Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5

Viestit - kissankello

Ehkä ja101 tarkoitti sitä, että näin pohjoisessa kuin Suomi on, niin nurmiviljelyyn perustuva  karjatalous luonnistuu täällä paremmin kuin viljanviljely. Viljanviljely panos-tuotos suhde on heikko. Suomi on liian pohjoisessa kunnolliseen viljanviljelyyn.

Saattoi tarkoittaa sitäkin, ja varmasti tuolta osalta on ihan oikeassa. Olin vain joissakin kommenteissa aistivinani jonkinlaista katkeruutta ja kaunaa nimenomaan maidontuotantoa ja muuta nautahommaa kohtaan ja nimenomaan siksi koska sikapuolella ilmeisesti menee niin huonosti (voi toki huonosti mennäkin, en ole viime aikoina seurannut). En vaan ymmärrä tätä vastakkainasettelua, menee liian mustavalkoiseksi. Kun maataloudesta on kyse, niin varmasti joka tuotantosuunta-alalla menee jollakin huonosti, toisella alalla enemmän ja toisella vähemmän, ja toki sitten yksilötasoillakin on paljon vaihtelua riippuen vaikka lainojen määrästä ja milloin on tehty suuria investointeja ja millä rahalla jne. Osaan parhaiten tämän asian ajatella vain maidontuotannon kannalta koska siitä on se oma kokemus, eikä pelkästään oma vaan lähipiirin kokemus sillä tyyliin puolet suvusta on jossakin vaiheessa elämäänsä kyykkineet navetassa (valtaosa ei kyyki enää vaan ovat hakeutuneet vieraalle töihin ennen pitkää). Lisäksi maidontuotantoon liittyviä uutisointeja ja liikkeellä olevia puheita tulee toki automaattisesti seurattua hyvin tarkasti. Se että kaiken kokoisilla maitotiloilla on taloudellisia ongelmia kertoo kyllä alan tilanteesta jotakin.


Pitää näemmä rautalangasta vääntää.

Minulle itselleni olisi jo paljon että saisi edes laskut maksettua ajallaan ja että vuotuinen !!!!YRITTÄJÄTULO!!!! mahdollistaisi jonkinlaisen elintason. Se tuntuisi jo lottovoitolta. Sellaista tilannetta ei nimittäin ole vähään aikaan ollut että on voinut hyvällä mielellä katsoa tilille ja ajatella että rahatilanteen puolesta pärjää. Kaikki menot ja kulut on karsittu minimiin ja kaikin tavoin yritetty miettiä että mistä voisi vielä säästää. Voit vaan arvuutella että montako unetonta yötä tässä on takana. Uutta kalustoa eikä käytettyäkään olla hankittu pariin vuosikymmeneen, ja esim maitotankki olisi pitänyt uusia jo aikapäivää sitten mutta se on väkisin aina korjattu itse ja toivottu parasta. Ja jälleen kerran joutuu soittaa toukokuussa melalle ja siirtää vakuutusmaksut syksyyn koska ei ole mahdollisuutta maksaa niitä nyt keväällä.

Jos tässä hommassa kerran niin rikastuu, niin miksiköhän meillä on suunnitelmissa ajaa homma alas seuraavan parin vuoden aikana, siitä huolimatta että velkaa on vielä jäljellä ja eläkettäkään ei vielä tiedossa...? Suoraan sanottuna v*ttuttaa kun tässä on monen vuoden kuormitustila takana ja joka saatanan päivä on ollut ankaraa selviämistä, niin joku ulkopuolinen tulee viisastelemaan ja sanomaan että eihän sulla ole mikään huonosti, on euroopan paras tilityshinta ja tuet tulee vielä boonuksena päälle. No hyvä kun kerroit, kyllä kirkastui elämä heti kertaheitolla. On se mukava kun joku tietää oman tilanteen paremmin kuin itse...

Joka alalla mahtuu onnistujia ja epäonnistujia. Syitä on monia. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että maito ja miksei nautatiloille on yleisesti annettua suomessa paremmat lähtökohdat. Viljatiloilla homma on kaikkiaan koko eu ajan ollut vaikeaa, muutama hetkeä lukuunottamatta. Sikapuolella jouduttiin nopeasti huomaamaan mihin kisaan jouduttiin mukaan ja silloin alkoikin voimakas rakennekehitys. Sitä en kiellä alussa homma oli kannattavaa, mutta ei se sitä enää ole.

Itse olen sitä mieltä monesti kyse on ajoituksesta, teetkö oikeaan aikaan oikeita ratkaisuja. Onneakin ja tuuria tarvitaan. Oletko miettinyt mistä oma kohtalosi mahtaa johtua?


Ihan ensinnäkin kysyisin että oletko/oletko ollut maidontuotantoalalla, vai onko sulla siis sikoja? Sitä ihmettelen että mihin tuo sun puhe paremmista lähtökohdista perustuu. Jos viitsit eritellä tähän edes pari niin olisin tyytyväinen, eikä tämä ihan oikeasti siis ole mitään vinoilua vaan puhdasta uteliaisuutta, haluan tietää että mitä asioita tarkalleen tarkoitat. Olen ehkä niin leipiintynyt ja sokeutunut tähän alaan että pidän joitakin asioita itsestäänselvyytenä. Itse en ota enkä aio ottaa kantaa tuohon sikahomman kannattavuuteen, koska en niistä asioista mitään tiedä. En siis ole vastakkainasettelemassa tässä maidontuotantoa ja sianlihantuottamista kuten sinulla on ehkä tarkoituksena - enhän minä mitenkään voi niitä vertailla koska en tiedä sianlihan tuottamisesta käytännössä mitään. Minulla on vain oman elämäni mittainen kokemus maidontuotantoalalta. Olen nähnyt hyviä aikoja, huonoja aikoja ja tilanteita siltä väliltä eikä mielipiteeni perustu olettamuksiin ja maatilan pellervon hehkutusartikkeleihin, vaan jokapäiväisen elämän kokemukseen. Sanontakin kuuluu, että sinulla ei ole oikeutta mielipiteeseesi, vaan sinulla on oikeus perusteltuun mielipiteeseesi.

Totta kai joka alalla on onnistujia ja epäonnistujia, ja totta kai omilla päätöksillä ja niiden ajoittamisella on suuri vaikutus nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Tämä on ihan sanomattakin selvää. Mutta kun ne omat päänsisäiset päätökset ja ajoitukset eivät aina riitä. Tässähän olisi itselläkin ihan hyvä tilanne jos asioiden sujuminen edellyttäisi vain omasta itsestä riippuvia tekijöitä. Esim mun kristallipallo oli just sillon rikki kun Venäjän rajat meni kiinni ja tuottajahinta tippui. Ei myöskään ollut minusta kiinni että maitokiintiöt poistuivat, joka laski tilityshintaa entisestään. 

Kysyt että olenko miettinyt mistä oma kohtaloni mahtaa johtua. No arvaa olenko. Ikäänkuin olisimme vaan ajelehtineet tähän tilanteeseen ilman että edes olisimme yrittäneet korjata niitä asioita jotka ovat vielä korjattavissa.
Jos olet sikapuolen yrittäjä, ja jos sinulla menee huonosti tuottajahintojen, vähäisen kysynnän, liian vähäisten tukien tai jonkin muun asian vuoksi, niin olen ihan oikeasti pahoillani. Tiedän kyllä tunteen.

Juuri tämä minua tässä sananvaihdossa eniten vaivaa - myötätunnon puute. Ei säälin tarjoaminen ja voivottelut tietenkään tilannetta käytännön tasolla paremmaksi tee, mutta on vaan kauhean tympeää että tullaan vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle sanomaan että olisit tehnyt silloin parempia päätöksiä, sulle on kuitenkin annettu ihan hyvät lähtökohdat jne jne. Täällä ruudun toisella puolella on kuitenkin ihan oikea ihminen. Se tuntuu näiltä nettineuvojilta välillä unohtuvan.
Valiolla varmaan seuraava maidonhinnan pudotus tulossa  >:( >:( >:( >:( >:(

Mistä tämmöinen tieto?
Se että maidon tilityshinta on euroopan kärkeä ei automaattisesti tarkoita että hinta on tarpeeksi korkea kattamaan kulut, puhumattakaan että saisi työstä arvoisensa palkan...

Tilityshinta euroopan kärkeä + päälle runsaat tuet, silti ei pärjätä, no sitten on liian isot kulut, niitä pitäis sitten leikata. Ja maidontuottaja on yrittäjä, ja palkasta ei pidä silloin puhua, vaan  yrittäjätulosta.

Pitää näemmä rautalangasta vääntää.

Minulle itselleni olisi jo paljon että saisi edes laskut maksettua ajallaan ja että vuotuinen !!!!YRITTÄJÄTULO!!!! mahdollistaisi jonkinlaisen elintason. Se tuntuisi jo lottovoitolta. Sellaista tilannetta ei nimittäin ole vähään aikaan ollut että on voinut hyvällä mielellä katsoa tilille ja ajatella että rahatilanteen puolesta pärjää. Kaikki menot ja kulut on karsittu minimiin ja kaikin tavoin yritetty miettiä että mistä voisi vielä säästää. Voit vaan arvuutella että montako unetonta yötä tässä on takana. Uutta kalustoa eikä käytettyäkään olla hankittu pariin vuosikymmeneen, ja esim maitotankki olisi pitänyt uusia jo aikapäivää sitten mutta se on väkisin aina korjattu itse ja toivottu parasta. Ja jälleen kerran joutuu soittaa toukokuussa melalle ja siirtää vakuutusmaksut syksyyn koska ei ole mahdollisuutta maksaa niitä nyt keväällä.

Jos tässä hommassa kerran niin rikastuu, niin miksiköhän meillä on suunnitelmissa ajaa homma alas seuraavan parin vuoden aikana, siitä huolimatta että velkaa on vielä jäljellä ja eläkettäkään ei vielä tiedossa...? Suoraan sanottuna v*ttuttaa kun tässä on monen vuoden kuormitustila takana ja joka saatanan päivä on ollut ankaraa selviämistä, niin joku ulkopuolinen tulee viisastelemaan ja sanomaan että eihän sulla ole mikään huonosti, on euroopan paras tilityshinta ja tuet tulee vielä boonuksena päälle. No hyvä kun kerroit, kyllä kirkastui elämä heti kertaheitolla. On se mukava kun joku tietää oman tilanteen paremmin kuin itse...
Se että maidon tilityshinta on euroopan kärkeä ei automaattisesti tarkoita että hinta on tarpeeksi korkea kattamaan kulut, puhumattakaan että saisi työstä arvoisensa palkan...
Huh huh ! Vois olla korkea aika päivittää levykokoelmaa.

Kysymys: oletko maidontuottaja?
Se että maidon tilityshinta on euroopan kärkeä ei automaattisesti tarkoita että hinta on tarpeeksi korkea kattamaan kulut, puhumattakaan että saisi työstä arvoisensa palkan...
Kuinka moni iso tuottaja mahtaa siirtyä kilpailijan leipiin...? Vai ottako esim. arla tällä hetkellä uusia tuottajia
Ei tuolla varmasti sen kummempaa tiliä tee eli talousmielessä ei kai kannata. Siinä mielessä aattelin että jos navetta vaikka yks kaks tyhjenee lypsävistä ja jää joku aumanpuolikas syöttämättä, eikä naapuri vaikka huoli/suostu ostamaan sitä, niin ruokkisi sillä jäljellä jäävällä rehulla ne muutamat vasikat ja hiehot ettei jää rehu turhaan lämpiämään. En tiedä jääkö tuossa plussan puolelle mutta eipähän tarvitsisi ajatella että jäi suurella vaivalla tehty rehu naakkojen nokittavaksi :D
Juu  :) Mietinkin tässä että sitten kun navetta on tyhjä niin on pakko hommata joku harrastus/uusi pakkomielle koska jotain sillä suuresti lisääntyvällä vapaa-ajalla on tehtävä  ;D. Ei sitä kuitenkaan määräänsä enempää makoilemaan pysty
Niinhän tuo varmaan on. On tässä pari vuotta jo vähän aktiivisemmin työstänyt pään sisällä tätä lopettamisasiaa mutta aina vaan tuntuu että on jonkinmoinen "surutyö" kesken. Aikansa se tietysti ottaa että pystyy siirtymään asioissa eteenpäin. Mutta tosiaan, ei tuu ikävä tätä työtä sinänsä ja on se helpotus heittää hyvästit yövalvomisille sun muille. En ole kova juhlimaan mutta nyt vois melkeen lähteä baarikierrokselle sitten kun teurasauto lähtee viimesen kerran pihasta  ;D

Lehmien vaihto johonkin muuhun elukkaan. Hiehoihin  tai jopa lampaisiin … No nykyisissä rakennuksissa ei noitakaan pysty pitämään kovin montaa. En tiedä toimittaisko teurastamot vaikka 30 lehmä vasikkaa vuodessa? No eihän noilla elantoa, mutta elämän asennetta :)

Onko tietoa että olisko joku menetellyt näin? Laittanut lypsävät pois ja näprännyt vaikka vasikoiden/hiehojen kanssa sitten loppuajan? Eihän tuo mitään kullan vuolemista varmaan ole pariakymmentä teurashiehoa pitää, mutta sitä mietin että tulisi sellainen pehmeä laskeutuminen naudattomaan elämään. Vaikka noista elukoista oma harminsa ja vaivansa on ja niistä toki mielellään lopulta hankkiutuu eroon, niin tuntuu kuitenkin ankealta jos navetta tyhjenee yhdellä kertaa.
Tuon takia juuri tuntuu viheliäiseltä harkitakaan tuota elukoitten eloon myyntiä, siinä on kuitenkin aina se oma näpertämisensä eikä se tosiaan tällä eläinmäärällä tilillä sen kummempana summana näy.
Pitää nyt katsoa tuota myyntiasiaa uudemman kerran sitten myöhemmässä vaiheessa. Alkaa olla yks lysti että millä tavalla ne elukat lähtee, pääasia vaan että joskus lähtee.
Reilu vuosi elämää ilman lehmiä. Ikävä ei ole, mutta vitutus välistä kohtuullisen ankaraa, kun näkee, että kaikki se työ, mitä tilan eteen on tehty, on muuttunut vain tiliotteeseen merkinnäksi ja loppujen lopuksi nollille saatu vedettyä, ettei tarvitse velkoja vielä maksella.
Oma terveys pakotti jo jokunen vuosi sitten siirtymään vähän sinne takavasemmalle, mutta edelleen siinä tilan arjessa pyörien. Opiskelut olen saanut päätökseen ja sitä en kadu. Ala on uusi ja vaatii paljon, mutta joka päivä olen edellistä pätevämpi.
Tila on myyty, pala kerrallaan ja laajentajat ovat saaneet lisää, mistä laajentaa tuotantoa ja hakea sitä kannattavuutta, mutta tyhjän navetan näkeminen tuotti alkuun niin suuren tuskan, etten tilalla käynyt ja ainoa ajatus tyhjälle navetalle oli, että katoaisi jonnekin tuokin. Nyt kun aikaa on kulunut ja uudet ympyrät asumisen ja elämisen suhteen, on tuokin helpottanut.
Kaikesta huolimatta öisin en ole lehmiä lypsänyt, enkä poi´ittanut. Nyt ovat noita varaihmisiä katselleet tiloilleen, niin omasta pitkästä kokemuksesta sekä emäntänä, että lomittajana huolimatta,  en ole ilmoittautunut, vaan todennut, että olen se vihon viimeinen vaihtoehto.
Olenko katkera. Olen, minulle jäi tuosta urasta vain kipuileva kroppa ja uusi ammatti tietysti, mutta eläkettä ei tullut, vaikka yritystä siihenkin suuntaankin oli. Nyt toivon vain, että lapseni saavat tuulta siipiensä alle ja kukaan ei enää navetan ovea joudu avaamaan.
Maatilan elämä ei ole vain ammatti vaan se on samalla myös elämäntapa ja se tuo elämään myös joukon ihmisiä, joita et sitten muuten tapaa. Tämä on tietysti suurikin harmi, mutta näinhän se on joka ammatissa.
Ainoa asia, mikä edelleen vaivaa, on tuo navettarytmi. Aamulla herää ennen viittä ja illalla on mukamas kiire lypsylle..tähän menee tietysti jonkun aikaa ennen kuin korjaantuu.

Kiitos, juuri näitä rehellisiä kokemuksia ja mietteitä halusinkin kuulla, ne auttaa setvimään päätä. Itse pelkään vähän etukäteen juuri tuota katkeroitumista ja sitä että jos jääkin lehmien lähtö kovasti harmittamaan. Varsinkin kun tiedän että tämä paikka on aikoinaan lähes veren hinnalla pantu pystyyn. Tuntuu siltä että ikään kuin tekisi pilkkaa siitä kaikesta vaivannäöstä ja ajasta mikä siihen on laitettu. Toisaalta tiedostan myös sen että ei tätä nykyisellään voi jatkaa, ei talouden eikä muunkaan puolesta. Suuri osa suvusta on ikääntyviä navettaihmisiä ja kaikilla on suunnilleen joku raaja paketissa, joten tämän homman vaativuuden huomaa jo siitäkin. Jatkakoon mun puolesta nämä joilla on uudet ja hyvät navetat joissa ei niinkään tarvitse kyykkiä ja olla potkittavana.
Sivuja: 1 2 3 [4] 5