Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 98

Viestit - optimisti

Vasikkapula pahenee aikansa, kunnes muuttuu ruuhkaksi. Tässä talossa aloitettiin välitysvasikoiden kasvatus -71 ja -73 aloitettiin emojen pito kun vasikka pula uhkasi. Ja näitä pulia ja ruuhkia on monet mahtuneet tähän 50 vuoteen. Lypsylehmiä on aina Suomessa ja nykyisin emoistakin jo tulee merkittävä määrä vasikoita.

Mahdollisilla tukien heikennyksillä, vasikan hinnan nostolla ja lihan hinnan laskulla varmistetaan seuraava vasikka ruuhka. Kohta on oikea aika investoida, kenen kantti ja lompakko kestää.
Emot tulivat välitysvasikoiden vasikoiden kanssa kuulumma -73 tai -74. Nyt on vain välitysvasikoita. Emojen pito välitysvasikoiden rinnalla oli melko työllistävä rasti. Vasikka  tai lihapuoli menee ihan teurastamojen ohjauksessa , nyt kyllä kate on melko ohut, lisäksi hengitys taudit vaivaavat tuotantoa koko ketjussa eli mistään antibioottivapaasta hommasta ei voida puhua .  Varmaankin useat konseptivavettaa piennemät kasvattamot lopettavat ihan lähiaikoina. 
Maitotiloissa oli sukupolven mittainen kehitysero pohjoisen hyväksi jo 80-luvulla, joten ainakaan lähtöasetelman ero 1.1.1995 ei johdu EU:sta. Ne, jotka edelleen haluavat kehittää maidontuotantoaan Etelä-Suomessa, kehittävät sitä. Suurimpia hidasteita ovat hankkeista valittavat naapurit ja sijainniltaan otollisten peltojen saatavuus ja hinta.

Tässä on osa tottakn. Mutta oletko miettinyt, miten sika- ja broilertilat menestyvät ja voivat kohtuu hyvin niillä etelän alueilla, mistä lypsylehmät hävinneet? Eikös siellä ole ne samat valittavat naapurit ja kallis pelto?

Mutta tuo 80-luku on totta. Johtuen pitkäjänteisestä tukipolitiikasta pohjoisen hyväksi. Etelässähän oli ennen enemmänkin karjoja, monella kartanollakin oli (palkkatyövoimalla hoidettu) aika isokin (sen ajan mittapuun mukaan) navetta. Mutta kun tehtiin tukipolitiikkaa (60-70-80 -luvuilla), joka johti siihen , että pohjoisessa 20 lehmää elätti perheen, mutta etelässä 40 lehmää ei tuonut palkkaa edes sille yhdelle (palkatulle) työntekijälle, niin huonostihan siinä kävi.

Jos tukipolitiikkaa ei olisi tehty niin kuin tehtiin, niin myös lypsykarja olisi sijoittunut meillä vastaavasti kuin Ruotsissa, suurimmat maitotilat ovat etelässä ja etelässä on myös suhteessa enemmän maitotiloja. Mutta meillä tuella ohjattiin tuotanto mihin ohjattiin.

Että kyllä se Eemeli ihan aiheesta rähisee, oikeassahan hän on. Kokonaan toinen juttu, että kaatunutta maitoa on turha itkeä? Vai? Joku kysyi, olisiko Eemeli maidontuottaja jos? Voisi hyvin ollakin tai olisi ehkä ollut, jos etelässä kannattavuus olisi ollut vastaava kuin pohjoisessa. Olisi pystynyt olemaan puolitoimitusjohtaja isommalla (silloisella) karjakoolla.
Mitä se 60-70-80-lukujen tukipolitiikka muka oli, joka siirsi maidontuotantoa keskisempään Suomeen? Ei ollut mitään maidon lisähintoja eikä ha-tukia.

Syy maidontuotannon vähenemiseen etelässä oli leipäviljan korkea hinta. Leipäviljan tuotannolla pärjäsi komeasti, kun vehnästä sai 2,40 mk/kg ja rukiista 3,10 mk/kg. Kun kerran leipäviljaa tuottamalla sai hyvän tulotason, niin hulluahan se olisi ollut lehmien kanssa pelata. Hullu navettatöitä teki, viisas pärjäsi leipäviljan viljelyllä.

Eipä silloin Eemelit ja Muujussit vaatineet leipäviljan hintaa alemmaksi, jotta heidän olisi ollut pakko ottaa lehmiä lypsettäväkseen tulotasonsa turvaamiseksi.
Niin ja vertausta Ruotsiin on tutha tehdä. Eihän siellä Gävlen yläpuolella ole juuri peltoakaan ja sekin vähä on 80-prosenttisesti laitumia ja viher-rehualaa. Joten eläimiä sielläkin täytyy olla kuluttamassa se rehu, mutta määrällisesti tietenkin vähemmän kuin etelässä, missä on viljelysmaakin.

Eihän suomessakaan pohjoisen pellot välttämättä ole viljelyskelpoisia muutakuin rehualana . Keski-Suomi ja Savo on melkoisen takkuista 1 ha plänttejä joissa kiviä suurimmaksi osaksi . Kannattaako sinne panostaa sitten tuotantoa ?
Kyllä täällä meidän kulmalla suurimmat kotieläin tilat ovat paikoissa ,missä maataloutta ei pitäisi harjoittaa ollenkaan. Peltoa syntyy sitten vaikka vuoren sisään.
Siitä yltiöpäisestä laajentamisesta nyt maksetaan hintaa, kuten loppukasvattamot hiljalleen pahenevan vasikkapulan kanssa, autokuskit kuulemma kyselee jo, "ei sulla enempää ois vasikoita antaa välitykseen"

Kotieläintilan lisäosan poistuminen lfa kuten luomussakin taitaa tuoda yllätyksiä, miten lie raivioiden vaatimiselle tukikelpoiseksi käy.  :-\

Vieläköhän vaskkapula voi tästä paheta? Onko Lfa kotieläin korotus poistumassa ?
 "Tinkimätön idealismi" .Loistava ilmaisu.
Lompakkon takia pitää laahavannasta puolustaa edelleen.
Kyseessä on vihreä kone.
Koneet, laitteet ja tekniikka / Mepu 205
: 24.05.21 - klo:06:31
Eli paljonko mepu 205k kuivuriin menee vaivattomasti jyviä?  Esitteen mukaan 18,3 mottia mutta joku on esittänyt pinempiäkin määriä.
Olisiko näkemystä?
Ruotsin peltopinta-alasta vain n. 10 prosenttia on Uppsalan yläpuolisissa lääneissä. Eli Helsinkiä pohjoisempana.

Siis n. 90 prosenttia Ruotsin peltopinta-alasta on etelämpänä kuin Helsinki.

Ymmärsikö Sorkkis?
Kyllä ymmärsin ja tiesinkin tämän aiemmin .

Tehokkain ruuantuotantoalue on suomessa etelästä C-2 aluelle . Eikö olisi järkevämpää sijoittaa ruuantuotanto näille alueille ?

Kyllä se on A alue ja osa pohjanmaata. Ja siellä ei tarvitse kiviä kerätä käsin, eikä koneella.
Kasvintuotanto / Vs: Pehkut
: 24.04.21 - klo:07:44
10e/kpl alv0%  karholla lienee sopiva hinta.
Eiköhän niitä sopimuksia taas aleta jakamaan hallinnon kesken, tai ainakin kevereille.
Iso osa pellon sadosta käytetään juuri eläinten rehuksi, vilja on jo valmiiksi hävyttömän halpaa. Pellon runsaudesta antaa esimakua laajeneva emolehmien pito, se on tuotantomuodoista kaikkein tehottomin ja silti sitä viedään eteenpäin. Saa nähdä nähdäänkö vielä jonkinlainen metsitysaalto kuten 70 luvulla. Ero aikaisempaan on se ,että silloin valtio huolehti ylijäämät maailmalle ja pellon tuotannosta pois pitäminen oli veronmaksajille halvempaa. Nyt ei ole rajasuojaa ja hinta joustaa markkinan mukaan ts rehuohran tuottamisen maksaa jokainen omasta taskustaan.
Nähtäväksi jää miten kasvisbuumille lopulta käy. Paremmin pärjäävä väestö syö lihaa vahemmän ja rupusakki sitten enemmän koska lihan hinta on painettu subventiolla alas.
Kaikkia tukia maksetaan sen takia, että saataisiin tuotantoa hilattua sen verran ylös, että tuottajahinta saataisiin tippumaan. Näin se on kaikkialla maailman teollistuneissa maissa. Tietysti se myös varmistaa nälän pysymisen loitolla.

Varmasti on noin. On vaan ihmeellistä kun tuotantokustannuksella ei tunnu olevan mitään väliä.
Eläinten tuki, miksi sitä maksetaan mitä ihmeellisimmillä laskentakaavoilla? Monissa tapauksissa tuotantoeläin saa suuhunsa jo kertaalleen tuettua ruokaa, niin miksi se tarvitsee vielä erillisen tuen? Miksi maidon tuki on erisuuruinen etälä- kuin Pohjois- Suomessa? Miksi erillaiset eläimet saavat erillaista hyvinvointikorvausta vaikka olisivat samassa navetassa (lihahieho vrt lihasonni).  Eläintuki on ilmeisen hyvä, jos sillä on varaa raivata uutta peltoa viljelyyn rehuntuotantoa varten.  Mitenkähän on muualla maailmassa.
Minulla on muutamassa pellonnurkassa kuivavara niukanpuoleinen, kuitenkin viljaa niistä kohdin tulee hyvin jos saa jyvät maahan ja syksyllä puitua.
Sivuja: 1 2 [3] 4 5 ... 98