Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Tuet irti tuotannosta, se on hyvä suuntaus. Lisäksi kotielukat eivät oikeastaan mitään tukea tarvitsekkaan koska lehmä lypsää ihan hyvin jokapuolella maailmaa.
Kaikenlaiset tilat mahtuvat Suomeen. Jos viljelijä osaa asiansa siinä toimintaympäristössä missä on päättänyt alkaa yrittämään niin miksipä ei pärjäisi.
Maidontuotannossa kyllä on ainakin tuotannon aloittaminen on tehty todella vaikeaksi.
MTK on niin varakas ettei se jäsenmaksuja / jäseniä mihinkään tarvitse.
168 euroo /ha niin jää jotain itsellekkin ja tiemaksut vuokranantajalle ynnämuut ojankaivut.
Tuo todistaa sitä loputonta maauskoa, onneksi pellon haaliminen on aloitettu jo kohta 300 vuotta sitten, niin ei ole niin jumalatonta tuskaa
Asiaa sivuten, on mielenkiintoista nähdä mihin asettuu vuokrataso, kun uusia pellonvuokrasopimuksia solmitaan loppuvuonna ja vanhoja sopimuksia uusitaan, kustannukset on nouseet vuodessa hurjasti, ja jos olet maksanut esim. 400 €/ niin nyt ei ehkä tee mieli maksaa enää samaa.
Vuokrahintahan on tietysti vuokran antajan ja vuokraajan välinen neuvotteluasia, mutta varmasti moni vuokraaja mielellään rukkaisi vuokraa alemmas, tai sitten tulee pelto uudelleen tarjolle.
Tuli tuokin ennakoitua männävuonna ; vuokrasta tingin indeksikorotukset pois ja lisäksi klausuuli missä turvataan lisäosat korkojen kera meikäläiselle. Vuokrakin on 70% pyydetystä, eli muutaman kympin alle 200e/ha.
Timo Kaunistolla oli pari viikkoa sitten Maastullissa hyvä kolumni aiheesta tuet irti tuotannosta vai ei.
Hyvin perusteli Kaunisto sen, että tuet pitäisi olla irti tuotanosta, Tuotantoon sidotut tuet ainakin eläinpuolella hyödyttävät lähinnä elintarviketeollisuutta,sen ei tarvi silloin maksaa tavarasta tuotantokustannuksiin perustuvaa hintaa. Ja tuotantoon sidotuilla tuilla on myös taipumus aiheuttaa ylituotantoa, joka sekin polkee hintoja, elintarviketeollisuudellehan ylituotanto on hyvä asia, jolloin tavaraa on varmsti tarjolla aina riittävä määrä edulliseen hintaan.
Ja väite, että pelkästään tuotannosta irroitetut tuet pääomituvat pellon hintaan, on kestämätön, ei ole olemassa riittäviä todisteita tästä, ja mikä oleeellisisnta, jos ajatellaan, että -teoriassa- tuotannosta irroitetut tuet pääomittuvat pellon osto- ja vuokrahintoihin, niin miksi sittten tuotantoon sidotut tuet eivät aiheuttaisi tätä? Olen sitä mieltä että samalla tavalla kaikenlaiset tuet pääomittuvat pellon hintaan, kyllä pellon myyjä tai vuokraaja tietää että jos eläintila saa tuotantoon sidottua tukea, niin kyllä hän sen ottaa huomioon hintavaatimuksissaan, ja sama tietenkin koskisi myös viljantuotantoa, jos viljantuotannossakin olisi jonkinlainen tuotantomääriin sidottu tuki, kyllä sekin pääomittuisi hintaan.
Eli, yhteenvetona, väitän että sekä tuotantoon sidottu, että siitä irroitetttu tuki näkyvät samalla tavalla pellon hinnoissa, mielestäni ei ole perusteita väittää, miksi näin ei olisi.
Lopulta, on sittenkin pitkässä juoksussa viljelijän etu tuotannosta irroitetut tuet, markkinamekanismit vaikuttavat niin, että tuotantoon sidotut tuet valuvat vain viljelijän kautta ketjun muille osapuolille, tätähän Kaunistokin painotti kolumnissaan, hän on siis tässä asiassa eri mieltä kuin ministeri S-L Anttila, ja elintarviketeolisuuden edustajat.
Tuo oli hyvin oivallettu. Tosin kepu ja elintarviketeollisuus pitää tukisidonnaisuudesta kovasti kiinni.
Valitettavasti nykysysteemissä ainut kannattava viljelytapa.
Millä säilöntäaineella säilyy murskevilja parhaiten? Entä painotus? Riittääkö pelkkä traktorilla polkeminen?
No niin , hommasin aiv ässää ja josilakea.
Kuivan oloista on ohra ollut, noin 25-30%.
On hyvä tehdä juuri valmistuneisiin siiloihin
Jos nykyään kasvatat mulleja ostorehulla edullisemmin niin onnittelut.
Muistaakseni ympäristökeskus määrittelee jonkinlaisen lannalevitysalan ja jos omilla tai pankinrahoilla tekee niin ei kait siinä mitään estettä ole.
Lannoitteiden hinnat oli aikaisemmin tasolla 300 eur /tn toisin jos käytti 500 kg/ha ja satotaso oli 3 tn oli lannoituskustannus 50 eur / vilja tn.
Jos lannoitteet maksavat sen nyt povatun 700 eur/tn onkin lannoitekustannus noin 120eur/ vilja tn. Samaanaikaan polttoainekustannukset ovat rajussa nousussa. Kotieläin tilat saavat kerrankin hyötyä paskasta, muuten tilanne alkaa olemaan melko huolestuttava
- lannankäsittely tarkentuu kotieläintiloilla
- palkokasvipitoiset viherkesannot nousevat kunniaan (esikasvivaikutus 40-80 kg N/ha)
- ja valkoapilan käyttö viljojen aluskasvina (noin +30-40 kg N/ha)
Onko valkoapilaa jatkuvasti käytettäessä vaara apilamädästä jos viljellään puna-apilaa muutoinkin?
Petri
Oletko sä menny parantamaan vuokrapeltojen kuntoa, ilman että, vuokrasopimuksessa on klausuuli miten vuokranantaja korvaa vuokrakauden päätyttyä tehdyt perusparannustyöt???
Nordea korjasi tarjoustaan ylöspäin 1,5% marginaali, syynä subrimekriisi.
Sanoivat että, pikkupankit tulevat kyllä perässä
Luonnollisesti, viime elokuussa tuli ostettua reilummin.
Kaksi viikkoa sitten tilasin muuten ensi satokauden lannoitteita lähinnä salpietaria, oli näemmä kannattava satsaus, vaikka myydä edelleen
.
Ai niin, rakensin oman lietesäiliön etäpelloille ja pian sinne menee liete paineviemäriä pitkin, eipä tarvitse ajaa lietettä näin kalliin poltto-aineen aikana.
Olen
Myynyt kyntöaurat pois
Jättänyt kauimmaiset ja pienimmät vuokrapellot pois
Ostanut peltoa silloin kun se oli kohtuuhintaista
Perustanut Puna-apilan siemenviljelyksen
Tehnyt murskeviljasiilot ja myyn osuuteni kuivaamosta pois
Kalkinnut pellot ravinteiden hyväksikäytön parantamiseksi
Salaojittanut pellot suurimaksi oasaksi
Ottanut viljelyyn herneen ja nut myöskin härkäpavun
Olen välttänyt ylivelkaantumista ja ylipainoa.
Että silleen...
