Lainaus käyttäjältä: shavia - 17.03.15 - klo:06:54

Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.

Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?

Kaikilla peruslohkoilla "Suojavyöhykkeiden ja LHP kohdentamisalue: Kyllä"
Myös keskellä metsää oleva hehtaarin lohko. Paikkakunta: Lempäälä

Kukahan nuokin kelpoisuudet on arponut, ja tokkopa niistä voi edes valittaa. Toisaalta pitää kai olla tyytyväinen, että enää ei tarvita rannalla 3 metrin suojakaistaakaan, voi viljellä vesirajaan saakka ihan 90-luvun alkupuolen malliin. Sehän tekee kokonaista 0,15 ha lisää alaa puolen kilometrin rantaviivalla. Silloin aikanaanhan ne piti itse piirtää peruslohkokarttaan suojakaistat ja pientareet, nyt sen vissiin tekee hallinto vaan?

Minulla ei yksikään lohko ole merkitty suojavyöhykekelpoiseksi, vaikka rajoittuisi rantaan. Onkohan tämä toimenpide vain kohdentamisalueelle, vaikka oppaassa ei sellaista mainita.

Onkoon kellään merkitty peruslohkon tietoihin suojavyöhykkeiden kohdentamisalue "kyllä"? Millainen lohko on kyseessä?

Suevian kuppi isommalla 180w vastuksella on hyvä. Helppo sutia tiskiharjalla puhtaaksi. 5 talvea ollut, eikä ole jäätynyt, paitsi läppämallin läppä voi jumia kovalla pakkasella, pitää kokeilla päivittäin. Laitoin termostaatin muuntajien ensiöpuolelle, joka mittaa kupin alla olevan tilan lämpöä. Vasta yli 20 pakkasella alkaa lämmöt olla jatkuvasti päällä.

Mie en vaan vieläkään ymmärrä, miksi pellon pitäisi itsensä maksaa? Jos ostan kilon kultaa, en oleta maksavani ostosta sen "tuotolla", vaan rahat saan takaisin vasta, kun sen myyn. Jos taas ostan tuulivoimalan, silloin ymmärrän, että sen pitää tuottaa hankintahintansa ja romutusarvon erotuksen verran rahaa.

Mutta siinä on vissi ero, haluaako pellon nähdä sijoituksena vai tuotantopanoksena. Koska käytetty pelto ei ole halvempaa kuin uusi pelto, ei pellon hinnalla ja tuotolla tarvitse välttämättä olla yhteyttä muuten kuin vuokrahinnan kautta.

Ja nyt vielä tämä tukioikeus pelleily.Naapuri säikähtyi,jotta maanomistajan tukioikeus häipyy ja senvuoksi pellonarvo romahtaa.Päätti laittaa peltonsa myyntiin ja kun rajalla  oli niin ostin.Senverta tuli kalliiks ,et varmaan kolkyt vuotta saapi viljellä,jos sittenkään sitä saapi maksettuu näillä viljan hinnoilla.Mut onnex markkinataloudessa hinnat vaihtelee.

Eihän sitä viljan hinnalla tarvii maksaa kuin korko, jos pelto on lainarahalla ostettu. Lyhennykset voi maksaa ihan omalla rahalla, koska omaksi se pelto lopulta jää, eikä se käytössä kulu.

Pellon hinta tuntuu hyvin merkitykselliseltä asialta ostohetkellä, mutta ajan myötä, vuosikymmenien päästä, hinnan merkitys katoaa, ja olennaista on vain, tuliko pelto ostettua vai ei.

Jos pellon haluaa ostaa, mutta se tuntuu liian kalliilta, on tietysti vaihtoehtona sijoittaa rahat johonkin muuhun. Mutta mikä sijoituskohde on sellainen, että ne rahat riittää sen pellon ostoon siinä vaiheessa, kun se tulee seuraavan kerran myyntiin?

Jos ostat omaksi, niin ostoksen kannattavuuteen vaikuttaa eniten se, miten pellon hinta kehittyy tulevaisuudessa. Eikä sekään vaikuta, jos et aio sitä koskaan myydä. Silloin kannattaa maksaa ihan niin paljon kuin on itellä rahaa.

Jos ostat yritykselle tai toisten rahoilla, on tietysti laskettava liiketalouden oppien mukaan. Karkeasti 20v vuokran verran kai pelto maksaa.

Uutisoinnissa mainitaan, että ohrasta etanolin tuottaminen ei kannata mutta jätteestä kannattaa. Oottakaa vaan, ei menee enää kauan, kun olki määritellään jätteeksi, ja se velvoitetaan toimittamaan käsittelylaitokseen. Porttimaksu voi hyvin olla luokkaa parikymppiä tonni, ja viljelijän pitää se maksaa tehtaalle päin...

No, toivottavasti ei oikeesti sentään. Mutta kuolleilla tuotantoeläimillä vastaava järjestelmä toimii jo. Kyllä sitä joku varmaan keksii ehdottaa kasvintuotannollekin.

Muuten olen sitä mieltä, että etanolia kannattaisi tuottaa ohrasta. Se pitäisi nähdä nimenomaan niin, että päätuote olisi ohrasta tehtävä valkuaisrehu, ja etanolitehdas olisi vain keino saada liika energia ohrasta pois. Eli etanoli olisi rehutehtaan sivutuote. Tällä parannettaisiin valkuaisomavaraisuutta, ja ohrantuotantoa voisi surutta lisätä ylituotantoa pelkäämättä niin, että varmasti riittäisi tosipaikan tullen syötävää.

Niin, olihan tuo keskustelu noista hienommista hydrauliikoista. Minulla vertailussa ihan perusmallit. Karjatila, etukuormaajan ja kourakuormaajan käyttöä vähän, mutta usein. 50 ha peltotyöt, raskaimpana paalaus.

Kumpaan noista olette päätyneet, millä perusteilla, ja onko päätös kaduttanut?

Energiaksi joko nyt tai tulevaisuudessa  Prässillä muovit saisi pieneen tilaan. Niitä voisi varastoida, on hyvinkin mahdollista että niistä saa rahaa vielä joskus

Jos olisi prässi, jolla saisi sulatettua muovista 1,5 m korkeaa levyä taikka kanttipaalia. Saisi niistä komeat aidat laitumien reunoille. Olisi kestävämpääkin kuin riukuaita, jota entisajan energiajakeesta tehtiin.

Tien kantavana materiaalina pehmeillä paikoilla muovi on hyvää sellaisenaankin. Mutta varmaan sekin hirmu laitonta.

Tänä keväänä olisi sekä ostajan että myyjän kannalta hyödyllistä käydä kauppaa tilatukioikeuksilla. Käyttämättä jäävät kun leikataan tänä vuonna pois, eikä ensi vuonna niitä voi kai enää mistään ostaa.

Missäs torilla noista tukioikeuksista kauppaa käydään? Farmitissa näkyy muutama ilmoitus, mutta onko jossain muualla enemmän?

Itseltäni puuttuu hehtaarin verran (B-C1), joten yks.viestillä voi tarjota.

Kyllä onnistuu. Paremminkin kuin lämminilmakuivurissa. Hernettähän ei tarvise saada liian kuivaksi. Varaa vaan kuivaukseen reilusti aikaa, jotta kosteus ehtii siirtyä sisäosista pintaan.

En ole vielä tällä alle 10-v kokemuksella joutunut syysruista rikkomaan, mutta nyt siihen saattaisi olla aihetta. Pitäisi tehdä päätös.

Onko teillä minkälaista käsitystä, että montako orasta tulisi neliöllä elossa olla, jotta rukiin kasvatusta kannattaa kokeilla? Mitä tukivalvonnoissa sanotaan?

Vaihtoehtona olisi tällä kertaa kylvää rehukauraa omille elukoille. Mutta ei senkään seassa rukiin jyvistä hyötyä olisi.

Kyllä se pelto nyt jo vihertää, kun oikein kaukaa katsoo.

Taitaa olla savimaa kyseessä, kun on tuollainen ongelma? Savella on kai lähes kaikki toisin kuin näillä pehmoisilla hiekkaisilla pelloilla, joihin ite on tottunut. Meikäläisittäin äestys menee melkeinpä väkisin 10 senttiin, vaikka yrittäisikin matalampaan säätää. Ja siemenet piiloutuu peltoon melkein millä vaan kylvökoneen säädöllä.

Kumminkin epäilisin, että onko 6-7 cm äestys liian matala? Sellaisen kun polkee traktorin pyörillä, on kylvökoneen vantailla aika työ päästä maan sisään. Laahavantaan ominaisuuksia en tunne, mutta esim. Simultan kiilajyrävannas on rakenteeltaan sellainen, että se ei juuri mene yli normaalin viljankyvösyvyyden (4 cm) vaikka olisi kuinka syvään äestetty pelto. Eikä minun mielestä tarviikaan mennä, jos muokkauspohja on syvemmällä ja pelto jyrätty, niin ei papu itäessään tuolta 4 sentistä enää pellon pinnalle pullahda.

Ihan alkuaikoina nimim. Pohojalaanen kirjoitteli tiukkaa asiaa. Mutta ehkä sellainen ei enää sovi tähän agron nykyiseen miljööseen.