Ranskalaiset elintarvikejätit Bonduelle, Lactalis, Danone, sekä sveitsiläinen Nestlé jatkavat Venäjällä. 
Renault ei vetäydy Venäjältä, Moskovan tehdas taas käynnissä
Uutistoimisto Reutersin mukaan päätöksellä olisi Ranskan valtion tuki.

Ilmankos Emmanuel Macron soitteleekin Putinille päivittäin. 

Siis ranskalainen ”Valio”.  Nyt kaikki Putinin ystävät Lidliin ostamaan halpoja Danonen tuotteita.   
------------------------------------------------

"  Danonen toimitusjohtaja korostaa Venäjällä toimimisen ”vastuullisuutta”.
Danonen toimitusjohtaja Antoine de Saint-Affrique on kannattanut maitotuotteiden ja vauvanruokien valmistajan päätöstä jatkaa liiketoimintaa Venäjällä

Ukrainan hyökkäyksen jälkeen ranskalainen jättiläinen on sanonut  keskeyttävänsä investoinnit Venäjälle, mutta jatkaa tuotteiden valmistamista ja jakelua paikallisesti.

De Saint-Affrique sanoi The Financial Timesille :  On erittäin helppoa joutua mustavalkoiseen ajatteluun ja demagogisiin asemiin, mutta lopulta maineemme riippuu käyttäytymisestämme.
"Meillä on vastuu ihmisistä, joita ruokimme, maanviljelijöille, jotka tarjoavat meille maitoa, ja kymmenille tuhansille ihmisille, jotka ovat meistä riippuvaisia.

Danonella on yli tusina tehdasta Venäjällä, joissa se myy tuotteita tuotemerkeillä, kuten Activia-jogurtti, Nutrilon äidinmaidonkorvike ja Prostokvashino-maito.
 Danone on yksi suurimmista paikallista tuotantoa harjoittavista monikansallisista elintarvikevalmistajista.

Yritykset eri toimialoilla ovat tarkastelleet läsnäoloaan Venäjällä, ja osa on lopettanut toimintansa ja osa jatkaa toimintaansa.

Pakatun elintarviketeollisuudessa suomalaiset elintarvikevalmistajat Fazer ja Valio ovat ilmoittaneet vetäytyvänsä Venäjältä. Tanskalainen meijerijätti Arla Foods on ilmoittanut aloittavansa työn keskeyttääkseen liiketoimintansa maassa .

Puhuessaan analyytikoille talousjohtaja Juergen Esser, viitaten Danonen ilmoitukseen keskeyttää investoinnit Venäjälle, sanoi: Puutuimme kaikkien investointien eristämisen suojellaksemme voittoa. Lopetamme kaikki ei-välttämättömät kotiutukset, ja viimeisenä mutta ei vähäisimpänä varmistamme maksuvalmiuden ja ruplien saatavuuden.

"Olemme omavaraisia ​​ja teemme kaikkemme varmistaaksemme, että meillä on erittäin sujuvaa vaihtoa toimittajiemme ja asiakkaidemme kanssa."
Hän lisäsi:   Säilytämme joustavuuden ja teemme sen erittäin tiiviissä yhteistyössä ja linjassa Ranskan hallituksen kanssa. "

Putin on oikeastaan saavuttanut kaiken, mitä hän ei halunnut saavuttaa. Kaikki hänen kauhukuvansa ovat toteutuneet. Hän on onnistunut yhdistämään lännen sellaiseksi, jota se ei koskaan ennen ole ollut.

Ukrainan menetys alkoi 2014 kun hän miehitti Krimin ja Donbasin alueen. Sen jälkeen hän menetti suuren osan ukrainalaisten tuesta. Ennen näitä tapahtumia monella ukrainalaisella oli myönteinen kuva Venäjästä ja vaikka Venäjä voittaisi sodan huomenna jää sille vihamielinen kansa hallittavaksi. Se ei olisi pitkässä juoksussa kestävä tilanne.
 
Lisäksi Putin on onnistunut eristämään Venäjän lähes koko maailmasta. Venäjästä on periaatteessa tulossa Pohjois-Korea Euroopassa. Pariavaltio, jonka kanssa melkein kukaan ei halua olla tekemisissä. Koko maailma alkaa huomaamaan sen periaatteen, että suuremmat maat eivät voi määräillä pienempiä valtioita, joka on päinvastoin Putinin päämäärää. 

Nyt pitäisi Suomen lähettää hätäapuna maitoa venäläisille, jos maito on niin mykyllistä kuin väitetään.   Tai juustoa sehän on myös maitoa tiivistetyssä muodossa. 

- Ymmärrämme kritiikin, mutta meidän on noudatettava lakia, sanoo Metsähallituksen aluejohtaja Helena Eriksson.
https://www.svt.se/nyheter/lokalt/jamtland/skogsstyrelsen-storre-hansyn-ska-tas-till-artskyddet-i-skogen

Metsänomistajille asetetaan tiukemmat vaatimukset ottaa huomioon suojellut kasvi- ja eläinlajit hakkuissa. Ruotsin Metsähallitus ilmoittaa tämän useiden ohjaavien tuomioiden jälkeen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että metsänomistajien on tulevaisuudessa otettava huomioon alueen kaikki luonnonvaraiset lintulajit - eikä vain jokainen lintulaji, vaan jokainen lintu. - Nyt tulee uusi järjestys metsään, sanoo Metsähallituksen aluejohtaja Helena Eriksson.

Taustalla on uusi tiukka tulkinta nykyisestä lajinsuojelulainsäädännöstä, tulkinta, joka on vakiintunut useissa tuomioissa maa- ja ympäristötuomioistuimessa ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa kuluneen vuoden aikana. Tämä lisää nyt yksittäisen maanomistajan vastuuta siitä, miten hakkuu tai muu metsätaloudellinen toimenpide vaikuttaa suojeltuihin kasvi- ja eläinlajeihin asiaankuuluvalla alueella.
 
Mitä tulee esimerkiksi lintuihin, niin nykyään kaikki luonnonvaraiset linnut on suojeltu lajisuojeluasetuksen mukaisesti. Aikaisemmin maanomistajien oli otettava huomioon hakkuiden vaikutukset uhanalaisia lintulajeja kohtaan. Mutta nyt vahvistetun lain tiukemman tulkinnan myötä maanomistajan on tulevaisuudessa otettava huomioon kaikki luonnonvaraiset linnut - eikä vain jokaisen yksittäisen lintulajin, vaan jokaisen yksittäisen linnun osalta.

Tai kuten Ruotsin Metsähallitus totesi lehdistötiedotteessaan: "Kaikki luonnonvaraiset lintulajit yksilötasolla on otettava huomioon, koska kaikkia luonnonvaraisia lintuja suojellaan lajiensuojeluasetuksen mukaisesti." Tämä tarkoittaa sitä, että maanomistajien tulee aiempaa enemmän lähettää täydentäviä lisätietoja ja selvityksiä Metsähallitukselle vaikutuksista suojeltuihin lajeihin.

Tällä viikolla Ruotsin Metsähallitus ilmoitti, että lajiensuojelulainsäädännön uutta tiukkaa tulkintaa aletaan nyt soveltaa. Sovellus, joka on saanut kovaa kritiikkiä ei vähiten pienmetsänomistajilta ja metsäyhtiöiltä. Samaan aikaan se on toivotettu tervetulleeksi luonnonsuojelun puolella.

Taustalla on siis useita ohjaavia tuomioita, mukaan lukien Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen maaliskuussa 2021 antama tuomio, jossa todettiin, että Ruotsin lajiensuojeluasetuksen soveltaminen ei ollut tietyiltä osin EU:n lainsäädännön mukaista ja sen on oltava aiempaa tiukempaa.

https://www.landlantbruk.se/kronikor/mjolken-borde-vara-en-hjartefraga/

Serkkuni, lääketieteen professori ja tutkija, soitti minulle. Hän seuraa taisteluani lehmän maineen palauttamiseksi ja oli löytänyt tutkimusraportin, jonka hänen mielestään pitäisi kiinnostaa minua.

Se oli hieman yli 4 000   60-vuotiaan tukholmalaisen tutkimus, jota seurattiin 17 vuoden ajan. Tarkoituksena oli selvittää mahdollisia yhteyksiä maitorasvan saannin ja sydän- ja verisuonisairauksien välillä. Kulutustottumuksia koskevien kysymysten sijaan tarkkuutta parannettiin mittaamalla maitorasvan saanti jatkuvilla verikokeilla. Sitten tutkittiin koehenkilöiden sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuus ottaen huomioon kaikki muut mahdolliset tekijät, kuten ruokavalio ja elämäntavat.

Tulos yllätti. Vastoin nykyisiä suosituksia kävi ilmi, että mitä enemmän maitorasvaa kulutettiin, sitä pienempi riski sairastua sydän- ja verisuonisairauksiin. Tuloksen varmistamiseksi tehtiin ns. meta-analyysi vastaavista tieteellisistä tutkimuksista 17 muussa maassa 43 000 ihmisen kanssa, ja samaan tulokseen päästiin. Vuonna 2018 tehtiin myös laaja tutkimus, pääasiassa matala- ja keskituloisissa maissa, ja taas sama tulos - että maitotuotteet voivat suojata sydän- ja verisuonisairauksilta ja aivohalvaukselta.

Tuloksia pidetään erittäin luotettavina, ja ne julkaistiin viime syksynä arvostetussa PLOS Medicine -lehdessä. Ne ovat myös olleet esillä British Timesissa ja Guardianissa. Eräässä artikkelissa kerrotaan, että rasvan alkuperä on luonnollisesti tärkeämpi kuin määrä, ja että maitotuotteiden kanssa ei tarvitse välttää rasvaisempia laatuja.

Mutta miksi nämä uudet löydöt eivät ole herättäneet suurempaa huomiota Ruotsissa, kun useimmista ruokaan liittyvistä asioista muuten kirjoitetaan ja varoitetaan? Pitäisi varmaan olla mielenkiintoista, että ravitsemusterapeuttien ja eri väittelijöiden niin kritisoima maito sen sijaan nähdään terveenä ja todella suojaavana sydän- ja verisuonitaudeilta? Voiko se todella olla niin paha, ettei ole enää "poliittisesti korrektia" kirjoittaa lehmästä ja maidosta positiivisesti?

Jatkan maidon juomista ja juuston syömistä, mutta nyt sydämen ilosta. Ja toivon, että maito on kaikille sitä mitä sen pitääkin olla - sydämen asia!

- Arne Lindström, maanviljelijä, Röbäck -

Voit saada kansallista tukea, jos sinulla on tuotantoa tukialueilla 1–5 ja käytössäsi on vähintään 3 hehtaaria peltoa tai laidunta. Sinulla pitäisi olla jokin näistä: vuohia, perunan, marjojen tai vihannesten viljelyä, maidon, lihotussikojen, porsaiden tai munien tuotantoa.
                                                             
Tukimuoto                                       Tukialueet
                                                            1,           2,             3,              4,              5,
Kr. / emakko                                  930        930         930         860          850
Kr. / teurassika                              200        200         190         180          160
Kr. / vuohi                                      690        690          690         610          610
Kr. / maito kg                                1,64       1,33         1,08        0,73         0,48
Kr. / kana                                     20,30     17,10       17,10      12,70        5,80
Kr. / ha peruna                           4 400     4 100       3 900      3 200      2 100
Kr. / ha marjat ja vihann.         4 000     4 000       4 000      3 500      2 900

Rahan saamiseksi kansallisessa tuessa tuen kokonaismäärän on oltava yli 1 000 kruunua. Jos haet perunakorvausta, alle 500 kruunun tukea ei makseta.

Viimeinen hakupäivä vuodelle 2022 on 13. huhtikuuta.


Lähde:  Jordbruksverket

Myös sorkkikselle. 

Suomen investoinnit siirtyvät ulkomaille samalla kun Ruotsi porskuttaa.
Akkutehtaita nousee kuin sieniä sateella. 

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/ny-batterifabrik-i-goteborg-skapar-3000-nya-jobb

https://arbetsformedlingen.se/for-arbetssokande/sa-hittar-du-jobbet/tips-inspiration-och-nyheter/artiklar/2021-01-29-3-000-jobb-skapas-i-northvolts-batterifabrik-i-skelleftea

https://www.svt.se/nyheter/lokalt/vast/enorm-batterifabrik-byggs-i-svenljunga

https://www.expressen.se/dinapengar/annie-loof-kallar-till-presstraff/

Keskusta haluaa alentaa bensiiniin ja dieseliin sekoitettujen uusiutuvien polttoaineiden veroa. Puolueen mukaan tämä johtaa dieselin 1,10 kruunun litran ja bensiinin 33 kruunun litrahinnan alennukseen. - Mitä enemmän uusiutuvaa sekoitetaan, sitä pienempi vero, sanoo puoluejohtaja Annie Lööf lehdistötilaisuudessa.

https://www.nyteknik.se/energi/vindkraften-far-betalt-for-att-strypa-produktionen-vid-hard-blast-7027923 

Tuulivoimaloiden voimakas rakentaminen aiheuttaa ongelmia Ruotsin sähköjärjestelmälle. Nyt tuulivoimaloiden omistajat on suostuteltava jarruttamaan hyrriä, kun tuulee paljon.

Tuulivoima, kuten aurinkoenergia, ei ole säädettävissä. Ei ole mahdollista tilata lisää tuulta tai aurinkoa. Toisaalta tuotanto voidaan pysäyttä tai sitä voidaan vähentää, jotta voidaan hallita, kuinka paljon tuuliturbiinit voivat tuottaa.

Ennusteiden mukaan näyttää siltä että yhä suurempi osa ruotsalaisesta sähköstä tulee tuulivoimasta. Tuulen odotetaan tuottavan kahdessa kolmessa vuodessa yhtä paljon sähköä kuin ydinvoiman.

- Mutta tuulivoima on saman aikaisesti osa ongelmaa, sanoo Svenska kraftnätin voimajärjestelmäanalyytikko Jorunn Cardell.

Että sähköjärjestelmä toimisi, sitä on tuotettava kulloinkin yhtä paljon kuin käytetään. Vesivoima on säädettävissä, se voidaan kytkeä päälle ja kuristaa tarpeen mukaan. Ydinvoima on myös luonteeltaan vakaata, ei säästä riippuvaista.

Svenska kraftnät haluaa nyt käynnistää pilottitutkimuksen saadakseen tuulivoiman omistajat mukaan niin sanottujen tukipalveluiden järjestelmään, joka pitää Ruotsin sähköjärjestelmän tasapainossa. Järjestelmä tukipalveluineen toimii niin, että Svenska kraftnät maksaa sähköntuottajille tai käyttäjille, jotta he auttavat pitämään järjestelmän tasapainossa.

Tuulivoiman osalta se voisi olla, että tuulipuiston omistajille maksetaan siitä, että he ajavat hyrriä pienemmillä nopeuksilla. Seurauksena on pienempi tulo sähköstä, mutta saisivat sen sijaan kompensatiota Svenska kraftnätiltä.

- Ajatuksena on, että sen pitäisi mennä plussalle, Jorunn Cardell sanoo. Kun tuulee paljon, sähkö on yleensä halpaa, mikä tarkoittaa, että tuotannon vähentäminen voisi olla edullisempaa. Tukipalvelujärjestelmässä ei ole kuitenkaan pakko olla mukana Cardellin mukaan.

Sähköjärjestelmän tulee aina ylläpitää tasaista taajuustasoa, 50 hertsiä, syöttämällä järjestelmään sen verran tehoa kuin se kulloinkin kuluttaa. Koska tuotanto ja kulutus vaihtelevat, tuotanto- ja kulutusresursseja on oltava käsillä epätasapainotilanteessa.

Nämä ovat resursseja, niin sanottuja tukipalveluita, joita Svenska kraftnät ostaa markkinoilta muun muassa jatkuvan valmiuden vuoksi.

Siis ilmaston kannalta. 

Punaista lihaa kuvataan usein ilmaston kannalta huonommaksi kuin esimerkiksi broileri. Mutta se on saattanut saada ansaitsemattoman huonon maineen. Uusi tutkimus osoittaa, että broileri on itse asiassa vähiten kestävä liha eurooppalaisesta näkökulmasta.

https://www.expressen.se/nyheter/klimat/studie-not-och-flask-mer-klimatsmart-an-kyckling/

Dagens Nyheter pyysi vihreiden puhenaista Märta Stenevi’ä piirtämään unelmavisonsa Ruotsista. Siitä tulee monikulttuurinen ja ekologinen paratiisi, jolle on ominaista homosexualisuus, islam, tuulihyrrät, aurinkpanelit ja sähkölentokoneet.

No, tällä hetkellä gallupit lupaavat ruotsalaisille vihreille kannatusta alle 3 %.  Siis se siitä.



Keskellä ovat Niklas ja Mohammed. Heillä on lapsi, joka pyöräilee paljon ja kaikki kolme asuvat talossa, jossa on aurinkopaneeleja. Heidän naapurinsa Lisa oli lähellä kätilön ammatin jättämistä vuonna 2021, mutta meidän   työaikauudistuksen jälkeen hän jaksoi jatkaa ja on nyt onnellinen eläkeläinen, joka vuokraa sähköautoa, kun hänen täytyy päästä jonnekin. Metsät voivat hyvin ja kaukana merellä on tuulihyrräpuistoja. Ilmastonmuutos on pysäytetty, joten lomapäivinä Niklas ja Mohammed voivat viedä lapsensa sähkölentokoneella Ruotsin tuntureille, missä on jälleen lunta.

Institutet för språk och folkminnen on julkaissut vuoden 2021 uudet sanat.  Yksi 21:stä sanasta on tällekin sivustolle luonteenomainen, ”domedagsskrollande”.   

Millä lämitämme tupamme ja kasvatamme ravintomme?

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/3ffa49c9-2d3f-45ca-a938-e6df51a3587c