Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kun vielä uskaltaa laskea sen viljan tuotantokustannuksen, niin sitten alkaa koskea päähän oikein kunnolla.
Kyllä nyt on alkanut houkuttelemaan ihan kivennäispeltojenkin metsitys. Kuusen kasvatuksella eivät edes salaojat mene tukkoon, pellon voi sitten raivata uudestaan poistamalla pelkästään kannot, mikä on ihan pikkuhomma. Jos tulisi vaikka 400-500e suuruinen metsityspalkkio vaikkapa 10 vuoden ajan, olisi taimet nopeasti pellossa.
Kannattaa panna jäitä hattuun peltovuokrissa ja navetta investoinneissa. Luke ennakoi lihan ja maidon kulutuksen romahtavan, ja peltopinta-alan tarpeen vähenevän 20- 40%. Että silleen vain vuokria korottelemaan. Kannattaisi näköjään enempi ruveta haalimaan lammikoita kalan kasvatukseen.
Jaaha. Nyt ihmiset sitten lopettavat syömisen. Kuinkakohan käy?
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/uutissuomalainen-lukeennustaalihan-ja-maidon-kulutuksenromahtavan-peltopintaalan-tarve-vahenee-2040-prosenttia-6.3.556146.b80e1664a3
Jos kotieläintuotanto laskee kymmenissä prosentissa ja korvaavaa käyttöä ei ilmaannu ollaankin jollain alueilla erikoisen tilanteen edessä.
Meinaat pohjoisia raivattuja suopeltoja vai? Eihän siinä muuta kuin puuntaimia vaan..
[/q
Aika näyttää, mitä tapahtuu.
Myöntäkää nyt; onhan se kauheaa viljellä hallanarkoja länttejä jonkun huonon viljelytien päässä. Tai viljellä ravinneköyhää nevaa.
Soille syntyy tasaisia hyvällä vesitaloudella varustettuja tehokkaita konepeuhuukenttiä. Se varmaaan on tavoitteena. Eikä kivistä liene niin paljon haittaa.
Ja yksi lisäsyy suon raivaukseen pelloksi on mainittu Keskustan turvepoltiittisessa ohjelmaesityksessä:
"Laajentavat karjatilat tarvitsevat uutta alaa lannanlevitykseen. Sitä saa helpoiten turvemaista. Siltä osin vesistönsuojeluun ja ilmastonsuojeluun tähtäävät tavoitteet menevät ristiin." (Kimmo Tiilikainen, Kesk. )
-SS-
Tuossa törmätään taas "laajentaviin karjatiloihin", ensin tehdään navetta ja sitten katselaan olisiko siihen sittenkään ollut mitään luontaisia edellytyksiä.
Jos itse peltoviljelyn kate huononeen, niin silloin viljely ohjautuu luontaisesti parhaille pelloille, ts viljelyyn sijoitetulle rahalle saadaan paras vaste.
Jos kävisi vaikka niin että, voisi tehdä sopimuksen jolla saisi nykyisen pellosta saatavan pinta-ala tuen vaikka 10 vuoden ajan, niin kyllä peltojen metsittäminen olisi järkevä valinta omallakin kohdalla.
Myöntäkää nyt; onhan se kauheaa viljellä hallanarkoja länttejä jonkun huonon viljelytien päässä. Tai viljellä ravinneköyhää nevaa.
Kannattaa panna jäitä hattuun peltovuokrissa ja navetta investoinneissa. Luke ennakoi lihan ja maidon kulutuksen romahtavan, ja peltopinta-alan tarpeen vähenevän 20- 40%. Että silleen vain vuokria korottelemaan. Kannattaisi näköjään enempi ruveta haalimaan lammikoita kalan kasvatukseen.
Jaaha. Nyt ihmiset sitten lopettavat syömisen. Kuinkakohan käy?
https://www.suomenmaa.fi/uutiset/uutissuomalainen-lukeennustaalihan-ja-maidon-kulutuksenromahtavan-peltopintaalan-tarve-vahenee-2040-prosenttia-6.3.556146.b80e1664a3
Jos kotieläintuotanto laskee kymmenissä prosentissa ja korvaavaa käyttöä ei ilmaannu ollaankin jollain alueilla erikoisen tilanteen edessä.
Taas huudetaan lisää tukea. Tuet poistettava tukijusseilta. Armahtakaa meitä veronmaksajia!
Ei tipu armoa.
Muutama aika sitten mtk:n kokouksessa, muuan viljanviljelijä vaati ympäristönurmien tuen lakkauttamista ja vilja-alan lisäämistä. Samalla paheksuttiin koko joukolla niinsanotun näennäsviljelyn lisääntymistä. Loppukaneettina oli takertuminen Rinteen hallitukseen; nyt loppuu näennäisviljely!
Se oli semmoinen kokous.
90 Luvun alussa koko maan minta-alasta noin 20- 25% oli kesanolla, samalla oli viljalla ns vientimaksu. Silloinkin oli viljasta ylituotantoa.
Ylen kuvassa Maanäidillä on kyllä vegaaninen noita-akan katse.
Mä en kyllä ymmärrä, miksi viljelijäväestö on niin nössöä porukkaa, että he "ahdistuvat maataloutta kohtaan osoitetuista syytöksistä"?
Minä en sitä iloa vihervasemmistolaisille syyttelijöille anna, että heidän syytöksistään ahdistuisin. On typerää ahdistua mistään, mitä media ja ilmastohihhulit syytävät ilmoille.
Tuo oli hyvin sanottu.
Nyt tuntuu olevan suuntauksena kuivikkeiden käytön minimointi. Muinoin täälläkin tehtiin emoille ja lihakarjelle yleensä kestokuivike makuualue ja ruokintapaikka jonnekkin muualle, eläimet laidunsivat kesän pelloilla. Katselin vanhoja muistiinpanoja, niin emolle piti varata kuiviketta (kuivaa pehkua) noin 8-10kg/vrk sisäruokintakaudelle. Kuivikkeen haalimisessa oli aikamoinen homma. Kun tuotanto menee alueille missä olkien saatavuus on rajallinen joudutaan turvautumaan turpeeseen tai kuiviketta säästäviin ratkaisuihin. Itse suunnittelin joskus emohallia missä olisi voinut kasvattaa yhden erän kesäsikoja sillä aikaa, kun märehtijät olisivat olleet laitumella.
Sullahan on ollut ihan samat visiot kun mullakin. Joskus sitä funtsailin, että tuhat kesäsikaa kestopatjalle. Taisi tyssätä johonkin taloudellisiin reunaehtoihin ja ehkä ympäristölupaan. 
Kyllä kai tuo hiekkakin jonkinlainen ksutannus on. Satatonnia hiekkaa lannan seassa on satatonnia levitettäessä ja kuljetettaessa. Urakkamies on mielissään hiekasta lannan seassa. Ja jostakin se on tuotava. Ei sillä hyvähän se on lehmälle.
Silloin ei ymäristöluvasta kukaan puhunut mitään, eikä korvamerkeistä. Loveamispihdeillä hoidettiin merkintä. Sikoja olisi ollut 500 kpl.
Nyt tuntuu olevan suuntauksena kuivikkeiden käytön minimointi. Muinoin täälläkin tehtiin emoille ja lihakarjelle yleensä kestokuivike makuualue ja ruokintapaikka jonnekkin muualle, eläimet laidunsivat kesän pelloilla. Katselin vanhoja muistiinpanoja, niin emolle piti varata kuiviketta (kuivaa pehkua) noin 8-10kg/vrk sisäruokintakaudelle. Kuivikkeen haalimisessa oli aikamoinen homma. Kun tuotanto menee alueille missä olkien saatavuus on rajallinen joudutaan turvautumaan turpeeseen tai kuiviketta säästäviin ratkaisuihin. Itse suunnittelin joskus emohallia missä olisi voinut kasvattaa yhden erän kesäsikoja sillä aikaa, kun märehtijät olisivat olleet laitumella.
Ruokaviraston tiedotteissa on tukitason kohtalosta 2020 ennusteita. Tärkein informaatio on, että suojavyöhykkeiden tukitaso säilyy ennallaan. Myös valtaojien varrella olevat suojavyöhykkeet säilyvät tukikelpoisina. Suojavyöhykkeen sopimusehdot pysyvät ennallaan. Uusia sopimuksia ei nähtävästi tehdä, mutta 2015 välierään osallistuneet lohkot jäänevät ainoiksi kisaan hyväksytyksi. Suojavyöhykeoikeus todennäköisesti tulee perinnölliseksi oikeudeksi indeksiin sidottuine tukitasoineen aina vuoteen 2185 asti.
Yksi näistä kohdista on omia arvelujani, muut lienevät jo viljelijöiden sähköpostissa luettavina.
Jossakin on ollut todella isot varpaat, joiden alla on suojavyöhykkeitä paljon. Saman räpylän alla lienee säätökaivot. Niiden räpylöiden päälle ei maataloushallinnon ole ollut soveliasta tallata.
-SS-
Ystävällinen opastukseni on näköjään sisäistetty.
Minusta on meidän maalaisten turha vaivata päätä suomalaisten ruokahuololla.
Kannattavinta viljelyä on pellon omistus. Jos arvelee saavansa viljaa yli 5000 kg /ha niin, viljelee peltoa. Jos ei, niin sitten heinää, minkä niittää maahan tai myy pystyyn.
Nyt tuntuu ilmasto keskustelu ottavan lihan ja maidon ympärillä kierroksia. Eurooppalainen Ihminen kulutti ruokaan 1300 -luvulla noin 8- 10GJ vuodessa , kokonaisenergian kulutuksen ollessa noin 50GJ. Vuonna 2000 amerikkalainen ihminen kulutti ruokaan noin 12-13GJ , samalla hänen kokonaisenergian kulutus oli 300GJ/vuosi.
Nyt kiistellään 4% sisällä olevasta energian kulutuksesta, ts syödäänkö vihanneksia vai elänkunnatuotteita, kun leijonaosa kulutuksesta ovat palvelut, tuotanto, kuljetus ja kotitalouksien muu kulutus pl elintarpeet.
Kaupungistuminenkin perustuu viimekädessä halpaan energiaan. Helsinkiin tulee ilmastopakolaisia kahdesta suunnasta; etelän aavikoilta ja Kainuun salomailta. Kyse on kolikon molemmista puolista.
