"Kättä lippaan"-miehet on taas kusessa,jos sattuu olemaan noita päniköitä käyttämättä nurkissa.

Kaukaa viisaat on puolestaan säästäneet tyhjiä Roundup kannuja, joihin voi laittomat glyfot kumota, jos ei henno niitä vielä peltoon työntää.

Ei niitä kukaan pysty laskemaan tarkasti. No ehkä metsästäjät hyvissä oloissa pääsis kymmenien tarkkuuteen.  Niit on tässä maassa se sata-kolmesataa, aina ja iankaikkisesti. Aamen. Eri asia kuinka monta "salametsästäjää" jää kiinni. Vai tuliskohan politiikkaan jotain muutosta, ettei tarviis salametsästellä.

Kyllä pystyy laskemaan. Perhon malli vaan käyttöön koko Suomessa, ja sudet pitkälleen hangelle riiviin, ja ei kun laskemaan. Eipä tule sama yksilö kahta kertaa laskuihin mukaan. Ja tähän laskentaan vapaaehtoisia löytyy. Eikä tarvii muutamaan vuoteen uudestaan laskea, jos se kerran huolella tehdään, nyt lumien aikaan ja loput helikoptereista käsin. Eikä ole suurta erimielisyyttä susien määrästä laskennan jälkeen.

Ei nouse enää Keslalla tarpeeksi korkealle ja kauas. Nykyiset 650 kg on siinä rajoilla, 500 kg on parempi. Etukuormaajan kanssa menee rumppaamiseksi, kun monella pienviljelijällä on etukuormaaja samassa traktorissa, jolla haluaa kylvää.

Saahan sitä ostaa isompia nostureita, mutta sitten vastaavasti hidastuu liikkeet ja kaikki muut työt.

Pintalevitykset tehdään pienillä vehkeillä ja isoilla renkailla, koska ne pitää tehdä aikaisin. Yksi säkki kerrallaan levittäjään. Uudempaan kalustoon saattaisi mahtua 750 kiloakin, mutta polkeentuuhan siinä pelto entistä enemmän, mikä tosin lisää apulannan kysyntää, jos satotaso halutaan pitää ennallaan.

Eikö ne osaisi tehdä matalia 500 kilon säkkejä, joita voisi latoa rekkaan kahteen kerrokseen?

Yhteiskunta opettaja ammattikoulussani sanoi että minun ei alaikäisenä kannata y tunnusta hakea. Minähän saan verottomana tienata muistaakseni parin tonnin luokkaan verokortilla. 

Näin se muuten taitaa olla. Alaikäisen ei tarvii paljon veroja maksaa, jos ei vuodessa tienaa paljon. Ja työnantajan sivukulutkin on huomattavan vähäiset. Tiekunnan vaan pitää olla silloin työnantaja, eli hoitaa kaikki työnantajan velvollisuudet. Aurausurakoitisija on sitten työntekijä, joka käyttää omia työkalujaan. Tällöin myöskään alv ei liikahda mihinkään suuntaan.

Onkohan miten yleistä, että tiekunnilla olisi palkattuja työntekijöitä tietä hoitamassa? Alvin kannalta voisi olla joskus edullistakin?

Yksityinen henkilö ilmottaa tulot ykköslomakkeella, ei se sen vaikeampaa ole. Varmaan niin vähäistä toimintaa, jotta alv-velvolliseksi ei tartte ryhtyä, joten tiekunnankaan ei tarvii alvia maksaa. Ja samoin jää varmaan alle yel:in työtulon minimirajan, jotta ei sitäkään tartte heti ottaa.

Voikohan sillä ykköslomakkeella (eli esitäytetyssä veroilmoituksessa) ilmoittaa myös tulonhankkimisvähennyksiin jotain traktorin ja polttoainekuluja? Näiden suhteen voi tulla jossain vaiheessa vastaan tilanne, että kannattaa ilmottaa vitoslomakkeella, jotta saa vähennykset, ja ehkä jopa alvitkin pois. Ja ennakkoperintärekisteriin ym. ym. kyllä ne verotoimistossa tietää...

Se, mitä verotetaan on tosiaan ongelma, ja ainoa järkevä verotettava olisi metsän maaperän kasvupotentiaali. Eli vanhan pinta-alaveron peruste.

Se on juuri näin. Eli muutettakoon myyntivero takaisin pinta-alaveroksi, ja kutsuttakoon sitä vaikka uudella nimellä "kiinteistövero" (kaupunkilaiset tykkää tästä termistä, koska hekin maksaa kiinteistöveroa), ja reilu osuus siitä metsän sijaintikuntaan. Eniten maksakoon ne, joilla on viljavimmat maat, koska niissä hyvällä metsänhoidolla tuotetaan eniten puuta ja rahaa, ja toisaalta hoitamattomuudella eniten vahinkoa.

Jokamiehenoikeudet saisi jäädä ennalleen muuten, mutta ne voi olla vain sellaisten maiden kansalaisilla, joiden kotimaassa suomalaisilla on vastaavat oikeudet.

Kaikista hakkuista jää ja pitääkin jäädä jotain. asiallisesta metsistä jää noin 20-30 euroa motilta ekassa harvennuksessa ja toisessa sitten kun tukkiakin seassa ollaan jossain 30 ja 40 välissä. päätehakkuusta sitten lopulta pitäisi mennä yli 50. Kaikkista tämän alle kannattaa vaihtaa yhtiötä.

Näin siis vielä vajaa kymmenen vuotta sitten. Nykyään ensiharvennuksen kantohinnat 15 euron vaiheilla kaikilla puulajeilla, koivulla vähemmänkin.

Minun puolesta voisi kyllä pinta-alaveroon palata. Mukavasti helpottuisi veroilmoituksen tekeminenkin. Mutta miten kävisi ALV:n? Se olisi kai kumminkin myyntiperustainen, hankala sitä olisi pinta-alaveroksi muuttaa. Eli sen takia veroilmoitus olisi kumminkin tehtävä.

Kiinteistöverossa hyvänä puolena olisi se, että se jäisi lämmittämään metsän sijaintikuntaa. Että jos myyntivero vaihdettaisiinkin kiinteistöveroon? Tällainen esitys ei takuulla menisi läpi Suomessa, jossa enemmistö asuu vähämetsäisissä kunnissa.

SAK taitaa siis haluta kiinteistöveron muiden verojen lisäksi, ei vaihtoehdoksi. Kiinteistöveron periaatteellinen ongelma on, että mikä oikeastaan olisi se "kiinteistö", jota verotetaan? Jos se olisi pelkkä maapohja, sen arvo olisi varsinkin syrjäseudulla varsin pieni. Jos se olisi puuvarat, ne tulisi verotettua kahteen kertaan, kun niistä kumminkin maksetaan myyntivero. Ja niiden määrästä pitäisi aina olla ajantasainen tieto.

Ja nythän on niin, että metsäkiinteistön omistaja ei varsinaisesti enää omista muuta kuin hallitsemallaan kiinteistöllä olevat puuvarat. Kaikki muu: malmit, vesi, riista, marjat, sienet, kelkkareitit ovat yhteistä tai jonkun muun omaisuutta. Myös maa-ainesten otto sekä rakentaminen edellyttää yhteiskunnan lupaa, eli maanomistus pelkästään ei niihin oikeuta. Siispä asiat, josta ylipäätään voi maanomistajaa verottaa, on puuvarat, kaavoitetut rakennuspaikat tai maa-ainesten ottoluvat. Jokamiehenoikeuteen kuuluvista asioistakin toki voidaan verottaa, jos nämä oikeudet ensin siirretään maanomistajan määräysvaltaan.

Nyt pitää kylillä alkaa elvyttämään jänisjahtiperinnettä, siis isolla jahtiseurueella ja lippusiimalla. Jahti pitää keskittää alueille, joilla susia esiintyy, jotta sudet eivät ehtisi syömään jäniksiä ensin. Susia ei toki saa jahdin yhteydessä häiriä, mutta nehän aina väistävät ihmistä, joten sellaista riskiä tuskin on. Jänistä ampuessa on kuitenkin aina varmistuttava, että taustalla ei ole susia, jotka saattaisivat kenenkään huomaamatta joutua vahingonlaukauksen uhriksi.

Lainaus käyttäjältä: shavia - 23.01.13 - klo:20:12

DF 33.60 (eli 770:n perillinen) ei tee yhtä puhdasta ja tarkkaa jälkeä kuin saksalaiset perusmassikat (186, 206, ehkä 240:kin). Siinä Fahrissa on nimittäin pienemmät seulat, ja massikassa yläseula on parempi ja liekö seulaston vastakkaisella liikkeelläkin jotain merkitystä. Massikassa on myös kivempi ääni.

Onkos muuten hyvä puimuri tuommonen Deutz käyttöominaisuuksiltaan ja puintiteholtaan, entäs kestävyys? Noita näyttää olevan joitain myynnissä suht. edullisesti.

Onhan siinä hyvä koppi, shumacher-terä, kunnollinen silppuri, hydraulinen torvenkääntö (lisävaruste) ja hyvin pysyy 90hl kuivurin vauhdissa, 2-3 tunnissa tulee satsi. Kestävyydestä ei tietoa, kun ei montaakymmentä hehtaaria ole syksyssä puitu. En ehkä isompaan urakointiin lupautuisi, siihen on tarkoitettu ne suuremmat vehkeet.

Vanhan 186:n ominaisuuksista kaipaan mm. pöydän alla olevia jalaksia (siinä pöytä ei tosiaan sukella maan sisään lakoviljaa puidessa, kuten tuolla 206:stakin mainittiin), paremmin toteutettua tyhjennystorven mutkaa, pöydän jalkakytkintä, isompaa polttoainetankkia ja sen mittaria kojetaulussa. Mutta kyllä 186 on saanut viettää eläkepäiviään varmuusvarastossa, deutsilla on viimeiset 9 vuotta saatu puitua kaikki lajit mitä on viljelty, ja niitä on paljon.

DF 33.60 (eli 770:n perillinen) ei tee yhtä puhdasta ja tarkkaa jälkeä kuin saksalaiset perusmassikat (186, 206, ehkä 240:kin). Siinä Fahrissa on nimittäin pienemmät seulat, ja massikassa yläseula on parempi ja liekö seulaston vastakkaisella liikkeelläkin jotain merkitystä. Massikassa on myös kivempi ääni.

Kummassakin saattaa olla alkuperäisten osien saanti jo kohta hankalaa, mutta vähänpä vanhassa puimurissa oikeastaan on osia, mitä ei voisi vakiokomponenteilla korvata tai pajalla teettää. Moottorithan niissä pienissä ja vähän käytetyissä on yleensä kunnossa.

Fahrin etu on toki jäähdytinnesteen puuttuminen, mikä vähentää hieman huoltotarvetta ja talvisäilytyksen ongelmia.

Tilastokeskus:

"Vuonna 2009 aktiivitiloilla toimivien yrittäjien maatalouden verolomakkeilla ilmoitetut maataloustuet olivat 1,8 miljardia euroa ja maatalouden tulos oli reilut miljardi euroa. Tukipolitiikkaa tuntemattonta asia voi ihmetyttää. Maatilayritystä kohti laskettuna tämä tarkoittaa sitä, että 29 400 euron tuilla saavutettiin 16 500 euron tulos. Tuloksen voidaan ajatella jäävän viljelijäperheen palkaksi ja koroksi omalle pääomalle. Liki puolet tuista käytettiin siis tilan juoksevien menojen kattamiseen."

Tässä sitä taas vääristellään tukipolitiikkaa railakkaasti. Tuostahan saa käsityksen, että viljelijäperheen palkkaa koostuu pelkistä tukieuroista. Meillä ainakin kaikki tukieurot käytetään menojen kattamiseen, ja myyntituloista sitten jää palkkaa, jos jää.

Jos tukiaiset joskus loppuu, meillä loppuu ostopanosten käyttö ensin, ja sitten vasta tingitään omasta palkasta. Tukirahat ovat läpikulkuerä, kuten arvonlisävero. Ne ei ole omaa rahaa.

Eikö se olis reilu peli niin, että kaikki tuet lakkautetaan, ja sitten järjestelmä, jossa tukea maksetaan jokaiselle tasan sen verran kuin on ilmoittanut edellisenä vuonna maataloustuotteiden myyntituloa veroilmoitukseen. Jopa muuttuisi kerralla maatalouspolitiikan suunta.

Alkaisi myös viljelijöitä kiinnostaa tuotteidensa hinnan nosto, kun korotuksen saisi tuplana. Ja vastaavasti loppuisi tuottajahintojen polkeminen sillä perusteella, että tukiaisilla ne kumminkin elää.

Kesästä lähtien on pelittänyt Epson AL-C1700 värilaaseri. Satasen maksoi Expertillä, sisältää vissiin jotkut pienet värikasetit, ne on nyt kai suunnilleen puolillaan, alle tuhat sivua printattu.

Uudet värikasetit tuohon maksaa yli kolme sataa.

Todellinen ongelma laaserin kuten muunkin tulostimen ostossa on, että värikasetin suuruutta ei valmistajan tarvitse kertoa millään tavalla. Ennen oli mustesuihkuissa sentään kerrottu, että montako millilitraa mustetta. Nykyään ei, joten värin riittävyyttä voi arvailla pelkästään hinnan perusteella.

Tulostimen valinnan perustaisin lähes pelkästään siihen, mistä saa edullisimmat värit (jos niistä vaikka löytyy jostain lehdestä vertailu, että paljonko maksaa tulostettua sivua kohti). Itse laitteet kyllä yleensä toimii, tai sitten sen saa halvalla uuden, mutta värikasetit on ne jotka maksaa, ja niiden koko ratkaisee.

http://www.nettikone.com/kverneland/kaahtoaurat/1131113

Siinä on kai kirjotusvirhe, pitäisi olla "paahtoaurat"