Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: 1 ... 35 36 [37] 38 39

Viestit - Green New Dealer

Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 19.01.20 - klo:16:44
Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer link=topic=68998.msg1583656#msg1583656 date=157942891
[/quote
Miten yleistä on nykyisin käyttää näitä johdannaisia hintavaihtelujen suojaamiseen?

Jos käyttää tai ostaa viljaa, suojaaminen on helpompaa. Hinnan nousun aiheuttaman lisäkulun saa takaisin, mutta halvan hinnan vuosina menettää myös. Kulujen verran jää tappiolle, samoin sisämarkkinoiden erkaantuessa pörssihinnoista suojaus ei toteudu.

Jos viljelee itse, niin ensin pitäisi tietää laatu ja määrä jota odotetaan sadoksi syksyllä vai saako edes puiduksi? Täysin mahdollista saada kaksi katoa samana vuonna, jos vilja jää peltoon ja kurssit menee väärään suuntaan. Jos aikoo suojata mallasohran hinnanlaskun, voi käydä niin että oma tavara menee halvalla rehuksi, mutta maltaan hinta nousee. Nopea johtopäätös olisi, että tuottajan mahdollisuudet suojautua johdannaisilla on huonompi, kuin panostamalla vanhaan tapaan hyviin varastoihin?

Nyt ei ihan aukea tuo sinun ajatusmaailma.
Jos kiinnität mallasohra hyvään hintaan. Miksi se pitää myydä halvalla rehuksi???
jos kiinnittää hinnan, niin eihän sitä millään pörssin johdannaisilla tarvitse suojata, sen saa mistä on ostajan kanssa sovit-tu, on voitu sopia myös hinta jos laadun puolesta menee esimerkiksi rehuksi.

Jos ostajan kiinteähintainen tarjous on keväällä huono, ei välttämättä kannata kiinnittää hintaa, vaan toivoa hintojen nousua sadonkorjuun jälkeen. Jos hinta nousee, niin saa "voittoa", mutta onhan se mahdollista, että myynnin aikaan hinta on laskenut vielä lisää. Tätä laskua vastaan voidaan näillä pörssien johdannaisilla "vakuuttaa" hinta niin, että se korvaa viljan myynnin tappion. Hinnan kiinnitystä ei ole pakko tehdä ostajan kanssa, näin saa hinnannousun täysimääräisesti jyvillä. Täältä löytyy mm näitä leipävehnän noteerauksia.
https://live.euronext.com/en/product/commodities-futures/EBM-DPAR

Viljelijällä on aina riski kadosta, saako edes puitua tai tulee laadullisesti huonoa tavaraa. Mallasohralla >12 valk tai leipävehnän sako <180, niin rehuksihan ne menee. Normaalit satovakuutukset ei korvaa hintojen muutoksia, taitaa laatutappiotkin jää isännälle?
Vapaa sana / Vs: Lentoturma?
: 19.01.20 - klo:13:56
Oli syy mikä tahansa, niin ihmetyttää miksi jo myönnettyä alasampumisen tutkimusta pitää viivyttää, mikä siihen voi olla syynä? Varmaa on sekin ettei sitä kahden ohjuksen ampumista puolenminuutin välein ole yksittäinen vallankumouskaartilainen tehnyt.
normaalissa järjestyksessä näin ei pitäisi käydä, mutta tuskin mikään estää yksittäistä sotilasta tekemästä päätöstä laukaisusta?

Tor ohjusjärjestelmässä voi olla automatiikka, jolla ne kaksi ohjusta lähtee peräkkäin, jos näin on sinne asetettu.  Teknisesti onnistuu yhdestä paikasta.

Eli yksi sotilas, kaksi ohjusta, teoriassa mahdollista.

Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 19.01.20 - klo:12:15
Ennen kuin tämä hedgemarkkinointi oli muodissa, käytettiin varastointia suhdannetasaajina. Silläkin oli taipumus heilautella markkinoita, alhaisten hintojen ylivarastoista ei tahtonut millään päästä eroon, ja sitten kun hinnat nousivat, kaikki hyökkäsivät täydentämään varastojaan yhtä aikaa, ja hinnat pomppasivat kuplaksi.

-SS-
Miten yleistä on nykyisin käyttää näitä johdannaisia hintavaihtelujen suojaamiseen?

Jos käyttää tai ostaa viljaa, suojaaminen on helpompaa. Hinnan nousun aiheuttaman lisäkulun saa takaisin, mutta halvan hinnan vuosina menettää myös. Kulujen verran jää tappiolle, samoin sisämarkkinoiden erkaantuessa pörssihinnoista suojaus ei toteudu.

Jos viljelee itse, niin ensin pitäisi tietää laatu ja määrä jota odotetaan sadoksi syksyllä vai saako edes puiduksi? Täysin mahdollista saada kaksi katoa samana vuonna, jos vilja jää peltoon ja kurssit menee väärään suuntaan. Jos aikoo suojata mallasohran hinnanlaskun, voi käydä niin että oma tavara menee halvalla rehuksi, mutta maltaan hinta nousee. Nopea johtopäätös olisi, että tuottajan mahdollisuudet suojautua johdannaisilla on huonompi, kuin panostamalla vanhaan tapaan hyviin varastoihin?
Vapaa sana / Vs: Lentoturma?
: 18.01.20 - klo:23:18
Väliäkö enää millään mustilla laatikoilla kun Kaikki on nähnyt juutupesta syyn koneen putoamiseen . Lentoturvallisuuden kannalta turha tuota turmaa enempää tutkia , lentäjät tai matkustajakoneet  ei voi estää ohjusiskuja .
Kaikki ei tiedä sitä, että kansainväliset ilmailuviranomaiset pystyvät hyvällä yhteistyöllä vaikuttamaan lentoliikenteen turvallisuuteen. Tässä tilanteessa olisi koneita pitänyt varoittaa mahdollisesta vaarasta. Vaara voi olla lähdössä, lentoreitillä tai kohdekentällä. Koneet voivat kiertää riskialueita tai muuttaa aikatauluja. Kaikki ovat varmaan samaa mieltä, ettei koneen olisi pitänyt nousta ollenkaan, ainakin näin jälkiviisaana.

Lentoturvallisuuden kannalta on olennaista tietää, miten eri maiden viranomaiset toimivat riskitilanteissa. Tässä yhtenä vaihtoehtona on se, että siviililiikennettä juuri käytettiin sotilasliikenteen suojaamiseksi, kun sen annettiin jatkua.

Kukaan ei halua omien lasten viimeistä lentoa katsoa juutupesta?
Vapaa sana / Vs: Lentoturma?
: 18.01.20 - klo:18:46
Entäs nyt, iran on luvannut luovuttaa mustat laatikot, ei vaan ole luovuttanut. Pidätyksiäkin on tehty , on vangittu koneen alas ampumisen todistavan videon kuvaajia, mielenosoittajia on ammuttu ja pahoinpidelty. Kaiken kaikkiaan tutkinta etenee täysin niin kuin musolaameilta voi odottaa.
Vaihtoehtoja näyttäisi olevan kaksi, kone joko ammuttiin tahallaan alas ja ajateltiin vierittää syy amerikkalaisten niskaan tai sitten kyseessä oli vahinko?

Hassan Rouhani twiittasi mystisesti ennen koneen pudotusta ja viitasi jenkkien pudottaman koneen matkustajamäärään 290. Oliko sattumaa? Iranin ohjusiskuun odotettiin vastaiskua ja Iranin ilmatilassa oli ilmeisesti amerikkalaisia häivehävittäjiä, aiottiinko pudotus laittaa niiden syyksi, kuvaaja pilasi suunnitelman? Käytettiinkö siviililentoliikennettä suojaamassa sotilaskohteita, kun ilmatilaa ei Teheranin kentän ympäriltä suljettu?

Vahinkoon johtaneita syitä arvioi it-asiantuntija iltasanomissa hyvin, paras julkisuudessa ollut selitys, miten näin on voinut käydä.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006370581.html
file:///C:/Users/heikki/AppData/Local/Microsoft/Windows/INetCache/IE/4AD6JME5/Öljyn%20markkinahintaan%20vaikuttavat%20tekijät%20(1971-2015).pdf

Nouseeko tuottajahinta kun öljyvarat käy vähiin .
linkki ei aukea, meneekö linkki koneesi kovalevylle?

Öljyn kulutuksen ja hinnan olettaisi olevan hyvin vaikea ennustaa, silti sijoittajat uskovat öljyyn. Maailman suurin yhtiö ja sen listautuminen keräsi 26 mrd$ ja tämä tarkoittaa, että yhtiön markkina-arvo on 1 500 mrd€. Kait jokainen sijoittaja uskoo tekevänsä voittoa tai saavansa osinkoja?

"Saudi-Arabian öljy-yhtiön pitkään odotettu osakeanti rikkoi ennätyksiä – yhtiön arvo nousi yli 1 500 miljardiin euroon"
https://yle.fi/uutiset/3-11106405
Tuossa Green New Dealerin listassa eri tutkimushankkeissa oli kyllä mittaa.Mahtaa työllistää melkoisen joukon kaikenlaisia tutkijoita,rahaa on varmasti käytössä riittävästi.

Lopputuloksia odotellessa..
Tutkimus ja tutkimusrahoitus on päätetty suunnata siihen tuotantoon, johon globaalin megatrendin  perusteella kohdistuu suurimmat epävarmuudet. Eläintiloista ja nurmiviljelystä on tulossa meillä ilmastonmuutoksen pelastaja, vaikka ruokatutkimukset ennustaa kasviravinnolle merkittävää kasvua.

Kansalliset tukiratkaisut lopulta ratkaisevat, missä hiiltä sidotaan... vapaaehtoisesti tai pakolla.
https://www.bsag.fi/fi/maitotiloista-hiilitiloja-valio-artturi-hiiliviljelijakoulutukset/
Metsätalous / Vs: puun jalostus
: 17.01.20 - klo:23:03
lueskelin tuossa aamukahvilla uutta mettälehteä ja iski silmään tuo pyörylä puun käytöstä;       polttoon menee yli puolet ja jalostettuna lankkuna ja lautana vain se reilu 24 %      ite oon luullu et vain kolmanne menis polttoon ja lankku ja parru olis vielä iso osa kuten paperi ja sellu..
Metsäteollisuuden ja tullin luvut (sahattu 11,8 Mm3) vähän eri kun Luken (12,1%). Luke on muuttanut tilastointia enemmän siihen suuntaan, että ilmastonmuutoksen kannalta nopeasti kiertävän hiilen osuus tilastoissa on kasvanut eli lyhyellä ajalla tarkasteltuna poltettava puu pienentää hiilinielua. Hiilinieluhan melkein puolittui syksyn 2019 laskelmissa.

Totta on sekin, että puun energiakäyttö lisääntyy, kun sillä korvataan kivihiiltä, turvetta ja öljyä. Myös uudet biotuotetehtaat tuottavat energiaa enemmän kuin vanhat sahat aikoinaan. Metsiä myös hakataan nuorempina, kuin ennen, siksi sahoille menee vähemmän.

https://www.metsateollisuus.fi/tilastot/metsateollisuus/
Sellaisessa opuksessa kuin "Kemia valloittaa maailmaa", jotain 60 vuotta sitten ilmestynyt,  kerrotaan kuinkaDDT on mullistanut maailmaa mm. malarian torjunnassa sääskien hävittämisessä ja monessa muussa asiassa.. Eikä ole haitallista muille kuin hyönteisille. Nykyäänhän se kai luetaan joksin myrkyksi myös, niinkuin varmasti glyfotkin tulevaisuudessa. Muistan tämän 50-vuotisen praktiikkani ajalta montakin erinomaista torjunta-ainetta jotka ovat nyt kiellettyjä, Amitroolit, Gramoxoonit ja monta muuta..
Välillä tulee huteja, joku voisi edelleen puolustella DDT:tä, että enemmän säästänyt ihmishenkiä, kuin tappanut. Talidomidi taitaa olla hyvä aine ja edelleen käytössä, vaikka yksi karmiva sivuvaikutus. Onhan näitä monia muitakin amalgaami, aspesti, elohopea, PCB jne, joiden käyttö on todettu haitalliseksi tai kielletty, kun parempia aineita on kehitetty. Monen kiellon taustalla on just se, että löytyy parempi ja turvallisempi aine. Milloin sienijuuresta löytyy joku haitallinen ominaisuus ja kaupassa myydään vaan mykorritsavapaasti kasvatettuja tuotteita?  ;)
Tää on varmaan älyvihreetä: "Asiantuntijoita ja ammattilaisia ei tule korvata omiin ennakkoasenteisiin parhaiten sopivilla vaihtoehtoisilla lähteillä eikä kansanterveyttä edistävien viranomaistahojen kyseenalaistaminen ja roolin murentaminen ole arvojemme mukaista. "
no varmasti, lisäksi "Pelon, epävarmuuden ja epäilyjen lietsomista ei tule käyttää politiikan työkaluna." ;)
Joo siis ei mitään "tarkoitusperäistä" GMO:ta vastaan, mutta en nyt lähtisi glyfolla ajelemaan kasvustosta rikkoja pois, hajoaminenhan on kumminkin sen verran hidasta. Harmi kun en tähän hätään löytäny linkkiä siihen jenkkilän hommaan.

Ei tässä enää normaali jussi tiiä mihin suuntaan maatalouspolitiikkaa tullaan viemään tulevina vuosina, olisimpa ennustaja niin investoinnit olisivat helppoja.
Helppo ennustaa, että "vihreämpään" suuntaan ollaan menossa. Eu ja suomi on linjansa valinnut ja isoa laivaa ei hetkessä käännetä.

Jep
Ja nyt tuli vielä hiilensidonta kaupan päälisiksi vaikka on vielä tuo Itämeren pelastaminenkin pahasti kesken.
Tilanne näyttää siltä, että tutkimusten lopputulos on jo päätetty, ne vaan pitää vielä tehdä. Suunta on selvä, mihin ollaan menossa. Näiden tutkimushankkeiden avulla  todistellaan, miksi meillä edetään maailman valtavirrasta poikkeavaan suuntaan. Maaperän hiilensidonta hoidetaan metsien sijaan sitomalla hiiltä nurmipeltoihin, ohessa tuotetaan vähän hiilineutraalia lihaa ja maitoa. Kaupassa myydään sitä kirottua myrkyillä kyllästettyä ja tehotuotettua tuontiruokaa.

Vähän tämä tulee kalliiksi, mutta oleminen "ensimmäinen hiilineutraali" maatalousmaa, se on saavutus.

https://carbonaction.org/hiiliviljelyyn-liittyvia-hankkeita/
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 17.01.20 - klo:09:01

No, sopimukset saattavat joskus kolahtaa omaan nilkkaankin, muistan aikoinaan kun viljelijöitten oma virma teki sopimuksia erään ylituotantovuoden, jolloin ei vilja kelvannut (edes aijemmin tehdyn osamaksukaupan erän maksuksi, piti rahalla maksaa), sitten seuraava vuosi olikin melkein katovuosi ja ostajat, niinkuin tämäkin firma, joutuivat tavaraa saadakseen nostamaan parikymmentä penniä viljan hintaa. Eräs sopimuksen tehnyt kaveri olisi myös tahtonut sen korkeamman hinnan, mutta sille sanottiin että sopimus on sopimus, so***** hinta maksetaan mutta ei sitä korotettua..
Jos joku edellyttää, että tuotantosopimusta tai kiinnitettyä hintaa muutetaan takautuvasti, niin mikähän olisi peruste? Yhtä perusteeton on vaatimus päästä myöhemmin mukaan sopimukseen, jos hinnat nousevat. Kaupan tapaa tehdä sopimuksia tai suosia joitain asiakkaita, sekään ei ole kiellettyä, onhan meillä sopimusvapaus, kaikkien kanssa ei ole pakko tehdä kauppaa.

Mutta mikä olisi kiellettyä? Jos määrävässä markkina-asemassa olevat ostajat tekisivät sopimuksia, joiden jälkeen sopimusten ulkopuolisille maksettaisiin näitä syrjivästi esim yleistä markkinahintaa alempaa hintaa ja tämä olisi yhdessä päätetty. Myös kohtuuttoman korkea hinnoittelu, hintasyrjintä sekä syrjivät ja sitovat alennusjärjestelmät ovat pääsääntöisesti siis kiellettyjä määräävässä markkina-asemassa olevalta yritykseltä.

Onko joku tai jotkut ostajat yhdessä määrävässä markkina-asemassa?
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/geenisakset-mullistavat-myos-kasvinjalostuksen-mutta-professori-pelkaa-etta-eu-maat-joutuvat-sivuraiteille

Mitä tulee viljelyyn, niin selvää on, että luomusta ei voi tulla menetelmää millä ruokitaan koko maailma, koska satotasojen alhaisuuden vuoksi tarvittaisiin hurjan paljon lisää viljelyalaa nykyisen ruokamäärän tuottamiseksi. Ja Suomen luomutuotanto on luxustuotantoa, koska on hyvät tuet eikä satoa tarvitse saada joka vuosi.
Mielenkiintoinen artikkeli GMO:sta, kiitos!

Onhan tätäkin tutkittu, miten 100% luomutuotanto onnistuisi koko maailman ruokkimisessa. Ihan kevyesti menee ristiin nykyisen ilmastonmuutosajattelun kanssa, rehun- ja eläintuotannon lisäys, no kait joku tämänkin vielä osaa selittää?

"Luomukiertojen myötä maailmalla tuotettaisiin paljon enemmän nurmipalkokasveja, muita viljoja, kuten spelttiä, kauraa, hirssiä ja ohraa sekä palkoviljoja, kuten papuja ja herneitä. Suurin lisäys maailmalaajuisesti tulisi rehunurmien tuotantoon."
https://luomuinstituutti.fi/maapallon-ruoantuotannon-luomuistaminen-100-sesti-muuttaisi-merkittavasti-vallitsevia-viljelykiertoja-ja-tuotantokasvivalikoimaa/
Kasvintuotanto / Vs: viljan hinta
: 16.01.20 - klo:21:28
Mitään kuluttajansuojaa ei maatalouskaupassa tunneta ja käytännössä näyttöä mahdoton saada, ennen kuin metsäyhtiöiden kartellit on unohtunu ;)
Osto kartelli on laiton , jos sellaisen pystyy todistamaan .
Muistatko, miten kävi puukaupassa? UPM itse paljasti vasta, kun oli uhkana  valtiollinen skandaali. Tuomio tuli muille osallisille. Puunmyyjille ei korvattu mitään, vaikka kartelli oli oikesti tunnustettu ja syylliset tuomittu.

Jos jollain on näyttöä kartellista, niin onnea vaan yritykselle. Muutama miljoona kannattaa laittaa sivuun, ellei etene suunnitellusti. Tähän viljakaupan tapaan maksaa myyjille eri hintaa, voisi näyttö löytyä helpommin. Nythän jo rukiin osalla oli jollain varmaa tietoa, että "eliitille" oli 200€/tn maksettu ja joku toinen sai satasen.
Täytyy myös muistaa, että geenimuuntelu voi mennä myös niille linjoille kuin jenkeissä. Siellähän lajikkeita on jalostettu glyfon kestäviksi jolloin torjunta-ainekustannukset laskevat merkittävästi. Ongelmanahan on mahdollisten jäämien kerääntyminen syötäviin kasvinosiin ja resistenttien kehittyminen rikkaruohoilla. Jenkeissähän on valtava ongelma jonkun rikkakasvin (hevosenheinä-joku?) kanssa kun on kehittänyt resistenssin glyfolle ja nyt ei saa kuriin millään.
GMO:n ja ydinvoiman hyväksymiseen vihreillä on ilmeisesti sama selitys. Ydinvoima on nykytiedon valossa vähemmän haitallista kuin kivihiili tai öljy. Samoin GMO:lla pystytään vähentämään riippuvuutta torjunta-aineista, parannetaan satotasoja ja -varmuutta. Säästyvä viljelyala on esimerkiksi luomuun verrattuna merkittävämpi ilmaston kannalta, vajaatuottoiset peltoalueet nähdään mieluummin metsitettyinä.

Kompetenssi ei riitä GMO:n riskiarviointiin, monet faktoina heitetyt asiat ovat ympäristöjärjestöiltä, sekä esimerkiksi siemenkauppiailta peräisin. Kertakäyttösiemenet, myrkkykaupat ja siemenrojaltit, siinä on monen hillotolppa vaarassa. Mitä resistentteihin kantoihin tulee, nykyisin luomussa ongelmana on överumille ja potilalle resistentit saunakukat ja ohdakkeet :)
Sivuja: 1 ... 35 36 [37] 38 39