Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Liian suuren kokonaismaitomäärän juurisyyt löytyy liian anteliaasta investointituesta ja sukupolvenvaihdosten laajentamisvelvoitteesta.. Jos se olisi ollut maltillisempaa, niin siinä ei olisi ollut ongelmaa, koska luopuneita on niin paljon ja ilman investointitukia ei olisi rakennettu yhtään uutta navettaa. Kausivaihtelu on mennyt niin pieneksi, että en luulisi senkään aiheuttavan ongelmia, jos maitomäärät olisivat yleensäkin pienempiä. Kausivahtelua pitäisi korjata muuten, kuin pakottamalla kaikki tilat samaan kausivaihteluun. Nyt saattaa käydä niin, että syyspoikivat siirretäänkin nopeammin kevätpokiviksi kuin kevätpoikivat syyspoikiviksi (se on helpompaa) ja kausivaihtelu kasvaa, vaikka piti käydä toisin.
Minulle henkilökohtaisesti ei ole asialla muuta väliä, kuin että haluaisin syödä suomalaisia maitotuotteita myös eläkepäivillä. Epäilen, että tässä voi käydä hassusti koko maitosektorille.
Juuri noin, Suomen maatalous olisi välttynyt paljolta vaivalta jos investointutukia ei olisi ollut lainkaan. Hyödyn ovat korjanneet jalostava porras , keskusliikkeet ,tavarantoimittajat, tietysti kuluttaja, joka aina vaan jaksaa soittaa suutaan. Eräässä kehittämistilaisuudessa oli pulla mennä henkeen kun muuan nuorehko maitotilan emäntä vuokranneensa peltoa 500e/ha, siinä saa pellonvuokraaja ihan kohtuu korvauksen pääomalle, tämäkin investoitituen ansiota.
Onko nykymaailmassa enää pakko viljellä peltoja joilta pitää kiviä kerätä vuosittain ?
Kivivikoneet ovat niin kalliita kapineita, ettei ohran katteella niitä kuoleteta, eikä oikein urakoitakaan maksella.
Voipi korona hoitaa sellaisen luonnollisen alkukarsinnan. Euroopassa kuten Suomessa pakkaset pursuaa arvo-osia, enteilee roimaa pudotusta hintaan ja siihen lisäksi vasikka pula, niin pikkunavetoista sammuu valot pian, isot pysyy pystyssä hetken määrälisillä. Nekin kuivuu pois ja heikoimmat kaatuu.
Positiivinen kuva hommasta😀😀😀
Tai vastaavasti ne pienet pysyy pystyssä johtuen siitä et velkaa nolla ja parhaimmassa tapauksessa perämettää useita hehtaareita ja/tai käydään palkkatöissä muualla.
Asiahan riippuu siitä miten lihatalot jakaa vasikat. Isoille velkaisille talutusnarussa oleville jotka tulevaisuudessakin ovat pakosta tuottamassa vai pienille joita ei pysty niin ohjailemaan mutta raaka-aine on halpaa kun tuottajapuolella ei vaatimus ole niin kova..
Hyvä huomio. Ihmeellistä on, ettei iso kavattamo pysyisi pystyssä ilman tukevaa lisähintaa vaikka pitäsi olla sitä paljon mainostettua mittakaavaetua.
Muuan omasta mielestään perillä oleva konsultti totesi jotenkin että, "300 sadan sonnin navetoita on nyt noin 50 liikaa". 2027 loppuun menessä vielä noin 100 vastaavaa navettaa tyhjäksi. Tai sitten räpistellään jollain 60-70 % täyttöasteella jonkun aikaa ja LUONTO korjaa homman tasapainoon jos ei sitten teurastamojen satraapit ala jakamaan porukkaa vuohiin ja lampaisiin , jos sanonta sallitaan.
Lihakilosta pitäisi vaan saada paljon enemmän rahaa, se rittää turvaamaan tuotannon.
Ennusteen mukaan naudanlihan tuotanto vähenee suomessa 10milj kg seuraavan seitsemän vuoden aikana.
Pikaisesti.
Vantaalta on myyty arvokas tontti kassan tilkkeeksi, tulevaisuudessa sen arvo olisi voinut olla kenties korkeampi. Osuuskunta toteaa Hk Scanin maksaneen esim sonnin lihasata 3,52e/kg keskimäärin, kuitenkaan osuuskunta ei pidä ongelmana sitä että, jäseniä kohdellaan volyymi hinnoittelun vuoksi varsin eriarvoisesti, isommilla tuottajilla sonninliha liikkuu noin 4 euron hintaan ja pienimmät maksavat tuon lihanhankinnan.
Osuuskunta varautuu siihen, ettei Scani pysty maksamaan osinkoa lso:n osakkeille ja siksi veloista on päästävä eroon, muuten on jäsenten pönkitettävä tasetta, nythän on avattu mahdollisuus laittaa osuuskuntaan jo ylimääräistä rahaa.
Vuoden -19 toimintakertomus on ilmestynyt. Kannattaa tutustua.
Ei voi kun ihmetellä viljelyn intoa näillä viljan hinnoilla.
Eikö se oo aika rankkaa herätä aamulla töihin sen takia että saa velat maksettua?
aikainen lintu madon nappaa, sanotaan. Rahoitus tarjoaa mahdollisuuden elää jo tulevaisuutta, nykyisellä korkotasolla vielä ilmaiseksi. Käytössä ovat jo nyt ne tuotannontekijät, joita varovaiset, velattomana pysyttelevät joutuvat odottelemaan 20-30 vuotta. Tätä kun jatkuu sukupolvesta toiseen, niin lopputulos on selvä, viimeinen sammuttaa valot.
Velalla voi vivuttaa omalle pääomalle lisätuottoa. Eihän velassa mitään vikaa ole, jos sillä aikaan saatu tuotto on suurempi, kuin siitä maksettavat kustannukset. Muutaman vuoden päästä korko voi vielä alkaa ykkösellä mutta sen jälkeen ei ole desimaalia. Itse pidän järkevänä velan määränä liikevaihdon määrää, se on aika hyvä nyrkkisääntö.
Nollakoron aika voi olla pian ohi. Jos nykyisellä tuotanolla (mikä on toki enemmän kuin - 90 luvun alussa) pitäisi maksella silloisia korkoja ja lyhennyksiä, niin tulisi talosta lähtö.
Onko maanviljelijöillä vielä velattomuus tavoiteltava olotila?
Eihän verottaja kuitenkaan kaikkea vie.
Koska maanviljelijä uran lakisääteiseen loppupäähän on jo vähemmän aikaa mitä aloittamisesta on kulunut, aukaisin Melan sivun tarkstaakseni eläkkeen tason. Myel maksua on näköjään kannattanut maksaa. Jos nyky systeemi jatkuun niin tilan pitoa kannattaa jatkaa hautaan saakka hyvän vanhuuseläkkeen turvin, sanokoon jatkajat huvittaa.
Tiedän lähistöltä pari tapausta heti ensimmäisen eläkkeen jälkeen lähti kantturat navetasta ja pihaan ilmestyi uudehko traktori , pellolla jatkui heinän viljely, tosin ilman lannotteita.
Hyvä juttu, rahantuloa pienellä vaivalla ei voi estää. Ei edes kepulaisten peukalointi.
