Sain yhteen palaa 5 erillistä lohkoa, nyt palasessa on 15ha.
Nyt alkaa työnteko tuntua mielekkäältä, traktorissa ei tarvitse enää ns urakkanuppia.

Lohkokoko yhdistettynä tiiviiseen tilusrakenteeseen ei niin tiivistyneeseen maahan ovat viljelyn perusjuttuja.
 

Eilisen maaseudun mukaan Suomen keskimääräinen tuottajahinta oli 38 c/l + jotain tukia päälle. Eu:n keskihinta on 30,4 c/l.
Samassa todettiin rehuohran olevan Suomessa noin 135 c/tn ja Saksassa noin 155 c/tn.
Eikö se kriisituki pitäisi kohdentaa mieluummin sinne kasvinviljelypuolelle.

Suhteutettuna maitopuoli on pärjännyt ihan hyvin. Epäilen että, maidontuottajien ongelmat ovat ainakin osaksi itse aiheutettuja, koska hyvän hinnan aikaan on toimialalle tehty liian kalliita investointeja.
Tiedän muutaman tapauksen missä navetta on pystytetty paikkaan jossa ei rehun tuotantoa pysty millään järkevästi järjestämään ko eläinmäärälle lannanlevityksestä puhumattakaan.
Keskustellaan.

Teollisuus saa eri tukia noin 0,9 miljd euroa. Elinkeinoelämän mies valitteli sen vääristävän kilpailua.
Kuinka meillä, vääristävätkö tuet viljelijöiden ja tuotantosuuntien välistä kilpailua? Antaako maataloustuki kilpailuetua jollekin tuotantosuunalle, teollisuudella vai kenties kuluttajalle joka saa nauttia subventoitua hyödykettä. .

Mikä ihme suomalaisia nyt vaivaa, eihän nämä pikku kiristykset nyt ole yhtään mitään.
 

Mtk ja Pellervo surkuttelivat aikoja yhteistuumin.

Miksei kukaan sano sitä ääneen; Avokätisellä investoititukipolitiikalla on elinkeino ajettu tilanteeseen mikä on varsin tukala, jos laajennus ja korvausinvestointeihin rahat olisi pitänyt kaivaa perämetsästä niin satsaukset olisivat olleet aikanaan järkevästi mitoitettuja ja riskinsieto olisi paremmalla tasolla.
Muistellaan vaikka sianlihan tuotannon lisäystä 2000 luvun alussa.
Tilanteen vakavuutta en tietenkään kiistä.

Eipä ole valiolaisen maitojauheen hinta ainakaan pudonnut, ainakaan vielä.

Harkittuani maahanmuutto asiaa, olen päätynyt seuraavaan; Suomeen pitäisi ottaa kaikki ihmiset jotka vaan tänne suostuvat tulemaan, lisää suita ruokittavaksi ja käsiparia töitä tekemään.
Lisäksi risteyttämällä kansan elinvoima paranee, mitä ei käy puhdasrotujalostuksessa. Tosin me Itä-suomalaiset ehkä olemmekin lähempänä idän paimentolaisia kuin pohjalaiset.
Kaiken kaikkiaan muutos on aina virkistävää.

Kiitos jälleen! Keskustalle on tärkeää ettei, pellon haltia pääse vaan rikastumaan.
Tärkeintä on tuottaa markkinoille puoli-ilmaista raaka-ainetta.
Jos peltoa saataisiin pois tuotannosta niin saattaisi viljankin hinta vaikka nousta.
Tervetullut uutinen olisi seuraava " tuet maksetaan vuonna 1995 ilmotetuille aloille".

Talvisodan aikaan innokkaimmat pohjalaiset piti kuulemma laittaa puuhun kiinni koska ne olis muuten juossut jäitä pitkin Ruotsiin.

Angus rotua tuli muistaakseni 1956(?) jonkun merenrantakartanon niittyjä hoitamaan.
Liharodut omiaan hoitamaan sellaisia joutomaita mitä ei voi oikein viljellä mutta ei voi oikein metsittääkkään, ml pienet metsäpellot.
Nyt tarjoavat suojavyöhykenurmet oivan mahdollisuuden itseuudistuvan lihakarjan pitoon. Sääli oli että, valtio ja mtk peukaloivat tuokin rahantekomahdollisuuden pikku näpertelyksi.
Mtk Kakskerta sentään osoitti selkärankaa omalla kantelullaan.

Mikä Saarijärvellä vaivaa kun kylvöt ahdistavat.
Tosiasia suojavyöhykenurmesta on että, se antaa pellolle paremman katteen kuin perinteiset viljelykasvit.
Mtk:n pitäisi pikemmin rohkaista pellon käyttöön , mikä antaa parhaan tuloksen viljelijälle.
Mtk:n kannanottojen perusteella meidän vaan pitäisi tuottaa raaka-ainetta puoli-ilmaiseksi.
Itsellä tuli suojavyöhykenurmea ja LHP niittykasvien seosta maksimimäärät, eikä kylväminen noin hauskaa ole ollut pitkään aikaan.
Parikymmentä hehtaaria joutsen- ja hanhipeltoa olisi kruunannut kevättyöt, mutta valitettavasti ko linnuista ei ole liiemmälti havaintoja.

Kiitos MTK ja ministeriö. Uuden tulkinnan mukaan suojavyöhykenurmea saa olla vain 25% pinta-alasta.
Mtk on ollut mukana juonimassa rajoitusta.
MTK:n tavoitteena on ettei viljelijät pääsisi rikastumaan vähällä vaivalla.

En ole Kuhmon tuottajan kanssa samaa mieltä.
Yritystulo on maksimoitava, jokaisen on harkittava miten sen tekee.
Jos saa hyvän tuloksen näennäisviljelyllä niin se on ihan ok. Jos taasen on turbo viljelijä niin sekin on ihan ok.

Nyt riittää valitus, mitä tämäkin saitti on pullollaan.
On liikaa velkaa, mutta velkaantuminen on kylläkin usein vapaaehtoista.
Ei kannata, eihän kukaan pakota jatkamaan kannattamatonta tuotantoa.
Pelto maksaa liikaa, no, eihän sitä sitten ole pakko haalia.
Jne jne.. listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Koettakaahan nyt vähän ryhdistäytyä.

Toimituksen tilannekomiikka ei ole hukassa. Sivulla 6 HK Scanin johtaja kannustaa naudanlihan tuotantoon, lupaamalla ettei, teurastamo katoa Outokummusta, hinnasta ei tietenkään ole mitään sanottavaa.
Sivulla 7 olevan jutun mukaan voi naudanlihan tuotantoa joutua supistamaan 15-25% ilmastotavoitteen saavuttamiseksi.
Ketä uskoa?