Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ensimmäistä kertaa syysviljaa tehty. Ei hajuakaan mitä lumen alta löytyy, sitä on edelleen 40-50cm, mutta ei mitään järviä näkyvillä, vielä. Ei siis kiireitä. Ihmeitä täytyy tapahtua, että pellolle pääsee ennen toukokuun puoltaväliä. Näin Kaakonkulmalla.
Saas nähdä mitä tapahtuu kun lisäosuussysteemit menee uusiksi. Jos oikein ymmärsin siellä olevat rahat päätyvät matalatuottoisemmalle korolle ellet saa sinne(hakkaa) 10v sisään samaa määrää pääomaa, kun olet sinne alunperin laittanut. Minusta tuo on ihan järkevä sijoitus, jos pystyy esim. velkavivulla ostettua metsää maksamaan muuten pois, kuin siitä tulevilla puukauppatuloilla. Paremmin osuuksilla kuitenkin tienaa, kuin pitämällä rahamäärää pankkitilillä. Tosin niiden ulos saaminen sieltä kestää puolesta vuodesta - 1,5 vuoteen, riippuen milloin alat niitä nostamaan. Harvoin on enää sellaista mahdollisuutta, jotta metsätilan voisi maksaa puukauppatuloilla pois kokonaan. Lainojen korot pankeista kuitenkin siellä 2-3% luulisin ja tuottoa osuuksilla 5% ylöspäin. Sinne kun alkaa kerryttää pääomaa ja korkoa korolle, alkaa potti hiljalleen kasvaa. Vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
Edit. Ja puhuin A-lisäosuuksista
Tämä paikkahan ei siis ole tasamaalla vaan rinteeseen tehty nuo siilot. Ylhäällä viel valettu betonista luiska jotta rehukärrien pyörien mukana ei kulkeudu tavaraa rehun sekaan kun siilot olleet niin täynnä, että on päässyt peruuttamaan kasan päälle, sama alapuolella. Korkeuseroa on vain tuo 2,5m joten normaalin suppilon teko olisi haastavaa. Vaatisi ainakin elevaattorille montun teon. Kaatosuppilokuljettimella nousukäyrän kanssa saisi pituutta ja kokoa kyllä montulle. Sellainen ratkaisu olisi varmasti paras, JOS joskus kuivuria tuohon rupeisi pykäämään.
Eiköhän satahehtoiset viljakärryt ole jo menneisyyttä, jos tila senkokoinen, että kuivuria suunnitellaan.
Tämä olikin vain esimerkkinä
Vaihtoehtoja on monia ja kun jotain tekee, jälkeenpäin ajateltuna sen olisi voinut tehdä paremmin. Kaksi laakasiiloa on rinnakkain, toinen 5m leveä ja toinen 6m leveä. Elementit noin 2,5m korkeita ja 15m pitkiä katto päällä. Tehty niin että ensin aikoinaan kapeampi, vuosien jälkeen leveämpi ja katto. Siilojen väli on valettu täyteen ja maat reunoilla tukemassa ettei leviä. Neljällä elementtiseinällä tehty siis. Toiseen kuivuri ja toista voisi käyttää ’puskurisiilona’. Kippaisi vaan kuivattavaa tavaraa lattialle ja lumikauhalla kävisi alakautta hakemassa ja veisi yläpuolelle toisen siilon kaatomonttuun esim. sadepäivänä. Toki 20+ kosteudella ei kannata kauaa säilöä mutta alle 20 - lähelle 15 kosteutta jos pystyy puimaan niin tavaraa mahtuu katon alle melkoinen määrä odottamaan kuivausta. Tällöin ei kyllä pysty kuivaa tavaraa varastoimaan tähän viereiseen laakasiiloon odottamaan kuljetusta.
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Nykyisin on elevaattorit niin tehokkaita et mitään suuria monttuja kannata tehdä . En tiedä toimiiko tuuletus pohjaiset tuorevilja siilot ne tulee varmaan halvemmaksi jos rinteitä ei pysty hyödyntämään .
Entäpä "varasto kuivaukseen "tarkoitetut peräkärryt .
Tuo on kyllä varmaan totta. Satahehtoset kippaa monttuun jos sen verran kokoa, 100t elevaattori alkaa imeä niin toisia kärriä hakiessa paikalle elevaattori kolkottaa jo miltei tyhjää
Kuinka pitkä voi olla kaatosuppilo, jos ei puhuta päälle ajoa kestävästä suppilosta? Kuinka pitkä on vielä hyödyllinen kun kynnykseltä kipataan?
Paljonkohan siinä oli kulmat? Osaatko heittää 
Ei kauhean jyrkkä, mutta ei kuitenkaan vaakatasossa. 32 vuotta aikaa niin ei ihan tarkkaan muista. Puhallin oli keskipakopuhallin.
Nykyisin on suurtilan yhtenä kuivurina. Vieressä on aikamoinen Dancorn.
Nykysin taitaa olla että vähintää 45 astetta pitäs olla kulmat kippumonttussa. Mistään netistä en oo löytäny vastausta, mutta valmistajien tekemissä valmiissa taitaa olla aina yli 50 astetta. Kuivurista tulevan putken joka menee takaisin elevaattoriin pitäisi olla vähintään 45 astetta. Jos noita ajattelee niin vähintään tuo kulma pitäisi saavuttaa. Luulisi että jos ilmaa saisi menemään alle niin riittäisi 40 asteen kulma, jopa paljon pienempi
Harjoittelutilalla oli aikoinaan Jaakon tasamaaproto. Siinä oli matala kaatosuppilo suomulevypohjalla. Siihenaikaan leipäviljat puitiin useimiten melko märkinä. (1980-luvulla) kun kosteus oli yli 25 oli vilja lapioitava montusta elevaattorille. Pölyn vuoksi puhallusta ei voi kä'yttää edes apuna.
Paljonkohan siinä oli kulmat? Osaatko heittää
Mää mitään kuivurihommista tiedä... mutta kerron mitä olen nähnyt. Naapuri kylässä vuosituhannen vaihteessa teki kuivurin ja konehallin samaan rakennukseen, ymmärtääkseni aika pieni kuivuri, suppilo oli muutaman kuution, mutta se oli siinä halllin lattian edessä. Puintien ensimäinen homma oli tyhjentää halli ja lakaista lattia, seuraavaksi ajattiin taavetti takanurkkaan jolla lykittiin viljaa kohti suppiloa. Minusta vaikutti tehokkaalta kun sai puida kokoajan kun sai jyvät katonalle, kun jotkut valittaa ettei pysty puimaan kun kerrytkin on täynnä
Mulla nyt ei oo ihan noin, vaan just tuohon tyyliin ku yllä laakasiilosta juttua. Kuivuri 15m pitkän siilon perällä, edessä V-pohjalla oleva ruuvisuppilo 2m leveänä, 4.5m ptikä, taajuusmuuntimella säädetään ruuvin syöttö sopivaksi 100tn elevaattorille. Kuivuri 365hl, kuivurin eteen saa kippailtua ja työnnettyä niin ison kasan, että eka satsin vaihto menee nappia painamalla, toiseen kuivurilliseen pitää tyrkkiä etukuormaajalla.
Ajatus rakentaessa että bobcattiin teen kumihuulella olevan työntimen mutta on se niin polonen tuossa hommassa että traktorilla tulee tehtyä. Vielä toisen (kolmannen) kuivurillisen jälkeen hiukan jää lattialle seuraavaa erää vartenkin+ kärryt täyteen hyvänä puintipäivänä. Rakenne siksi tällainen, koska raha 
Kolakuljetin olisi vaatinut enemmän tilaa alaspäin ja pohjavesi oli nytkin ongelmana tasamaalla ja vanhaan rakennukseen, seinien sisällä kaivaen.... Ruuvin pohja sama kuin perusmontun pohja, eli metri. Elevaattorin ja kuivurin alla 1.5m syvä monttu. Kolakuljettimella tuo kuljetinmonttukin olisi pitänyt olla 1.5m luokkaa, että suppiloon olisi saanut saman 2m leveyden päältäpäin.
Kuivurin etupuolella, suppilon päällä noin 35m3 hyötytilavuudeltaan oleva omatekoinen siilo. Se pitäisi olla puhallusversio puintituoreellekin, mutta vaatisi kahta elevaattoria. Kovassa pähkäilyssä kuinka hommaa tehostaisi puintituoreen vastaanottoon ja jemmaamiseen, kuivurin teho ei vastaa puintikapasiteettia, kahta normaalia puintipäivää ei pysty puimaan putkeen etteikö olisi jo laakasiilokin täynnä puintituoretta ja jono kuivurilla päiviä. Puhallusta vaatisi vastaanoton pidempään jemmaan, onko sitten laakasiiloa, pyöreää pönttöä (tilanpuute) vaiko pyörillä kulkevaa.
Tarkennus vielä että laakasiilo(t) siis tehty rinteeseen ja yläpuolelta siis kippaus. Normaalia monttua tuollaiseen on vaikea saada kun syvyys tulee vastaan. Jäisi siis melko pieneksi, ellei sitten upota elevaattoria. Kaadot pitäisi kuitenkin olla jyrkät, jotta vilja valuu
Entäs tällainen:
Vanhaan laakasiiloon koneisto ja siihen 2-3 metriä pitkä kaatosuppilo V-pohjalla ja suoralla etu-ja takaseinällä (kippauksen puoleinen vähän viisto että kolakuljettimen toiselle päälle jää tyhjää tilaa) Pohja kokonaan tai osittain ainakin kylmäilmakuivurin suomupelleistä ja molempiin elevaattorin puoleisiin nurkkiin kylmäilmakuivurin puhaltajat, niin tietenkin että ovat V-pohjan alla. Ei varmaan tarvitsisi edes kovin suuria kaatokulmia pohjalle kun ilma-avusteisesti vilja liikkuisi keveästi kohti pohjaa. Toki ilma tulisi läpi ohuimmasta kohtaa, jos tulisi..
Ja sitten kippauskuilun levyttäminen erilleen muusta kuivurista pöllyn takia.
