Milloin kannattaa raadin mielestä alkaa kaupittelemaan ylimääräisiä säilörehuja ?

Ei ole heinät juurikaan kasvaneet. Toiveet laitetaan nyt hyvään hömppäreserviin.
Nuoruudessa nurmia sadeteltiin jos ei tullut taivaalta vettä, se oli kyllä hevosen hommaa.

Kyllä jysähti hieususavi kovaksi sopivalla tuulelle, ei meinaa murentua edes ruotsalaisella tasausäkeellä.

Tilan maataloudesta sisääntulevasta rahasta 20% tulee myyntituotteista 80%erillaisia yhteiskunnalle myytävistä palveluista esim, avonainen viljelymaisema, kosteikko, hunajakukkapelto pölyttäjille, suojakaistoilla avitetaan lähivesiä.

Nykyajan viljelyä.

Jospa ensikesänäkin sataa yhtä paljon ja on yhtä kylmää, kuin oli viimekesänä. Epätodennäköistä mutta mahdollista.

Kannattaakohan tuota vajaan 500e vuosittaista jäsenmaksua enää maksaa, kun mtk:n lihavaliokunnassakin ovat teurastamojen edusmiehet ajamassa lähinnä omia etujaan.

Välisuomen mediassa otetaan tiukasti kantaa hömppää vastaan, etunenässä Anne Kalmari, ministeri Leppä, Eestilä ja joku demari.
Peltotukien pitäisi olla vastikkeellisia ja peltojen aktiiviviljelyssä, sadonkorjuun poisto hiertää kuulemma jo Eu:n tasolla.

Olisiko tilanne nyt parempi jos olisi sadonkorjuu velvoite? Eikö ole parempi pitää liika pelto poissa liikatuotannosta edes nykyisellä käytännöllä.

Nykytilanne on teollisuuden ja kuluttajan etu kun kotimaisesta raaka-aineesta ei ole pulaa, mutta ei viljelijöiden etu.

Ei saada rehuja eikä kuivikkeita.
Luomusuomessa olisi nyt nälänhätä.

Laskin katteita emotuotannosta.Tulos saadaan peltojen kautta. Mahdollinen luomutuki auttaa kokotilalle emojen kautta ihan kelpo tuloksen.

Laskelmasta voi vetää johtopäätöksen että, aina pärjää kun edullista peltoa joko omaa tai vuokrattua paljon hallussa. Emolehmät järjestävät sitten sadon käytön ja siitä saa jonkun korvauksen.

Hämäävää teurastamon laskelmissa yleensä on se että, ne näyttävät aina koko tilan katteen eikä, sitä ole pilkottu osiin, mistä näkysi katteen muodostuminen.
Koulussahan opetettiin tilan kokotuotannon katteen olevan eri katetuottojen summa.

Vai mitä mieltä olette?

Onko paalipihdeissä mitään eroa? Onko parempi kaareva vai kerran taitettu pihdin otin?

Myytävänä on monenlaisia.

Uutisen mukaan P-Karjalan tukitarkastaja on huolissaan sadonkorjuusta.
Eihän pikkuvirkamiehen kuulu ottaa kantaa strategisen tason juttuihin vaan tehdä työnsä ohjeiden mukaan ja pitää suunsa kiinni.

Naapurin sivutoimi isäntä kiitti taannoin, kun valaisin ettei, nurmelta tarvitse korjata satoa, riittää että, se on heinäpellon näköinen.
10ha:n kate on noin 4500 e päivän työllä ja pellon omistamisella.

Onkohan estre valssimylly ihan soiva peli, lienee murskan kopio.
Onko kokemuksia?

Kovat ovat ainakin puheet alkajaisiksi lehtitietojen mukaan. Nykymaailmassa ja normaalioloissa ei valtio pysty juurikaan puuttumaan elintarvikeketjun arvojakaumaan. Samaa yritti S-L Anttila ja taisipa Korkeaojakin yrittää. Maatalouspolitiikka on mennyt enemmän solmuun vaikka poliitikkojen puheet ovat olleet päinvastaisia. Tuottajahinnan pelastaa vain reipas tuotannon volyymin leikkaaminen.

Suunnitelmissa olisi uusia käärin.
Olisiko Elhon inliner 1820 minkälainen peli paalaimen perään?

Taas se on naudanlihantuottajien keskuudessa, vasikkapula.

Liekkö perää, aina noita on rahalla saanut.

Tosin nyt voi teurastamojen ohjaus olla jos sitäluokkaa että, ne pystyvät päättämään  kenellä on pula ja kenellä ei.