Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 85 86 [87] 88 89 ... 102

Viestit - optimisti

Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
   Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
   Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)

Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.

Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun  tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
Määritteleppä toi, miten tuhoon tuomittu??
Emolehmä voidaan myös syödä, maitotilojen kannattavuudella en kauheasti elvistelisi ja emotila voi olla täysin omavarainen rehujen ja kuivikkeiden suhteen, lisäksi eläinten lajinmukainen käyttäytyminen hoidettu parhaiten juuri emoilla.

Ps. Lisärahaa ei tarvittaisi yhtään, jos nykyiset rahat jaettaisiin vaan hieman tasapuolisemmin ;)


Rehuyksiköitä tärvääntyy liikaa/tuotettu lihakilo, myös pääomaa sitoutuu eläinainekseen paljon.

Emo tuotanto voisi menestyä jokseenkin hyvin alueilla missä olisi paljon joutomaita kesälaidunnukseen, heinänsiemen viljelyksiä mistä saisi talven eväät ja runsasta viljanviljelyä mistä tulisi runsaat kuivikkeet=
tulos saataisiin eri tuotannonhaarojen synergiaetuina ja eri katetuttojen hyvänä yhdistämisenä.

Tuotanto rajautuu täten luonnostaan eteläläosiin maatamme.
Tuotantopalkkio???
Pitääkö tulevaisuudessa noin tuhohoontuomituun  tuotantoon vielä saada lisää rahaa.
Ainut oikea lehmä on se mikä lypsää kesät talvet, ja sitten se voidaan vielä lupuksi syödä. 8)
Tässä saatiin eräälle metsätielle kemerarahaa noin 1300e ja yllättys suunnittelu maksoi 1000e, mikä piti suunnilleen sisällä laskelman murskeen määrästä. 8)

Suunnittelu  maksetaan kokonaan kemerasta myönnetyn tuen lisäksi, samoin tietoimitus joka vaaditaan peruskunnostuksen yhteydessä.
Perusparannuksen kustannuksista sitten 40% on tuen osuus.

Aivan. Mutta ei Sirkka-Liisan momentissa ole orikseen kemera tukia ja kemeran suunnittelutukia 8)
Täällä olivat laskeneet, jotta metsäpuolella on hyvä, jos sijotetulle pääomalle saa kahden prosentin vuosikoron.
Sitä en sitten tiedä, onko laskettu oikein ????

On varmaan. sipo:n tuottoja ei metsässä juurikaan laskeskella.

Metsäpulella on myös mittavia tukiaisia, metsäpuolella tuet ohjataan myös suurelta osin metsänomistajien kautta joko mettsäkeskuksille tai mhy:lle.

Tässä saatiin eräälle metsätielle kemerarahaa noin 1300e ja yllättys suunnittelu maksoi 1000e, mikä piti suunnilleen sisällä laskelman murskeen määrästä. 8)

Mikä olikaan kuiva-aine.
On varmaan aika kuivaa joten ei ole ollut käymisiä ja tulee sitten jälkikäymistä.
Sokeria on tosiaan paljon joten pitäisi olla jotain neutraloivaa sekaan.
Mikä on muuten sulavuus?
Tässä taannoin kyselin metsänhoitoon muutamia nyansseja eräältä metsäammattilaiselta.
Ei aikaakaan kun innsin suusta pääsi "kuninka lehmät syö tukkeja".
Entuudestaan tiedän että, metsäammattilaisten talousosaaminen ei vedä agraaripuolelle vertoja. 8)
Casio FX115-D. Tän avulla käyty kouluja kymmenen vuotta ja suoritettu kolme tutkintoa. Kaksi kertaa patterit vaihdettu.
Kyllä 82 osaa murtoluvut myös, diskottaus onnistuu ja logaritmit , tilasto näppäimet ym.. 8)
100mulikkaa 850 mottia/a
Ketä kuuluu sitten a:n ylipapistoon? 8)
Lihakunnan edustajisto kokoontuu tänään atrian suuntukkimis pykälän tiimoilta.
A:n tuottajien pitää olla siivosti myös täällä agron puolella 8)

On varsin umpi hernnäistä touhua en muuta totea
Oli taas Hk-scanin sisäpiiri jutska esillä uutisissa. Oikeus salia pukkaa. Tähänkö tämä teurastamo pelleily  "Lihiksellä" johtaa ? Aika lapsellista valtapeliä pohjalaisilta. Mistä muustakaan oli kyse kun äijiä savustettiin ulos kokoussalista. Ei näytä hyvältä ei...
Pitäisi taas lukea tuo kirja  Operaatio Atria.

Muistaakseni siinä jotenkin sumplittiin asiat niin että, itikka sai enemmistön äänistä atriassa vaikka olivat köyhempiä kuin lihakunta.
Ilman järjestelyä koko atriasta ei olisi tullut mitään.
Voi olla että muisstan väärin 8)
Tarkennan vielä, että pelto ei siis ole salaojitettua, mutta muuten hyväkuntoista ja viljelyksessä ollutta. Eikös tuollaisesta hehtaarista saa tukeakin yli 500 euroa hehtaarilta. Toivoisin asiallista kommenttia, vitsaillaan sitten eri palstoilla. Kaupunkilaisena ja ensi kertaa vuokraavana en ole oikein perillä hinnoista, voin tarvittaessa istuttaa pellot metsällekin, mutta uskoisin, että jollekin viljelijälle tila voisi olla tarpeenkin.

Itse maksan ojittamattomasta pellosta 130e/ha.
Ja ojitetusta 175e/ha.

Sinun tapauksessa voisi vuokrata tarjousten perusteella 130e/ha voisi olla minimi, voi joku maksaa 300e . 8)
Mitäs ohjelmia muilla on käytössä?

OLYMPIA LCD-8310 merkkinen taskulaskin on ollut paras apuväline. Se on estänyt maksamasta pelloista järjettömiä ostohintoja ja vuokria!! Ei tosin ole viime aikoina tarvinnut ostaa eikä vuokrata, mutta tili on kunnossa. Pitäisi olla pakollinen väline KÄYTTÖOHJEINEEN kaikille maajusseille!
[/quote]

Casio fx-82x
on selkeä funktiolaskin ja hyvä käyttöohje. 8)
Paras  kone on se mitä ei tarvitse ostaa laisinkaan. 8)

Esim, mitä lähempänä pellot on, mitä suuremmissa lohkoissa sitä pienimmillä koneilla tullaan toimeen.

Aikoinaan harjottelutilalla kylvettiin 2,5m nostolaite Jukolla 70ha kevätviljaa eikä se nyt niin paha rasti ollut, täyttövaunu oli kylläkin aina kylvömihelle täynnä ja eväspalaset. 8)
Sivuja: 1 ... 85 86 [87] 88 89 ... 102