Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 84 85 [86] 87 88 ... 102

Viestit - optimisti

Onko toi materiaali jossain nähtävillä yleisestivai vain a-tuottajille...
Toi tuki päiväkohtaisena suosii taas hyvin näitä hc karvankasvattajia... Minäkin tiedän yhden hc-kasvattja ringin jossa kolme tilaa porukassa emoja noin 30, liekkö sama mikä emo-heikinkin tiedossa?

Olen alkanut kallistua hc kasvatuksen puolelle. Maksettava päätuki on etu pienikokoisille eläimille ja laajaperäiselle tuotanolle. Hc kasvatuksessa ovat myöskin kulut/eläin paljonkin vähäisemmät.
Olen käynyt muutaman emopihaton avajaisissa mitkä ovat olleet eläipaikkaa kohden aika hintavan oloisia, oikeastaan lypsylehmät olisivat oikeampia asukkeja.
Naudanlihan tuotannon kannattavuus on laskenut vuodesta 1999 ja nyt jos peltoviljelytuotteet kallistuvat niin ei pellon satoa kannata pyörittää navetan kautta. 8)
Muistan hyvin bse:n ajoilta kun vasikoita oli runsaasti saatavilla ja jokin teurastuspalkkio oli 210 kg:n eläimillä. Kiertoaika oli 11kk ja optimi tp oli 220kg, eläimäärää pysty keralla vähentämään noin 30%, silloin ymmärsin nahanalle sitoutuneen pääoman määrän ja kiertonopeuden merkityksen.
Pohjoinen tuki mahdollistaa tuon 20kk:n kasvatuksen ja se mahdollistaa myöskin sen että, heikompia eläimiä kannattaa pitää hengissä kauemmin.
Ja se myöskin mahdollistaa ettei, kotimmainen pohjoinen teurastamokenttä saa raaka-ainetta alehintaan, eikä joudu kilpailemeen avoimilla markkinoilla, kuten esim, Venäjällä 8)
Ongelma on siinä että, nykyään menee paljon rehua ruhokilon tuottamiseen, jotain 17ry/kg.

Kun mullit laitettiin 240-270 kiloisina pois niin ruhokiloon meni 13-14ry ja luokittukin sillon ihan hyvin.

Eli johtopäätös on se että, kun on painorajoja nostettu ja hinta ei ole noussut niin menee suhteessa enemmän rehua ja kiertoaika pitenee. 8)
Nyt vaviskaa pohjaalaaset kun savonsamomissa ammutaan kovilla 8)
No kuluttajahan on aina oikeassa.
Meidän mullien lihassa saa jo glyfosaatin aromin suoraan rehuviljan mukana, hormooneja käytettäis jos jostain saisi, voitas alentaa niitä tuotantokustannuksia.
Itselle kasvatetaan sitten se "luomunauta" vähän peremmilla eväillä 8)
Saakos lihakarjan teurasmyynnistä mnikäänlaista "pihvilisää" nykyään? meilläkin oli aikoinaan lypsikkien lisäksi emolehmiä, mutku mentiin EU:iin niin lihan hinnan romahtaessa ero lypsyrotusonnin lihan arvoon jäi niin pieneksi, että lopetettiin emojen pito ja lisättiin lypsylehmiä. Lypsikistä kun saa sen vasikan lisäksi maitoo...
Juuri tuota emäntäkin ajoi takaa.. kun saa vasikan ja maitoa 8)
Vaimoni ihmetteli taannoin että, mitä ovat ns. emolehmät?
No selostin sitten asian niin hyvin kuin taisin.
Hämmästys oli siipalla melkoinen kun hän ihmetteli että, miksi pitää lehmiä joita ei sitten lypsetä. Aika hyvä havainto minunkin mielestäni ja aitoa kyseenalaistamista uudesta näkökulmasta 8).
Sanokaa, jos olen väärässä, mutta tällainenkin teoria tuli mieleeni: Atria on pörssiyhtiö, joka pyrkii tekemään mahdollisimman suurta voittoa osakkenomistajilleen välittämättä vähät siitä, mitä tuottajalle kuuluu. Lihakunta puolestaan on tuottajien omistama osuuskunta, joka omistaa valtaosan Atrian osakkeista. Siis osinkotulot ovat Lihakunnan ainoa tulonlähde. Takavuosina lihan tuottajahinta oli mitä oli, mutta osuspääomalle sai 20 % koron. Nyt tilanne on toki toinen, osinkotuloja ei ole johtuen Atrian tappiollisesta toiminnasta.

Osakeyhtiössä Lihakunta omistaa valtaosan osakkeista ja käyttää suurinta äänivaltaa. Koska Lihakunta omistaa enemmän kuin Itikka, on savolaisten isäntien heikkoutta se, että Kuopion teurastamo on lakkautuslistalla. Toisaalta järkiseikat puoltavat Kauhajokea, sillä ratkaisu Kuopion lopettamisesta on tehty jo 15 vuotta sitten. Nyt on siis myöhäistä.

Osuuskunnassa äänivalta on tuottajilla periaatteella yksi ääni per osuudenomsitaja. Siis periaatteessa muutaman loppunkäytetyn lehmän tuottaja käyttää samaa äänivaltaa kuin 1000 sonnin kasvattaja ja tähän voi sivumennen huomauttaa, että A-tuottajat on pitkään pyrkinyt yksikkökoon kasvattamiseen, eikä alle 500 eläimen kasvattamoista nykyisin enää edes neuvotella. Tällainen tuottaja on myös ylivelkaantunut ja saattaa olla niin, että kaikki rahaliikenne alkaen maataloustuista kulkee A-tuottajien kautta. Myös tuotantosopimus on tuottajaa kohtaan käsittämättömän tiukka. Tällainen tuottaja pysyy kiltisti Atrian leivissä riippumatta siitä, missä teurastamo sijaitsee.

Johtopäätös: DDR-pykälä perustui tietoiseen harkintaan, jolla pientuottajien äänivalta poistetaan, mutta itse lihantuotantoon sillä ei ole juuri vaikutusta. Suurtuottajilla sitävastoin ei ole valinnanmahdollisuutta, he tuottavat hamaan tulevaisuuteen halpaa raaka-ainetta Atrialle.

Välitysvasikkajuttu näyttää jääneen sivummalle, en siis tiedä, miten se on ajateltu hoitaa.

Asia on juuri noin.
Atrian Tikkakoski on jossain muistaakseni todennut, että valtion pitää turvata elintarviketeolisuudelle edulliset raaka-aineet 8)

Olen selvittänyt Ratto-Arskan henkilöllisyyden melkoisella varmuudella. Sen perusteella olen yhä enemmän huolissani savolaisten tuottajien puolesta. Ymmärrän hyvin, että on kirjoitettava nimimerkin takaa. En aio tässä paljastaa, kenestä on kyse. Ratto-Arska kertokoon itse.
Ja se ei paljon vaadi ... :D
Kun kaverin viestihistoriaa lukee, osaa helposti sijoittaa hänen mielipiteensä niille kuuluvaan paikkaan.


Kuka hän on siis se Ratto arska 8)
Uskomatonta! Vain aito savolainen voi nähdä tämän asian näin.
 
Etenkin luulisi hallintoihmisille olevan päivän selvää, että asiat puhutaan kokouksessa ja kun päätös on tehty, niin pulinat pois. Yrityshallinto ei ole politiikkaa vaan bisnestä.
Irtopisteet, medialle vuotaminen, jälkipeli jne eivät kuulu sitoutuneen hallinnon toimintatapoihin. Tämä vielä toteutuu hallituksessa ja likipitäen hallintoneuvostossa, mutta edustajisto on yksi janoinen mullilauma, tuulen vietävissä.

Se on muuten ihmeellistä, että tuottajista koviten huutavat ne, jotka eivät ole Kuopion teurastamoon teuraita ennenkään laittaneet!
Miksi muuten näin?
  :D
Vain osaksi, edustajisto edustaa omistajia ja ne voi olla mitä mieltä huvittaa.
On oikein että ddr pykälä äänestettiin nurin. 8)
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
   Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
   Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)

Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.


Mitäs se nyt tässä edullinen korkotaso muka meinaa? Sehän kuormittaa vain omistuksessa olevia peltoja ja lainoja ???
  Kas kun ei kukaan ole vielä väittänyt vastaan :)
Eläinpääomaan sitoutunutta rahan korkoa ja varastojen hidasta kiertoa 8)
Jos ei nimimerkin kanssa jutustelu kelpaa, niin ei voi mitään. Tämä on agronetin keskustelupalsta eikä ss:n yleisönosasto. Täällä ollaan pääosin nimimerkillä ja siltä pohjalta jatketaan.  8) ss:lta ei käskyjä vastaanoteta!  ;D

Pitkän listan esittelit jossittelun historiaa... Karjaportin voit lukea heti kättelyssä pois. Sen tuhon syyt ovat syvemmällä kuin kuopion/lihakunnan teurastamopäätöksissä. Tiedät sen hyvin itsekkin.
Toinen jossittelu on sitten tämä olisiko Atria uskaltanut lähteä Ruotsiin, jos alla olisi ollut hiukan suurempi nautateurastamo rakennusinvestointi. Näin jälkeenpäin voi hyvällä syyllä todeta, että molemmatkin olisi voinut toteuttaa ja nyt olisi laitokset iskussa. Sen jossittelu, että olisiko hallinto uskaltanut/pystynyt tehdä näin.... on sitten oma lukunsa.

Täällä on aikaisemminkin hyvin tyrmätty savolaisten lobbaama Suomen nautapainopiste, en lähde sitä enempää referoimaan.
Kuopion teurastamo on ollut koko ajan se tehottomampi atrian yksiköistä. Syyt sinäkin tiedät, mutta et ilkee niitä ääneen sanoa, vaan etsit jotain pohjalaisten salaliittoa siihenkin syyksi, että tunnusluvut ovat päin peetä.

Sitten sulla on kova hinku ajaa länsi/itä juopaa atrian omistaja osuuskuntien sisälle. Kyllä motiivit tässä asiassa ovat ihan jotain muuta kuin naudanlihantuottajan asialla olo. Sekin sallitaan, mutta tämänkin voisi tuoda esiin, että ollaan aluepolitiikan ja kotiinpäinvedon asialla. Naamiointi tuottajan asiaksi on täyttä huuhaata.

Sinulle ei kelvannut edes se Reijo Flinkin näkemys nauta-alueesta :) Ei voi mittään.
Mukavien puhelu ja haihattelu ei suomalaista naudanlihantuottajaa pitkään elätä, edes savossa.  8) Mutta ei ole mitään tietoa mitä ko herra on puhunut, mutta ei hänkään kylmiä lukuja puhumalla muuksi muuta.

Olitko ratto ajamassa sitä paljon puhuttua DDR pykälää Lihakunnan sääntöihin? 8)
Käsittääkseni pelkkää teurastuskapasiteettia ei kaivata suomenmaahan yhtään lisää, olemassaolevat riittävät mainiosti vaikka kuopio laitettaisiinkin kiinni. 8)
Pitää rakentaa toinen eläinhalli noin 175m päähän entisestä.
Kuitenkin vanhan navetan yhteydessä on riittävän suuri lietesäiliö.
Minkälaisella pumpulla mullinliete kulkee tuon em matkan, korkeuseroa ei juurikaan ole.
Kuinka paksun pitää viemärin olla.
Noloa lähteä kokeneille ammattilaisille heidän näkemyksiään kyseenalaistamaan, otetaan ihan lyhyen matikan esimerkki tueksi:
   Sivutoiminen LUOMUtila, pieni oma läntti ja vaikka miten paljon vuokramaita. Edullinen emopihatto, suht hyvä vaikkapa anguskarja, kahta hehtaaria kohden yksi lehmä. Mahdollisimman suurta alaa laidunnetaan ja lopulla alalla on muuten eriasteisia heiniä. Pelkät peltotuet siis likelle tonnin/ha. Lähden heti suoraan väittämään että 500€/ha pystyy maksamaan lisämaalle vuokraa ja silti jää vielä tuloa tuosta hehtaarista.
   Joskus höpistään noista sivutuotteista esim lhp nurmista ja nurmensiemenoljista joita saa ilman kerätä. Tämä vääristää ajattelua koska noille pelloille saa tuet ilmankin eli korjuukustannus jää kokonaan kuormittamaan rehun hintaa. Joku epäonninen ja ehkä heikosti panostettu kasvusto vaikkapa hernettä oikeuttaa sen sijaan täysin tukeen kunhan sieltä kerätään sato eli korjuukustannukset voidaan ajatella kohdistuvan tuen hankkimiseen eikä sadon korjaamiseen. :)

Totta tuokin.
Eli kun on edullinen korkotaso, korkea tuki eläimillä ja pelolla, halpaa energiaa, alhainen viljan hinta niin mikä ettei.


Olen toivonut että sadonkorjuu-pakko poistuisi viljelystä.... Jäisi enemmän "käteen" ja viljan hinta nousisi !
tuo on asiaa
Sivuja: 1 ... 84 85 [86] 87 88 ... 102