oli vähän leikkimistä...

joo. eli ei puhuta keskimääräsestä tunti saavutuksesta. aloin vaan ajattelemaan kun puhutaan keskimääräsestä 100m3/h ni kaikki ajettava pitää olla pellon reunassa. varmasti ajaa ton ja enemmänkin tunnissa jos ajettava tavara on lähellä peltoa, tosiaan taksa ei paha, enemmänni sais olla. meil päin urakoitsioiden taksat oli 2v sitten rolland:in 16m3 kärrillä 60e+alv/h ja toisella tekijällä bergman:in 16m3 täsmälevittimellä 100e+alv/h. hintoihin ei sisältynyt lastausta. itse jos ajaisin lantaa urakointina, pitäisin patterista suoraan peltoon ajettavana tunti hintaa roimasti kovenpana kuin jos levitykseen sisältyisi 1-5km tie ajoa. 

Olipa taas fiksusti ajateltu taksanmääritys! Paskakärry on tehty pellolle eikä tielle! Kärrylle on huomattavasti kovempaa hommaa survoa kuorma täynnä kaikenmaailman kusijuntuja isäntien pelloille ja luultavasti isäntä vielä kattoo että ajetaan tarpeeksi lujaa... (Isännät ei yleensä ymmärrä että niitä ei tarvita pellolla jos siellä on jo levitysurakoitsija ja kaivinkone...) Tienpäällä kuluu tuntia kohden enemmän polttoainetta, renkaat kuluu ym ym.
Itse kannustan aina isäntiä kuskaamaan paskan ensin joutilaana aikana pellolle, jolloin kevätkiiruussa ei tarvitse aikaa tiellä kuluttaa! Vesitilavuudeltaan 11 m3 bergmannilla naudansontaa levitettäes ja läjän ollessa pellolla normaali tahti on n. 300m3/4h! Tällöin kuormauksessa tulee olla kaivinkone!

Valintaan vaikutti aika paljon Jeantilille tehty saksalaistesti,joka osoitti että nykyaikainen pystykelainen levitin päihittää levitystasaisuudessa  vaakakelaiset (bergmannit ja muut vastaavat).Lisäksi pystykelaisen tehon tarve oli testissä muistaakseen 60% vaakakelaisesta.

Pitää varmaan paikkansa esim. naudan sillä ittellänsä, mutta jos meinaat levittää myös broiskun/kalkkunan/jonkin muun elukan kevyttä turvelantaa niin ei pystykelavärkillä jää kun karho keskelle ja pölyä reunoille! Itsellä suurin osa asiakkaista koostuu broisku- ja kalkkunatiloista joille ei edes pääsisi levittämään pystykelavaunulla! Olkisella emolehmän sonnalla ottaa bergmann kyllä voimaa, mutta on tulos myös tasainen erillisten murskauskelojen ansiosta. Pitkäolkisella tai silppuamattomalla paalaimella tehdyn rehun paska ei kyllä luultavasti pystykelavaunulla leviä yhtä tarkasti! Tarkkuussilppuritilan tunnistaa jo polttoaineenkulutuksesta... Kivistähän tämä ei tykkää mutta tähän mennessä selvitty lapojen murtopulttien vaihdolla! Kuormaajalle kun sanoo ettei tykkää kivistä ja asiakas maksaa kivien aiheuttamat vauriot niin yleensä läjän pohjaa jää sen verran ettei kiviä tuu!

Ainut vika tähän mennessä on väärin suunnitellut levityslapojen murtopultit, jotka löystyvät koska ovat lapojen etupuolella! Parista lavasta kun on pultti huomaamatta irronnut niin levitystulos on jotakuinkin jeantil luokkaa Esim. straumannissa pultit ovat lavan takapuolella suojassa paskan löyhdyttävältä vaikutukselta!