24.2 maaseudun mukaan länsirannikolle on valmistumassa 800 mullikan navetta, laajennusvara 1600 mulliin.
Mittakaava on kunnioittavan hyvä. Onkohan takana useampi viljelijä.

Vuosi 17 on luomusopimuksen aika, muutamat isot emotilat lupautuivat keräämään ylimääräiset korsirehut. Tulevat luomuviljat menevät tuoreena luomukotieläimille. Navetta puolilleen lihahiehoja.

Parhaan tuloksen saisi kylläkin tekemättä juuri yhtään mitään, eli rahakasvit maksimiin ja nurmet antaisi jollekin korjattavaksi ja sitten luomusopimus sitten päälle.

Paperilla näyttää ainakin ihan hyvältä.

Sen että, etenkin viljassa kotimmainen tuotanto pitää hinnat alhaalla. Voisiko tuon yleistää muihinkin tuotteisiin?

Kirjastoauto toi kaikki puolen vuoden Km lehdet luettavaksi.
Monessa kirjoituksessa hämmästeltiin viljelyn huonoa kannattavuutta. PPT: n ekonomisti sanoi ettei viljan hinnannousuun auta kuin tuotannon leikkaaminen. Miksi yleisesti tiedetty asia , eli tuotannon rajoittaminen johda tilatasolla toimenpiteisiin? Onko niin ettei esim. MTK Raision omistajana halua että raaka-aineen hinta nousisi.

Minkälaisia kokemuksia on ritilän päälle asennettavista ns ritilämatoista?
Kestävätkö sonnien nujuamista?
Hyvinvoinnin näkökulmasta varmaan ihan kannatettava keksintö.

Vaikuttavan iso 1200 vasikan kasvattamo Vehmersalmella.
Kyllä rakennemuutos etenee kovaa kyytiä, ei voi muuta todeta.

Oletteko koskaan harkinneet metsittää peltojanne tai vaihtaa omaa peltoa toisen metsämaahan?

Mitä tuumaatte Mt:n naudanliha jutusta. Minusta tilanne korjaantuisi jos naudan hinta olisi esim, Ruotsin tasolla.
Lihavaliokunnan nautajaoston pj:n kommentit lehdessä eivät olleet ajantasalla, siinä taisi enemmän olla äänessä Lihakunnan hallinnon jäsen.
Tuotantoon sidottuja tukia pitäisi vähentää, vain siten hinta nousee.

Yritystuet pois -3,6 miljd, maataloustuki (kansallinen) -1 miljd , toimeentulotuki - 1miljd, työttömyyskorvaus - 2miljd.
Siinähän niitä alkajaisiksi reilu 8 miljd säästöt, voitas laskea verojakin.

Luppohetkinä olen pyöritellyt noita tukiasioita.
Viime tukiuudistuksessa omat peltotuet pienenivät 177 e/ha ilman suojavyöhyke tukia, niiden ansiosta tuki menetys oli 100 e/ha.
Omassa peltotuki potissa oli tietysti silloinen sonnipalkkio mukana.
Miten muut?

Kaipa se Valiolaistenkin kotimmaisuus jeesustelu nyt sitten loppuu.

Kasvituotannon osiossa on nurmensiemenen tuonnista ulkomailta. Keskustelu on perinteisesti kotimmaisuus vastaan ne muut.
Elämme historian parasta aikaa, elämme pitkän elämän, emme näe nälkää, saamme koulutusta, meillä on hyvää teknologiaa käytössä.
Kysymys kuuluu miksi emme ole kilpailukykyisiä? Kaikki perusteet olisivat olemassa että olemme. Suomessa lehmät lypsävät hyvin maitoa, nurmi kasvaa, viljatkin menestyvät ihan kohtalaisesti, perunaa voi kasvattaa yms.
Illalla kyntelin syysvilja maita, ajattelin olevani ihan kilpailukykyinen millä mittareilla vaan, yhteiskunta vaan tasapäistää meitä liiaksi, asettaa keinotekoisia normeja ja esteitä, ohjaa tarpeettomasti.
Jokaisen suomalaisen iältään 18-65 , joka on terve, pitäisi olla kilpailukykyinen täällä maapallolla, koska hän on saanut jo lähdössä etumatkaa muihin nähden aika reilusti. Kuitenkin julkisuudessa valitetaan jatkuvasti kilpailukyvyn puutetta, mielestäni siinä ei tiedetä mistä puhutaan tai sitten valehdellaan raskaasti.
Vai mitä olette mieltä?

Eduskunnan ehdoton älymystön kärki oli marssitettu aamu tv: n kommentaattoreiksi.
Aiheena eläinsuojelulaki. Jos T Tuppuraisesta tulee seuraava demarien pj, niin voi meitä parkoja, en tarkoita meitä maalaisia vaan ylipäätään järjissään olevia suomalaisia.

2000 luvun Mezzon ilmastoiti tuntuu hyytyvän kylmäaineen lisäyksistä huolimatta, olisiko ilmastoinnin säleikkö pestävä mikä on katon alla?

Ihan hyvä juttu vaihteeksi Mt:ssä. Muistuu omatkin asiat mieleen uran alkuajoilta; Vasikkaluottoa oli runsaanlaisesti, noin 400000 silloista markkaa, korko huiteli 16% tietämillä. Ymmärsin hyvin että, eläinpääoma on saatava itselle ja eläinten hankinnan voisi myöskin ottaa omiin käsiin, silloin voisi vähän kilpailuttaa teurastamoja (tuohon aikaan se onnistui edes jotenkin). Tarvittavan rahamäärän sain haalittua kasaan muutaman vuoden sitkeällä säästämisellä ja kiitos silloisen kantohintojen reippaan nousun, tuli aika maksaa luotto maksaa kerralla pois. Tilitapahtuman jälkeen olivat teurastamon kaverit sitten soittaneet pankin "agrologiveljelle" ; ette kai te luotottaneet!? Aikaa tuosta on reilut parikymmentä vuotta.
Täytyy muistaa erikoistuneen tuotannon kääntöpuoli, tiukka ketjuohjaus oman hinnoittelun mahdottomuus. Epäluuloisesti tulee suhtautua myöskin teurastamojen tarjoamaan talousneuvontaan, varsinkin jos suunnittelee aloittavansa tuotantoa tai ratkaisevan isoa laajennusta.
Olisi hauska tietää jos vaikka tekee esim, Atrian konseptinavetan, niin mihin siinä sitten sitoutuu?