Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
jep ja kaikaen lisäksi enkun puhuminen on palajo helepompaa ei enkalntilaesten kans mutennii... Heinolla ei ujot haettaa kun enkelskaa sönkkeä, vaekka eäntäminen ei oo sinnepäenkää. Monasti oon turistiinkans raatannu, samote ruohtalaesten ja veihtissä olin tulukkinaki. Parempi se on ees yrittää raatata, ku että hilijaa mulukoelisi ja munijaan raapisi.
siitä se sepe vasta metakan nostasi ja talojussilla pukkovaesi sinimunnaa ja aulis kilstoelisi konttuurissasa että oesi puota akkunasta ulos
Mikähän lie syynä kun suomalaeset ite on kaekkiista riittisimpie suomalaesten enklanninlausumisesta. Ei se kuulkaa oo heäppösen kuulosta jos epsanjalaaenen puhhuupi enkelskaa. Pirunko vällie se on loppujen lopuksi sen aksentin kans, kuh asaapi selevää mitä sannoo ja usseimmitehnan ne puhheet on paperimuovossa.
Ja toenen assie nämä enkelskanopettajat, nehän on suorastaan saeraeta tämän ääntämisen kans. Heino jos oesi resitentti, niin minä puhhuisin vaen suomea, saatana, ne saesi puuttinit ja kenserit opetella suomea.
Ajattelitko ite mitä kirjotit? Melekonen ristiriita.
Tuohan ei oo ihan mahottoman iso summa, ei kannata vielä ostaa 50 tuhannan pyöröpaalaenta. Jääpi rahhaa (luve, ei tarvihe ottaa niinpalajoa velekaa) vielä pohojanvalamiseenki.
Tuo muottiharko oes kyllä mielenkiintosen näkönen
Poijjat ja tyttäret, tämänpäevänen maaseuvvuntulevaesuus, sivu 12, Auli Sulinin juttu. Lukekaapa!
Se vaen ihimetyttää, että kysseessä on ossuuskunta jolla ei oo ennää jalostusta... sitte en niinkää ihimettelis jos oesi siirtyny Pohojolan-maetoon.
Alakaapi olla mitta täysi nuijjeen minnesaattuu tehtyjen aiv-aumojen kans ja jos tässä vielä ennen eläkkeellepääsyö ottas ja tekis isoman investoinnin, elikkä tekis tuommosen noin 20x7 metrie laajan laakasiilon, reunan korkeuveksi oon vuntsinu 1,5-2 metrie. Onko teitillä käsitystä mitä tuommoseen siiloon maksasi elementit? Noin suunnilleen, tuhannen euron tarkkuuvvella. Entäpä kannattasko vallaa ite, siis tehä lauvotus ja siihen valamisbetoni, tai pikkuhilijaa ite lapioijjen. Tai jos tekiski ite elementit kun kevväällä vesi tippuu räystältä.
Ajelin tässä Lapin läänin puolella ja siellä hoksasin että taesi olla paksusta filimivanneerista tehty aiv-siilo, ja muistin että ne taisi sielläpuolen rajjaa tehä niitä usseampaan talloon. Onko kokemuksie ja kuinka pitkäikäsie net...?
Noo, sehän on muutenki suuntautunu enämpi kiinaan...
Minä taas en kuuu kumpaankaan ryhymään, vaan meinaan pittää tuotannon suunnilleen entisenä. Viisvuotistavote on että sitte ei oesi yhtää velekaa. Enkä usko nuihin skenaarijoihin että maijjon hinta tulisi alas 30 rossaa. Eikö sen pitäs pikemminki nousta. Meijjeripuolelle sen sijjaan ennustelen että kymmenen vujen sissään pönkkiä pannaan jalostamojen oville... kahellasaalla tuhannella litralla sitä jo meleko hyvin pärjäelee, siis eihä mulla semmosta määrää tuu, vaen kun kysyttä, siis tuo litramäärä/vilijelijäpariskunta.
Elikkä nyt ei ennää kantsi pirttie lämmittää, vaan ruvella pakkasilla ajelemmaan autolla pitkin tiettömie taepaleita
Ne on kavonnu ku Eemelin pusut Aulikselle
Heps, tuliki mieleen Supermajorin jutusta, että koita saaha ostettua joku hehtaarin-parin tontti, rakenna siihen tarvittavat rakennukset ja vuokraa pellot vaikka viijeksi kymmeneksi vujeksi ja hae niille kiinnitys.
