Apilan siemenviljely onnistuus ko pelloilla erityisen hyvin

molemmat

Miten suuret ko lisät ovat?

Arto Latukka kirjotti ihan täyttä asiaa.
Itsellä oli tase tuotantoon nähden aikaisemmin kuin kirkonrotta mutta tulosta tuli , sittemmin on tase ollut vähän pulskempi on kannattavuuskin ollut vähän niin ja näin.

Voidaan helposti laskea minkälainen tase saa olla minkäkinlaisella tuotannolla.

Venäjän seikkailun ja tämän uusimman hulluuden jälkeen alan lopullisesti olla sitä mieltä, että johtoa on syytä vaihtaa.

Kauhajoki oli alunperinkin vikainvestointi.  Ylisuuri alueelle, jolta ei riitä teuraita.  Onneksi liikakapasiteetti on saatu tähän asti myytyä HK:lle.  Mutta mitä nyt? Rakennetaan sinne periferiaan lisää. 

Kuten UKK jo sanoi, maantieteelle emme voi mitään.  Kehoitan katsomaan karttaa A:n vuosikertomuksesta ja tutustumaan Matilda-tietokannan tilastoihin maito- ja lihatilojen sijainnista.

Kulut eivät todellakaan lopu kun siihen, kun laitos on pystyssä.  Silloin alkaa järjetön autoralli yhdensuuntaisia kuormia.  Kun kuljetusmatka on lyhyt, auto voi keräilyssä tehdä rengasreittejä, pitkillä matkoilla tyhjänäajo lisääntyy. Niille "säästöille" löytyy äkkiä monta ottajaa.

Onko muuten A:lla käytössä määrä vai partia lisät.
Jos on paljon matkaa niin luulisi partia lisän olevan suuri, voluumi lisän merkitys taasen pienenee.

Lainaus käyttäjältä: UCD - 26.10.10 - klo:20:16

Voi hyvää päivää...

ps niitä ostettuja koneita pitäs myös käyttääkin siellä tilalla.... muutakin kuin lantalan vahteina...

Minimissään 1500 h vuodessa per traktori... puimuri 150-200 ha/v jne...

Tällöin on ihan se ja sama onko uudessa koneen hinnassa alv vai ei ja maksaako se esim 10 % enemmän kuin uitettu... . käyttökustannus muodostuu ihan jostain muista oleellisimmista eristä.

Pikkupuuhaloinnissa tuo konehinta nousee aina lompakkoa avatessa esille.

Mahtaako itte uuseereelläkää tulla minimissään 1500 tuntia per kone? Vahvasti kyllä epäilen, ettei tule - hyvä jos kahteen koneeseen yhteensä tuon verran saat aikaiseksi. Tekeepi tuo reilun neljä tuntia vuoden jokaisena päivänä - ihan jokaisena. Niin no riittäähän se, että aamulla täräyttää sen valametin käyntiin, vaikkei tarttiskaan...

Jos herra uuseeree sais päättää, Suomes ois vain yks iso uuseereen manakementti-maatila, jonka työt uuseeree hoitais yhdellä 502:lla... virka-aikana tietenkin.


Vieläkö joku ihan tosissaan uskoo, että tuotannon tehostaminen ja sitä kautta kannattavuuden parantuminen pelastaa? Selvää on, että ehkä lyhyellä aikavälillä voisi käydä noin, mutta yhtä varmasti kauppa ja teollisuus ulosmittaa tuon kannattavuuden paranemisen viljelijöiltä eikä tämä ole edes yksin Suomen tai Euroopan ongelma. Maailmanlaajuisesti kauppa ja teollisuus koko ajan pyrkii maksimoimaan tuoton hakemalla sitä rajahintaa, jolla joku vielä juuri ja juuri tuottaa jotain elintarviketta.

Ainiin... duunarin ja virkamiehen hommat on jo kokeiltu.

Täyttä asiaa

Paljonko menee a.n rahaa venäjällä pisneksen opetteluun, alussa oli teurastamo mutta sinne ei tullut vettä eikä viemäri pelannut, nyt ei taida olla sitten lihaa.

Aika ruuhkasta, vasikat ei liiku. Onko vasikoista ylitarjontaa, vai vaikuttaako kustanusten nousu kasvatuspaikkoja vähentävästi?

Minä voin ostaa. sonni 400e+alv ja hieho 300+alv

A:n mullit teurastetaan sitten E-Pohjanmaalla.
Kyllä lihakunnan omistajat ovat,,,sanoisinko,,,,väpelöitä , kun eivät puoliaan pidä.

Eihän toki minusta lhp pitäisi olla ainakin 50%.

Tässä joskus puitiin noita luomupeltoja, ei tarvinnut edes kärriä pellolle kun tyhjennettiin säiliö aina suoraan ojaan, tosin siemenruis piti ottaa bökballeen .

Kyllä reilulla 100ha pärjää kun on voain vähän viljelevinään ja selostaa tarkastajalle aina asiat parhainpäin.

luonnonhoitopelto on takuuvarmaa tuloa minimi kustannuksin, miksi se pitäisi kieltää? 100% peltoalasta olisi hyvä määrä.

jo 20 vuotta jf 3200 hydrofelx , nyt täytyy tehdä murskaimeen laakeriremontti, sitten mennään seuraavat 20v.

25 kiintomottia puuta, sähköä jotain 200kW

Lainaus käyttäjältä: 37peuse - 09.02.10 - klo:18:20

Luuletteko te onnettomat, että metsäfirmat on puukauppa ym. vast. asioissa teidän puolella? Niiden intressinä on vain saada mahdollisimman paljon puuta metsistänne ja mieluummin ilmaiseksi. Mistä muualta kuin MHY:tä voitte muka saada vertailukelpoista tietoa ja palvelua.

Siinähän  ongelma onkin: mistä saada vertailukelpoista tietoa hinnoista ja palveluista.
 Toivottavasti metsäkeskusuudistus tuo myös järjestelmän, jolla jokainen puukauppa hintatietoineen, leimikkorakenteineen ym. tulee rekisteröidyksi. Ainoa tapa tietää puun todellinen hinta on silloin kun jokainen puunostaja ilmoittaa hintatietonsa. Nyt maastullin hintatiedöt ovat lähinnä viitteellisiä eivät perustu faktaan.

Metla julkaisee hintaa/määrätilaston, eihän kukaan halvalla puuta myy

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 17.02.10 - klo:07:48

Onkohan ratto-arskalla mimmosta substanssia varmille mielipiteilleen?

Riippuu ihan millaista substanssia optimisti haluaa kuulla. 
Ota ja kysy jotain keskeistä emolehmätuotannosta, niin katsotaan mitä osaan vastata. Se kysymyksen asettelukin jo paljastaa sunkin substanssin määrään aika nopeasti.

Puhelin nro:a, kengän nro:a vaikko traktorin ja apevaunun merkkiä olet vailla?   

Jos on emotuotantoa, niin mikä on pääoman tuotto%, mikä on työmenekki /eläin yksikkö.
Ihan yleisiä juttuja .

Lainaus käyttäjältä: emo-heikki - 22.01.10 - klo:13:11

Suomi on kyllä EU se hännänhuippu, jos katsotaan naudanlihan hintaa ja pihvikarjaosaamista, näissä vertailuissa, syynä voi tietenkin olla myös se, että Suomessa pihvilihan osuus on pienin EU:ssa ja maitorotuisten sonnien osuus suurin.

Jänkäheikin emotouhu on niin nuorta, että se ei oikein tiedä hommasta vielä paskaakaan. Eika siten tunne alan todellisia taitajia. Muuta kuin mitä hankintaedustaja on kertonu...   Nämä paikalliset ajatuksen kemijoet kyllä tiedetään, mutta eihän lapinmiehet parempaa tarvitsekkaan.

Osaajia on vain teurastamoiden neuvonnassa ja muutamassa hankkeessa. Muutamilla tiloilla on jo touhu ihan kansainväliset mittapuut täyttävää. Nyt en sitten viittaa näihin 20-40 lehmän pikkuvääntäjiin ja muutama vuosi sitten aloittaneisiin amatööreihin.  

Siinä on vaan homma erottaa oikeasti perillä olevat neuvonta/kehitys henkilöt. Niitä oikeasti osaavia ja käytännön kokemusta omaavia suuremman mittakaavan hommasta on oikeastaan alle yhden käden sormin laskettava määrä.   Lapin "konsulentit" eivät tähän ryhmään lukeudu!  
Ps. edes 10 emon karjalla ei oikein hääviä käytännön kokemusta synny konsulentille saatikka sitten nahkatakkiselle karjan ostajalle.  


Kannattais emoheikinkin opetella emobusines kunnolla, sit kun tundratuet kohtuullistetaan ei haikkujen kanssa kannatta jänkällä pelleillä. Laita Prohoja..

Rotuyhdistys fanaatikkoja kannattaa myös varoa kuin ruttoa.... 

Onkohan ratto-arskalla mimmosta substanssia varmille mielipiteilleen?