Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 88

Viestit - optimisti

Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Miten ajat ovat muuttumassa?
Jos puheet näistä ilmastomuutoksen torjumisesta johtavat tekoihin, niin hiilen sidonta voi tulla erääksi pellonkäytön muodoksi ja siitä saisi korvauksen.
Peltojen metsitys voi tulla myöskin korvattavaksi toimeksi. Esimerkiksi 90- luvulla pellonmetsityksen tuki oli muistaakseni noin 2000 mk /ha 10vuoden ajan ja päälle ilmaiset taimet. Nykyrahassa tuo olisi noin 500 e/ha.


Ei olla kuitenkaan huolissaan, tulevaisuus saattaa aukaista peltoviljelyyn ihan suotuisia näkymiä. Ajat ovat muuttumassa.
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.

ProAgrian Sari Peltonen julkaisee aina kerran vuodessa laskelman, missä kerrotaan kuinka isoja satoja kulloisellakin viljan hinnoilla pitää saada, jotta tuotanto olisi kannattavaa. Viimeisimmässä laskelmassa tuo taso oli jotain 5-6 tonnin luokkaa. Olettakaamme että  kun jokainen viljaa viljelevä yltää tuohon tasoon, niin viljaa tulee markkinoille niin paljon, että se laskee hintoja, jolloin pitääkin saada paljon isompi sato, jotta viljely olisi taas kannattavaa, nyt  jos jokainen saavuttaa taas tuon korkeamman satotason, taas viljan hinta laskee lisää ja jälleen vaaditaan suurempaa satotasoa kannattavuuteen,eli tässä on se paradoksi, että kun saavutetaan maali, eli kannattava viljantuotanto , tuo maali karkaakin koko ajan kauemmaksi.
Aivan oiken, hienosti sanottuna kyse on kehäpäätelmästä. Viljalla on nyt tuo reilu 5 tonnia kannattavan viljelyn raja.
Ehkä "tuottaja asenne" pitäisi saada kitkettyä maanviljelijöistä pois. Mtk:kin voisi vaihtaa sitten nimeä.
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Selitäs nyt optimisti kuinka tuo vaikuttaa muuten sun kannattavaan viljelyyn kuin että itse nautit kyseisiä tukia? Ei se ainakaan korkeana viljanhintana näy.
Totta, käsittäkseni enemmistö viljelijöistä menee kilot edellä. Jotta saataisiin alituotantoa, meidän kaikkien pitäisi pitää yhteensä ehkä jokin 25%, nyt viljellystä pinta-alasta pois myyntikasveista. Kannataa lukea MT:n Jouni Kemppaisen kolumni elokuulta "Hyvä sato tuottaa Heikosti" siinä on hyvä tarkastelu vallitsevaan tilanteeseen.
Ennen eu jäsennyyttä valtio hoiti ylituotannon meidän puolesta; oli lannoitevero , vietimaksut, pakkokesannointi ja pellon raivaamiskielto. Nyt jokainen saa hoitaa nämä asiat itsenäisesti tilatasolla. Eihän tämä huono kannattavuus ole mikään ilonaihe, näillä panos tuottosuhteilla ei tuotannon märää kasvattamalla tilanne ainakaan parane.
Minulla on lukemisen alla " Energia ja Sivilisaatio; Vaclav Smile, suomentanut Kimmo Pietilänen. Kirjassa käsitellään maataloutta ensimmäiset sata sivua, kannattaa lukea jos aikaa löytyy.
Meillä on aloitettu emojen pito -74 ja alusta lähtien vahvasti mukana muussa naudanlihan tuotannossa, teuraskasvatus lopetettiin vuosituhannen vaihteessa ja nyt pelkkiä emoja ja siitoshiehoja. Edelleenkin kannattava tuotanto perustuu halpoihin rehuihin ja rakennuksiin. Isännällä on liian pieni .... jos tarttee olla uusia traktoreita tai navetoita. Muistan aikoinaan lukeneeni lehdestä uusi-seelantilaisesta emo/lammastilasta, jonka emäntä valitti isännän hassaavan rahat koneisiin. Oli ostanut kottikärryt farmille ja nekin oli turhat kun eläimet laiduntaa. Hevosia siellä oli kyllä.

Aikoinaan emojen pitoa juuri suositeltiin tiloille joilla oli valmiita, jo poistettuja rakennuksia yms resussia käytettävissä. Samat periaatteet koskivat tosin myöskin muuta lihakarjanpitoa.
Hömpät ja muut älyttömyydet prosentuaalisesti esim maks 5 prossaa pinta alasta, kaikki ympin älyttömät kasvipeitteisyys jne pois, hömpät maanlaajuisesti saman tuen alle, c hömppä ei ole parempaa hömppää kuin ab. Luomutuki pois kaikesta paitsi viljellystä maasta jolla tarkoitus tuottaa satoa. Näillä päästäisiin jo aika paljon pois kaikkein turhimmista tuista. Minimin nostaminen 10 hehtaarin. Pieniä asioita joihin menee Suomen kokoisessa maassa paljon tukieuroja. Metsä kainaloita on kaikilla joissa ei viljely ole järkevää, mutta rajansa hömpötyksillä.
Meidän harvojen, hyvää taloudellista tulosta tekevien maanviljelijöiden onni on ettei, tuo yllämainittu tule toteutumaan.
Miinuksena on suuri pääoman tarve, ei kestä kallista rakentamista, tukiriippuvuus, pitkä tiliväli

Siinä jo ainakin kolme syytä miksi kannattaa jättää tuumailuasteelle, lisäksi poikimakauden valvominen ottaa voimille.

Tulevaisuuden vaihtoehto huonoille pelloille on metsitys ja saatte nähdä että, pellonmetsitys tulee jälleen muotiin palkkion kera.

Kuten "Lypsyukko" jo totesikin ettei, lehmänpidossa pelkän vasikan takia ole mitään järkeä.
Kyllä se varmaankin on minimipanostuksilla mentävä. Jos saa sen 6tn /ha satoa, niin silloin jo vähän nähdä vaivaakin. Huonommat pellot heinälle jonka sitten niittelee kerran kesässä. Sadonkorjuu velvoite ei tule ehtoihin mukaan.
Maaseutumedian mukaan Vilokin konkurssipesän hoito saa erikoisia käänteitä. Jutun mukaan neuvontayhtiö Wikli on toiminut vähintäänkin erikoisesti. Talousasioissa oma apu on paras apu.
Eturivin viljelijät ovat alkaneet vihjailemaan; jospa lopettaisit ja tietenkin pellot sitten heille. Tosin juuri käväisin uuden N sarjan Valtran viihtyisässä ohjaamossa, mielessä kävi että, vieläköhän tämmöisellä oppisi ajamaan?

Onpa diplomaattinen lähestymistapa kuitenkin. Täällä päin 1980-luvun lopussa tulivat pihaan pönöttämään ja tokaisivat vain, että "mää nää sun pellot sit otan"

-SS-
No, miten siinä kävi?
Eturivin viljelijät ovat alkaneet vihjailemaan; jospa lopettaisit ja tietenkin pellot sitten heille. Tosin juuri käväisin uuden N sarjan Valtran viihtyisässä ohjaamossa, mielessä kävi että, vieläköhän tämmöisellä oppisi ajamaan?
Kyllä kotieläinten, jotka märehtivät, tukitaso nousee pohjoiseen mentäessä.
Karhisen nerokkuus on tarttunut myös ympäristöekonomian professori Markku Ollikaiseen:

Hän ehdottaa maataloustukien keskittämistä aktiiviviljelijöille. Se saisi tukea nostavat passiiviviljelijät luopumaan pelloistaan.

– Nyt peltoa voi pitää ja tukea nostaa, vaikka tilalla ei enää ole ruoantuotantoa.


Tuo on aivan eri asia kuin se, että tukea maksetaan viljelemättömästä latauskesannoista tai viherlannoituksesta tai ei-ruokakasveista, verrattuna siihen, että tuotetaan hampaat narskuen satasen ruista Fazerille.  Esimerkiksi tuo 5% pakkokesanto täällä AB:lla  merkitsee 500 ha :n tilalla 25 ha poissa viljelystä tai jollakin näennäispalkkiokasvilla. Kun nyt nekin saataisiin viljelyyn, pois passivoimasta !

Koko uutinen raivausmaksusta täällä

-SS-
Tuo pellonraivaus johtuu kokonaan nitraattidirektiivistä. Jos sinne laitetaan sama max. typpimäärä lannalle kuin apulannalle, niin kaikki lanta sopii hyvin rehuntuotantoalalle. Ei tarvitse ylimääräistä peltoa sitä varten.

Toki, mutta silloin kyllä alkaa  näkyä nitraatit pohjavesissäkin, koska levitetty kokonaistyppi olisi parhaimmillaan nelinkertainen keinolannoitteiden kokonaistyppeen verrattuna.  Ehkä se, mitä Markku Ollikainen ei ollut ottanut huomioon, on se, että ne levityspellot itse asiassa ovat koko ajan olleet olemassa, mutta eläimet on viety sivuun peltokeskittymistä 1970-luvulta alkaen, jälleen tietenkin asiallisin aluepoliittisin perustein. Ja  pellonraivauskiima oli suuri jo 1987-luvun lopulla, jolloin 300 mk:n aarimaksu tuli raivaussakoksi.

Jos nämä Uudenmaan, Pirkanmaan ja Lounais-Suomen nykyiset vilja-alueet saisivat maidosta vaikka 20 c/litralle nitraatti/fosfaattisijoitus-tuotantotukea, olisivat uudet neljännesmiljoona lypsylehmää melko äkkiä näiden aukeiden reunamilla, vanhat kivinavetat taas täynnä elämää ja ammumista.

Tai jotain.

-SS-
Pellon raivaaminen Suomessa on hölmöläisen hommaa ja liikapellot tulisi myös metsittää, ei pitää näennäisviljelyssä. Mutta kyllä lanta pitäisi voida sijoittaa sille peltoalalle, jolta rehukin on korjattu. Ei siinä voi typpeä kertyä pohjavesiin, jos apulantaa ei käytettäisi. Rehualavaatimus tietysti kaikille navettainvestoinneille. Se ohjaisi investoinnit peltojen laidoille.
Hyvin kirjoitettu. Ei tosin mene läpi kepulandiassa varsinkaan kesäteatteri ministerin toimesta.
Minusta velattomuus on ihan tavoiteltava olotila, ei siinä ole mitään hävettävää. Maatila voi olla myös sivutoimisesti hoidettu.
Suomessa on kutakuinkin noin 250000 ha liikaa peltomaata, sen kun saisi pois viljelystä niin hyvä. Muutama aika sitten retkeilin suomenselän ja maanselän alueella, siellä ttuntui olevan kova suopeltojen raivausvauhti käynnissä. Varmaan kotieläintalouden tarpeisiin.
Sivuja: 1 [2] 3 4 ... 88