Pitää näemmä rautalangasta vääntää.
Minulle itselleni olisi jo paljon että saisi edes laskut maksettua ajallaan ja että vuotuinen !!!!YRITTÄJÄTULO!!!! mahdollistaisi jonkinlaisen elintason. Se tuntuisi jo lottovoitolta. Sellaista tilannetta ei nimittäin ole vähään aikaan ollut että on voinut hyvällä mielellä katsoa tilille ja ajatella että rahatilanteen puolesta pärjää. Kaikki menot ja kulut on karsittu minimiin ja kaikin tavoin yritetty miettiä että mistä voisi vielä säästää. Voit vaan arvuutella että montako unetonta yötä tässä on takana. Uutta kalustoa eikä käytettyäkään olla hankittu pariin vuosikymmeneen, ja esim maitotankki olisi pitänyt uusia jo aikapäivää sitten mutta se on väkisin aina korjattu itse ja toivottu parasta. Ja jälleen kerran joutuu soittaa toukokuussa melalle ja siirtää vakuutusmaksut syksyyn koska ei ole mahdollisuutta maksaa niitä nyt keväällä.
Jos tässä hommassa kerran niin rikastuu, niin miksiköhän meillä on suunnitelmissa ajaa homma alas seuraavan parin vuoden aikana, siitä huolimatta että velkaa on vielä jäljellä ja eläkettäkään ei vielä tiedossa...? Suoraan sanottuna v*ttuttaa kun tässä on monen vuoden kuormitustila takana ja joka saatanan päivä on ollut ankaraa selviämistä, niin joku ulkopuolinen tulee viisastelemaan ja sanomaan että eihän sulla ole mikään huonosti, on euroopan paras tilityshinta ja tuet tulee vielä boonuksena päälle. No hyvä kun kerroit, kyllä kirkastui elämä heti kertaheitolla. On se mukava kun joku tietää oman tilanteen paremmin kuin itse...
Joka alalla mahtuu onnistujia ja epäonnistujia. Syitä on monia. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että maito ja miksei nautatiloille on yleisesti annettua suomessa paremmat lähtökohdat. Viljatiloilla homma on kaikkiaan koko eu ajan ollut vaikeaa, muutama hetkeä lukuunottamatta. Sikapuolella jouduttiin nopeasti huomaamaan mihin kisaan jouduttiin mukaan ja silloin alkoikin voimakas rakennekehitys. Sitä en kiellä alussa homma oli kannattavaa, mutta ei se sitä enää ole.
Itse olen sitä mieltä monesti kyse on ajoituksesta, teetkö oikeaan aikaan oikeita ratkaisuja. Onneakin ja tuuria tarvitaan. Oletko miettinyt mistä oma kohtalosi mahtaa johtua?
Ihan ensinnäkin kysyisin että oletko/oletko ollut maidontuotantoalalla, vai onko sulla siis sikoja? Sitä ihmettelen että mihin tuo sun puhe paremmista lähtökohdista perustuu. Jos viitsit eritellä tähän edes pari niin olisin tyytyväinen, eikä tämä ihan oikeasti siis ole mitään vinoilua vaan puhdasta uteliaisuutta, haluan tietää että mitä asioita tarkalleen tarkoitat. Olen ehkä niin leipiintynyt ja sokeutunut tähän alaan että pidän joitakin asioita itsestäänselvyytenä. Itse en ota enkä aio ottaa kantaa tuohon sikahomman kannattavuuteen, koska en niistä asioista mitään tiedä. En siis ole vastakkainasettelemassa tässä maidontuotantoa ja sianlihantuottamista kuten sinulla on ehkä tarkoituksena - enhän minä mitenkään voi niitä vertailla koska en tiedä sianlihan tuottamisesta käytännössä mitään. Minulla on vain oman elämäni mittainen kokemus maidontuotantoalalta. Olen nähnyt hyviä aikoja, huonoja aikoja ja tilanteita siltä väliltä eikä mielipiteeni perustu olettamuksiin ja maatilan pellervon hehkutusartikkeleihin, vaan jokapäiväisen elämän kokemukseen. Sanontakin kuuluu, että sinulla ei ole oikeutta mielipiteeseesi, vaan sinulla on oikeus perusteltuun mielipiteeseesi.
Totta kai joka alalla on onnistujia ja epäonnistujia, ja totta kai omilla päätöksillä ja niiden ajoittamisella on suuri vaikutus nykyhetkeen ja tulevaisuuteen. Tämä on ihan sanomattakin selvää. Mutta kun ne omat päänsisäiset päätökset ja ajoitukset eivät aina riitä. Tässähän olisi itselläkin ihan hyvä tilanne jos asioiden sujuminen edellyttäisi vain omasta itsestä riippuvia tekijöitä. Esim mun kristallipallo oli just sillon rikki kun Venäjän rajat meni kiinni ja tuottajahinta tippui. Ei myöskään ollut minusta kiinni että maitokiintiöt poistuivat, joka laski tilityshintaa entisestään.
Kysyt että olenko miettinyt mistä oma kohtaloni mahtaa johtua. No arvaa olenko. Ikäänkuin olisimme vaan ajelehtineet tähän tilanteeseen ilman että edes olisimme yrittäneet korjata niitä asioita jotka ovat vielä korjattavissa.
Jos olet sikapuolen yrittäjä, ja jos sinulla menee huonosti tuottajahintojen, vähäisen kysynnän, liian vähäisten tukien tai jonkin muun asian vuoksi, niin olen ihan oikeasti pahoillani. Tiedän kyllä tunteen.
Juuri tämä minua tässä sananvaihdossa eniten vaivaa - myötätunnon puute. Ei säälin tarjoaminen ja voivottelut tietenkään tilannetta käytännön tasolla paremmaksi tee, mutta on vaan kauhean tympeää että tullaan vaikeassa tilanteessa olevalle ihmiselle sanomaan että olisit tehnyt silloin parempia päätöksiä, sulle on kuitenkin annettu ihan hyvät lähtökohdat jne jne. Täällä ruudun toisella puolella on kuitenkin ihan oikea ihminen. Se tuntuu näiltä nettineuvojilta välillä unohtuvan.