Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
On vain ja ainoastaan tyhmyyttä ostaa tarttuvia tauteja kantavia eläimiä tilalleen. Niin hyvää eläintä ei ole olemassakaan, joka kannattaa ostaa jos sen mukana saa karjaansa ajovälintulehduksen. Täällä jotkut kaikkitietävät ovat aina huudelleet kuinka eri sairaudet johtuu väärästä ruokinnasta jne. mutta näyttääpä taudit jylläävän guruillakin...
Yön hiljaiset tunnit on lelyn myyjän käyttämä termi ajasta jolloin heikot arat eläimet ryntäävät lypsylle ja ongelma on sillä ratkaistu. En mäkään niistä hiljaisista tunneista sen enempä tiedä, paitisi että hiljaisuudessa on helpompi nukkua.
Odotteluongelman voisi ratkaista siten, että annettaisiin maksimiodotusaika ja mikäli se jollain lehmällä ylittyy niin portti ei päästä ketään odotusalueelle ennenkuin kyseinen lehmä on mennyt robolle. Se kuka tollasen ehdon rakentaisi käyttöjärjestelmään onkin sitten eri juttu... Raaka tosiasia vaan on se, että vahvempi sortaa aina
heikompaa olkoot eläinliikennejärjestely mikä tahansa. Mikäli robon kapasiteetti alkaa olla täysi ei heikot pääse sen paremmin lypsylle vapaallakaan eläinliikenteellä. Ne yön hiljaiset tunnit eivät aroille eläimille riitä. Tosin odottelu on mukavampaa parressa kuin ritiläalueella seisten.
Milläs operaattorilla puhelun hinta on 600 ekua? Ei mulla olisi ainakn varaa pitää sen hintasta liittymää...
Ihan noin niinkun tyhmyyttäni kyselen ja ilman sarvia ja hampaita. Jos tehdään kaksi täsmälleen samankokoista ja -tilavuuksista navettaa, toinen verhoseinillä ja toinen betoniseinillä, niin miksi verhoseinänavetassa
on kolmenkympin pakkasella paree ilma niinkuin täällä väitetään. Jos molempien navetoiden eläinmäärä on sama, poistettavan kosteuden ja lämmön määrä on sama. Samoin ilman kyky sitoa kosteutta on sama. Ja jos molemmissa sisälämpö on vaikkapa +4, niin miksi verhoseinäisen navetan ilma on parempi eikä mikään voi jäätyä kuten betoniseiläisessä?
Ja tämä ei ole tosiaan kannanotto mihinään suuntaan, vaan tyhmyyttäni kyselen. Tuntuu vaan bunkkerilinjat puolesta ja vastaan olevan vahvemmat kuin Mannerheimlinjalla.
Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2),
Jos noin paljon uudistusta tarvitaan jotain pahasti vialla.
Niin tai sitten täyttää kymppitonnin parsipaikan kymppitonnin vasikalla, tai paremminkin puolikkaalla ja siinä sivussa haukkuu muiden härpäkkeet....
Robotti maksanee vähän alle 2000 euroa/parsipaikka(listahinnat väriin katsomatta n. 130-140 tonnia), muu tekniikka tarvitaan myös lypsyasemanavettaan, eli tolla 70000 asemalla hintaa tulee n. 1000/lehmäpaikka, jos kokoluokka on sama 1 robotillinen.
On meinaan mielenkiintoista seurailla käsityksiä parsipaikan hinnasta. Joku laskee siihen pelkän lypsävien navetan ilman tekniikkaa sun muuta. Todellisuudessa parsipaikkaan luetaan kait tilat lehmille, uudistukseen tarvittavalle nuorkarjalle(eli yhteensä noin lehmät x2), tekniikka, rehuvarastot, lantavarastot, piha-alueet. Ja yhden robon yksikköön pelkkä tekniikka(robo, lantakoneet,ruokinta,parret,parsipedit) maksaa 4000-5000 ekua, sillä se apevaunu on myös laskettava mukaan uuden hinnalla... Aika fakiiri siis se joka väittää tekevänsä 1 robon yksikön viiteen tonniin per parsipaikka, 10000 on realistisempaa ja hieman yli vielä realistisempaa...
Niinpä... Laitoin kelloa aikaan ja samalla tuntimittari hyppäs.
Tää ei nyt taida liittyä tähän...
Onko kellään ideoita, kun nyykkärin(TL90A) tuntimittari hyppäsi reilut 6000 tuntia eteenpäin alle sekunnissa. Saiskohan sen jotenkin lähemmäs lähtötasoa? On meinaan jonkinlainen ero onko mittarissa 3500 vai 9800 tuntii...
Uskoiko joku maastullin juttuun ihan tosissaan. Fakta ja fiktio menneet sekaisin. Että oikein milli tukea...
