Yleistä maa- ja metsätaloudesta / Vs: 186,09 e/ha
: 12.12.08 - klo:18:32
280/ha, hahahahhahhahaaaaa
Lihakunta/Itikka maksaa 20% korkoa osuuspääomalle, samalla tavalla viljelijä voi toimia bulvaanina jos osuuspääomaa on maksamatta, niinkuin esim. minulla...
Ei, koska pitää erottaa partialisä ja volyymilisä.
Partialisä perustuu logistiseen tehokkuuteen mikä on tuo rekkakuorma ja miten nopeasti sen saa täyteen.
nykyisessä volyymihinnoittelussa voi vaikkapa laittaa yhden teuraan päivässö niin määrä vuositasolla tulee täyteen.
Tehokkuutta on niin monenlaista sorttia .
No minkäslaista partialisää, ne on maksaneet ?
Yllättävän iso bonus, kun teurasmäärä ylittää 400 kpl:tta, hohhoijaa ...
Mihin hittoon tämäkin perustuu.Kenelläkään ei ole yli 400 vuosimyynnin tuotantoa täysin velattomissa rakennuksissa, lisät ovat tarpeen. Kyllähän tuo kannustaa investoimaan. Ja käänteisesti: kannustaa velattomia pienempiä tuottajia lopettamaan.
Avoimuus ei ole toiminut asian suhteen. LSO (ja A) rauhoittivat hankintakilpailun vuonna 2002 tarjoamalla kolmivuotisia sopimuksia. Tuolloin en pyynnöistä huolimatta saanut koko hinnastoa itselleni. Kenttäedustaja vilautti ryppyistä paperia pöydän reunan katveesssa (meillä kotona, jossa ei ulkopuolisia ). Tuottajalehdessä ja nettisivuilla kerrotaan jotain hinnoittelusta, mutta määrälisien noususta ei ole mainittu (2002 max 200kpl).
Liian iso tuo 250 ei ole, LSO:lla on määrälisien viimeinen porras 400:n vuosimyynnissä. Tukialue pitäisi olla sieltä C-sarjasta (ellei komissaari heiluta kirvestä).
Näinä vuosina pitää olla tarkkana minkä viikon noteeraukset ottaa lihalle, korolle, rehuille, lannoitteille, energialle jne, lottorumpu pyörii koko ajan.
Toinen vaihtoehto on yrittää aavistaa isompia trendejä vaikkapa navetan käyttöajalle. Itse tein tuota puuhaa keväällä ja aloitinkin alasajon laajennuksen sijasta. Miksi? No:
Nauta on tehoton rehunkäyttäjä, loppukasvatuksessa 15,2 ry/lihakilo (MTT koe 07). Sika ja broileri alle 3. Jossain kohtuudessa rehuhyötysuhde pysyy kun teurastetaan ajoissa, esim. Eestin paras lypsykarja 12 kk. Suomalaiset teuras-ja vasikkahinnastot tekevät sen täällä mahdottomaksi.
Vuosituhannen vaihteen hyvinä vuosina luotiin välijuottamo-systeemi joka paransi vasikan laatua, mutta teki loppukasvattajalle vasikasta kalliin. Itse juottamalla jää yksi siirtokustannus pois, mutta helposti pudotaan määrälisissä alempaan luokkaan.
Kotimaiseen naudanlihaan eivät usko edes sitä markkinoivat. Broileri ja possu jyräävät ja Brasilian tuonti on vain ajan kysymys.
Nautakarjan metaanipäästöt on sivuutettu vielä aika vähällä huomiolla. Voi olla että niihin takerrutaan vielä pahasti.
Hoitotyö kuluttaa energiaa ja työtä vrt. muut lihalajit. Apevaunutraktorin tankissa pyörre käy ja itse vaunu kuluu kymmenessä vuodessa läpikuultavaksi. Ravinneköyhän lannanajoa on monin verroin tipuun/töpseliin verrattuna.
Peltohommia riittää pitkin kesää, ettei tarvitse rannoilla laiskana notkua.
Maitorodun eläimillä ei jalostuksen painopiste ole lihantuotanto-ominaisuuksissa.
Raha kiertää tuskallisen hitaasti kun teurastusikä on yli 1,5v.
jne
Kyllä Suomeen jää kannattavia kasvattamoja jäljelle niin kauan kuin vasikoitakin syntyy, mutta haasteita ja riskejä riittää.
Nykytyylinen teinivasikan kasvatus teuraaksi B-alueella ei enää lyö leiville. Puolivuotias vasikka maksaa 500€ ja teuraana saa vuoden kuluttua tonnin. Tuet 330€. Rehua kuluu yli 15 ry/lihakilo ja kuiviketta sekä polttoöljyä aivan eri määriä kuin muussa lihantuotannossa. Laihaa lantaa tulee 15 mottia. Ei noista saa toimivaa yhtälöä. EU-ajan aikana on moni tekijä muuttunut:vasikka kallistunut, eläimen tuet pudonneet, pellon tuet nousseet, rehun ja öljyn hinta noussut, korot nousseet, kaikki muut tuotantokustannukset nousseet.
Esim Eestin parhaalla maitotilalla sonnit teurastetaan 12 kk iässä. Se on ehkä optimi rehuhyötysuhdetta ajatellen. Tuota lähellä oltiin Eu-jäsenyden alkuvuosina kun vasikka oli halpa ja kansallinen tuki maksettiin per teuras yli 230 (vaimitäsenytoli). Halvalla viljalla homma kannatti ja vasikoille tuli kysyntää, keksittiin välijuottamot ja vasikasta tuli pirun kallis.
Taisi olla niin, että viljan syöttö sonneille oli mahdollista sen ajan kun ihmiskunta poltteli surutta menemään halpaa fossiilista öljyä?
Olen tuossa seuraillut lihanhintaa, eri pohjoismaiden ja Saksan välillä, Suomi on ollut koko vuoden muita pohjoismaita jäljessä, joskus jopa Saksaakin jäljessä, mutta ei aina.
Eli maaseudun tulevaisuudesta seuraan hintaa.
Mielestäni MTK ei ole oikein onnistunut tässä edunvalvonnassa, kun hintaa ei saada samalle tasolle kuin muissa pohjoismaissa on, hyvä että Saksan edellä pysytään.