"eiköhän maatalouden sivubisneksenä voi tehdä mitä tahansa ja menee yhdellä veroilmoituksella. Rajoituksia voi olla jos:
- saa merkittävää ulkopuolista palkkatuloa tai siihen rinnastettavaa tuloa työstä
- sivubisnes on jatkuvasti tappiollista eli mennään verosuunnittelu edellä
- maatalous on niin pientä, että tulolähdejako tuottaa merkittävää verotuksellista etua"

Kaikki tässä ei stemmaa, tai jotain unohtunut. Palkkatulo ei vaikuta maatalouden
tuloihin, eihän sitä edes ilmoiteta kakkoslomakkeella. Lomakkeella eritellään kaikki
maatalouden myyntitulot erikseen. Jos kaikki osiot ovat balanssissa, eikä kyseessä
ole harrastustoiminta tai tappiollista vuodesta toiseen, niin mikä estää tekemästä
sivubisnestä? Ennemmin sivubisneksiin voisi eläkelaitos puuttua. Myel-maksut
ovat huomattavasti edullisempia kuin vastaavat muiden yritysten eläkemaksut.

Mikä on urakointia, palvelujen myyntiä ja mikä puhdasta palkkatyötä? Esimerkki, jos käy metsäkoneen kuljettajana vieraalla eli saapuu työmaalle eväsrepun kanssa ja työpäivän jälkeen laittaa haalarit naulaan ja lähtee kotiin. Kuuluuko metsäyrittäjän maksaa työstä palkkaa vai laskuttaako työntekijä "urakoinnista" alvillisen korvauksen? Miten matkat vähennetään, saako maksaa verotonta päivärahaa, jos työmaalla sattuu vahinko, miten vakuutukset, entä eläkemaksut?

Varmaan aika moni haluaisi verosuunnitella sivuansioitaan, maksetusta palkasta suunnittelu on aika vähäistä  Tätä kai verottaja vahtii. Mielenkiintoista on sekin, että maatila on tukien ja MYEL:n kautta "pakollista". Vaikka toiminimiä perustaisi useampia, jokaiseen sivuhommaan omansa, niin eipä sillä merkittävää vaikutusta ole konaisuutena verotukseen, eikös verottaja tätä suositellut?

Lainaus käyttäjältä: JameksiP - 15.04.20 - klo:13:52

"Korkeintaan puolet maatalouden tuloksesta hyväksyttiin maatalouden verotuksen piiriin, muuten olis menny omaksi yritystoiminnaksi. "

Voisiko hra tai rva nautafarmari avata tuota kohtaa lisää.  Liittyykö tuohon
jonkinlainen volyymi kysymys.

Ei liity volyymiin, , tällaisen ohjeistuksen sain, eikä maatalouden tulosta mitään puhetta ollut, varmaan tapauskohtaista, riippuen sivutulon määrästä. 

eiköhän maatalouden sivubisneksenä voi tehdä mitä tahansa ja menee yhdellä veroilmoituksella. Rajoituksia voi olla jos:
- saa merkittävää ulkopuolista palkkatuloa tai siihen rinnastettavaa tuloa työstä
- sivubisnes on jatkuvasti tappiollista eli mennään verosuunnittelu edellä
- maatalous on niin pientä, että tulolähdejako tuottaa merkittävää verotuksellista etua

Mun käsityksen mukaan mitä tahansa saa tehdä ja melkein kuinka paljon vaan, jos tulosta maksetaan asianmukaiset verot ja toiminta on rehellistä 

Terve. Mites Agroy? Onko tietoa, tekeekö mitään enää Suomessa? Koitin kirjautua, ollut jotenki jumissa kirjautuminen jo aikaa ja ei kyllä ole viestejäkään tullut...

kirjautuminen toimii normaalisti, jumi on jossain muualla. Eipä sieltä kirjautumalla mitään ihmeellistä silloin saa, jos ei ole mitään tilauskierrosta menossa.

Nykyisessä maailmassa tuntuu siltä, ettei palvelulla ole mitään käyttöä, jos se perustuu; ennakkomaksuihin eli raha on maksettava ennen tilausvahvistusta tai valikoimasta ei löydy luomuviljelyvaihtoehtoa, näillähän olisi varaa maksaa ennakkoon, mutteivat halua mitään kemikaaleja tilata.

Sen verran vilkaisin Asiakastiedon puolelle, etten yhtään ihmettelisi vaikka firma olisi kaput.

normaalisti agroy aktivoituu vain muutaman kerran vuodessa, yleensä kerätään lannoitetilauksia.

Hallituksessa on käynyt ovi, mikähän lienee syy? Luomuun jos siirtyy, niin tuskin tuolla hallituksessa on motivaatiota istua?

https://uusi.keskustelukanava.agronet.fi/agronet/index.php?topic=50646.msg878548#msg878548
2014 oli hallitus vielä tässä kokoonpanossa

"Hallituksen jäsenet Kaupparekisterissä
Puheenjohtaja Peuranpää Jukka: toimitusjohtaja, agronomi, maanviljelijä Tuusulasta. Myös Suomen Suorakylvö Oy:n tj.

Varsinainen jäsen Aaltonen Jouni Anssi Juhani: agronomi, maanviljelijä ja rakennustarvikekauppias Janakkalasta www.kauppamiehetaaltonen.fi.

Varsinainen jäsen Ahlqvist Niko Olavi: maanviljeliä Vihdistä, abaut kolmanneksi suurin yksityinen viljelijä Suomessa 2013.

Varsinainen jäsen Alastalo Kalle Veli-Jussi: maanviljelijä, Hausjärvi, 440 ha.

Varsinainen jäsen Laaksonen Timo Tapani: maanviljelijä, Lieto. Suomen suurin yksityinen viljelijä 2013.

Varsinainen jäsen Uotila Mikko Antero: viljelijä ja yrittäjä Punkalaitumelta. www.feelfactory.fi"

Miksi vuokrauksen pitäisi liittyä maatalouteen?

Jos omistat asunnon, niin siihen voi tehdä vuokrasopimuksen ja vuokrista vähentää vuokraukseen kohdistuvat kulut. Jos meinaa vuositolkulla rempata tai lämmittää taloa ja vähentää kulut (ml alv) tappiona verotuksessa, se tuskin onnistuu? Toinen harkittava asia on kiinteistövero, rakennuksen käyttötarkoitus vaikuttaa veroon ja remontoinnin saattavat vaikuttaa siihen, mikä on rakennuksen vero% nyt ja melkein ikuisesti eteenpäin. Ihan pienen tai hetkellisen tarpeen takia ei kannata tehdä rajuja muutoksia, varsinkin kun vuokraaja tuskin pyytää kuittia vuokrastaan 

Kyllä mulla se 5ha on vehnää kylvettynä, tulee kunnon juuret jyvään kun on viileää.

Näillä näkymin ensi viikolla jatkuu. Voi sitten vertailla syksyllä että paljonko se reilu viikko tekee kasvustossa eroa.

vilu viljan kasvattaa 

2 x lisätyppeä ja tautiruiskutukset, niin aikainen kylvö on resetoitu. Nyt on kylvöjen puolesta mahdollisuus aikaiseen syksyyn, elokuussa vilja on pellolla jo kuivaa.

Vehnä ja kaura näyttäisivät pärjäävän hinnallakin ihan hyvin. Pitkästä aikaa vuosi, kun syksyn hintoja ei voi ennustaa ollenkaan etukäteen, siksi rajuja liikkeet ovat olleet muillakin markkinoilla.

Onkohan Osmo lukenut agronettiä 

https://www.soininvaara.fi/2020/04/13/koronaviruksen-kanssa-on-vain-huonoja-ja-viela-huonompia-vaihtoehtoja/

"En oikein vieläkään usko, että Etelä-Korean malli toimisi meillä niin hyvin kuin Etelä-Koreassa, mutta se vaikuttaa silti parhaalta tavalta toteuttaa epidemian jarrutus. Yhtä suureen jarrutustehoon päästään yhdistämällä tartuntojen jäljittäminen ja massiivinen testaaminen nykyistä olennaisesti lievempiin sulkutoimenpiteisiin. Se tulee paljon halvemmaksi, kymmeniä miljardeja euroja halvemmaksi."

On se kauheeta taas jos joku luomua tuottaa . Rikollisia ne jotka luomuun siirtyy siis , sehän oli tonne kirjoitettua . On luomutiloja jotka ei edes yritä satoja saada , mutta onneksi on vähän . Enemmän kuulee ja näkee "tehotiloja" jotka ovat viljenevinään . Ovatko he rikollisia , mielestäni ovat . Sadon korvausvelvoitetta ei ole joten..... Tarkastajia uhkailtu .

Sää vaan haluat jatkaa 

Tilastojen mukaan on pakko olla niitä tiloja paljon, jotka eivät tuota mitään. Jos 97,6% kuluttajista valitsee ihan tavanomaisesti tuotettua ruokaa, miksi heidän veronmaksajina pitää vielä maksaa osa tästä pienestä 2,4%:n luomukuluttajan ruokakassista? Onko oikein, että 87%:n pinta-alaa viljelevät joutuvat paikkaamaan 13% pinta-alaa viljelevien luomutuottajien tuotantovajeen, niin että ruoka riittää kaikille? Onko kyseessä kannustinloukku, isompi tuki jopa laskee tuotantoa?

Voisiko joku luomutuottaja rehellisesti perustella, miksi pitää erikseen olla luomutuki? Eikö se riitä mitä muillekin maksetaan eli miksi tasatuki ei kelpaa?

Kirjoitat siihen malliin et luomu olis ainoa mikä tukia saa mutta et erottele peltotuissa kunka paljon todellisuudessa tuki ero on . Luomutuki tulee peltotukien päälle .

Pellostahan luomussa on 13% eli noin 300 000 ha. Luomua myydään kaupan 2018 tilaston mukaan 2.4% kokonaismyynnistä. Luomutuki on kasvitilalla 160 ja eläintilalla 300€/ha eli kokonaistuki noin 1 ½ -kertainen tavanomaiseen verrattuna. Nämä luvut ovat ihan julkista tietoa ja löytyvät mm proluomun ja ruokaviraston sivuilta.

Harva kaupassa miettii, kun ottaa ryynipaketin hyllystä, mikä merkitys on sillä on, ottaako luomua? 13%/2.4% x 1.5 = 8 eli luomupakettia on verorahoista tuettu 8-kertaisesti, vieressä olevaan tavanomaiseen verrattuna. Molempien viljelijöiden pitäisi kuitenkin tulla toimeen omalla työllään.... tai nykyään toisen ei tarvitse, kun vaan saa joskus paketin toimitetuksi kauppaan asti, tukipolitiikka hoitaa loput.

Jos kyseessä olis talousrikosoikeudenkäynti, niin luomu tuomittaisiin rikoksentekovälineenä menetetyksi valtiolle 
Tää on sorkkis vaan niin, ettei tähän kannata nyt tuoda yhtään yksittäistä menestystarinaa enää kumoamaan näitä tilastollisia faktoja, eikä yrittää kuljettaa keskustelua mihinkään sivuraiteille.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 13.04.20 - klo:00:20

Jokainen viljelijä ymmärtää sen, ettei eurojen tavoittelu ilman ruuantuotantoa johda mihinkään. Hetkellisesti voi onnistua, mutta pitkässä juoksussa kääntyy itseään vastaan. Ylipainoinen kansa sietää hetken sitä, että maajussit vahtaa vain lompsaa, eikä viitsi mennä pellolle 

Ken elää se näkee.

Luomusti on viljelty pakosti tuhansia vuosia ja nykyhetkelläkin se on useimmissa tapauksissa kannattavinta, johtuen ilman muuta osaksi poliittisesta tahtotilasta. Mutta on olemassa maita, joissa ei luomutuet eroa tavanomaisista ja sielläkin luomuillaan hyvällä prosentilla

Ei ne tuet (kasvitilalla varsin pienet vielä) ja eikä välttämättä se hintakaan (ainakin jos tämän hetken luomuhintoja katsoo)  vaan ne poskettoman kalliit ostopanokset suhteessa tuottoon ja niiden jatkuvasti kasvava ero.

juuri vertasin MT:n viime maanantain hintoja, niin halvimmillaan kemiallinen typpilannoitus 80 kg/ha maksaa alle 70€/ha. Luomuun sopiva lannoite on tuplasti kalliimpaa, toki siinä menee sitten tonneittain muutakin, kun pitoisuus% on matala. Varmaan korkein hinta ympäristölle ja veronmaksajille tulee kuitenkin luomuviljelijän "omasta lannoitehtaasta", joka voi olla hyvinkin yli kolmannes pinta-alasta, viljelijälle vaikutus vastaa 4+lisänumeroa lotossa.

Luomu on tuotebrändi, jota verorahoista tuetaan sadoilla miljoonilla vuosittain ja vastineeksi saadaan kauppoihin myyntiosuus 2,4% luomutuotteita. Tämä kokeilu pitäisi lopettaa heti ja siirtyä tasatukeen, tämä innostaa vaan uusia yrittämään ties mitä hiiliviljelijöitä on seuraavaksi tuotteistamassa omaa brändiään 

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 12.04.20 - klo:15:09

Tuo on vale. Jos otetaan kolmenvuoden tarkasteluperiodi ja luomuviljelijän latausvuodet. Niin luomuviljasato kolmessa vuodessa on 4000kg/ha per kolmevuotta, kun otetaan kaksi latausvuotta pois joka tekee noin 1300 kg/ha vuodessa. Normiviljelyssä se on se 4000 kg/ha vuodessa eli 12 000 kg/ha kolmessa vuodessa. Kannustankin kaikki luomuviljelyyn, niin saadaan normiviljan hinta nouseen.

Varmasti näin jos katsotaan vain kiloja ja varsinkin noin lyhyellä aikaa.
 Mutta kuinkas sitten jos katsotaankin euromäärällisesti tätä asiaa?

Vainoharhaiset ihmiset ajattelee niin, ettei lääkäri halua potilaan paranevan, poliisi auttaa rikollisia, tuomari tuomitsee mieluummin syyttömiä, kauppamies myy pelkästään sairaalakäyttöön sopimattomia maskeja jne.

Jokainen viljelijä ymmärtää sen, ettei eurojen tavoittelu ilman ruuantuotantoa johda mihinkään. Hetkellisesti voi onnistua, mutta pitkässä juoksussa kääntyy itseään vastaan. Ylipainoinen kansa sietää hetken sitä, että maajussit vahtaa vain lompsaa, eikä viitsi mennä pellolle 

Onhan se tehoviljelijälle noloa, jos ostopanoksia, eli apulantaa ja torjunta-aineita käyttäen saa silti vain 3-4 tonnin hehtaaisatoja viljoista, kun ammattitaitoinen  luomuviljelijä saa saman suuruisia luomusatoja luomumeetelmillä, ilman ostopanoksia.

tuohan on iloinen asia, meillä on siis jossain piilossa luomuviljaa... ja paljon, isoja satoja tullut, mutta myyty kaupoissa vähän. Onko huoltovarmuuskeskuksen varastoissa, nehän ovat salaisia? Kyllä ei ennen ollut niin hyvin, kuin on nyt, onneksi on keksitty luomu 

En tiedä, mutta jotenkin tuntuu, että tuonne pitäisi saada joku vanhan kansan mökin akka tuosta huolehtimaan. Tulisi varastot kierrätettyä ja sieltä ei vanhaa ryönää säilytettäisi. On joltakin unohtunut, miten asiat pitää hoitaa tai sitten ne eivät ole olleet kenenkään vastuulla.

varastointi - säilyvyys - kulutus. Vapaavuori televisiossa avasi tätä ongelmaa hienosti, syyttelemättä ketään. Suojavälineiden käyttö on laajentunut alueille, joissa normaalikäyttöä ei ole lainkaan, eli 3-6kk tarve ja velvoite varastolle olisi 0 maskia. Nythän alkon myyjilläkin on maskit kasvoilla.

HVK:n varastoissa olevien maskien määrä. Jos käyttö 20-kertaistuu poikkeusoloissa ja yritetään varastoida 6 kk tarve, niin tarkoittaa 10 vuoden normaalikäytön verran suojaimia varastossa. Jos maskien säilyvyys olisi 10 vuotta, niin kaikki terveydenhuollossa käytettävät maskit tulisivat HVK:n varastojen kierrosta ja olisivat noin 8-9v varastoissa seisoneita vanhoja.

Kauppa. Suomessa HVK ostaisi kaikki suojavälineet ja sille pitäisi lailla varmistaa monopoli myös niiden myyntiin. Vaihtoehtoisesti HVK voisi kilpailla markkinoilla uusia maskeja valmistavien yritysten kanssa ja myydä omiaan puolella hinnalla, kun verorahoilla voidaan kattaa tappiot kaupoista. Tarkoittaisi käytännössä kaupallisten toimijoiden vetäytymistä ja myös tuotekehityksen loppumisesta, koska markkinoille pääsy riippuisi yksin HVK:n asiakkuudesta. HVK voisi myös korruptoitua eli kaupat toteutuisivat vain "suotuisien olosuhteiden vallitessa".

Jokainen järkevä ihminen tajuaa, ettei näin voida toimia. Vaihtoehdoksi HVK:n varastojen hävittäminen määräajoin, näin menetellään mm asemateriaalien kohdalla? No onneksi löytyy muitakin ratkaisuja 

Lainaus käyttäjältä: jooseppi - 10.04.20 - klo:15:02

Ja siitä huolimatta se on Italiassa 67% ja meillä 121. How come? Myös ostovoima on siellä suurempi, alhaisen verokannon ansiosta. Oheisilmiönä romahtavat sillat ja huono julkinen tereydenhuolto, mutta ei kaikkea voi aina saada, eihän?

Olet todennäköisesti fiksumpi, mitä haluat esittää, mutta yksityisen ihmisen velkaantumisaste tarkoittaa velan suhdetta vuosituloihin, jotka määritellään siten, että bruttotulot plus sosiaalituet miinus verot.  Eli korkeampi veroprosentti suurentaa kotitalouksien velkaantumisastetta mutta vähentää julkista velkaantumisastetta. Toiseksi velkaantumisasteessa ei oteta huomioon, mitä sen velan vastineena on. Jos on kulutusluotto, on se todellista nettovelkaa. Jos vastineena on kiinteää realisoitavaa omaisuutta, ei kyseessä ole nettovelka.

Otetaan esimerkki kotitaloudesta, Jussi on joskus perinyt 20 hehtaaria mummonsa metsää, eikä hakkaa sitä. Hänellä on viisikymmentätuhatta asuntolainaa, tulot ovat sekatyömiehen tulot, verotuksen jälkeen ehkä 20000 euroa,. Hänen velkaantumisasteensa on 250%. Kuitenkin hänellä on vastaavaa puolella asunnon jo lyhennetty osuus ja metsäomaisuus, joka voi hakkuumahdollisuuksista riippuen olla satatuhatta tai enemmänkin.Eli ylivelkaantumista ja katastrofitunnelmaa on aivan turha lähteä rummuttamaan.

Tietenkin kulutusluotot ja vakuusarvoa suuremmat asuntolainat ovat ongelma. Mutta kokonaisuudessaan Suomessa on yleisöllä myös paljon ihan rahoitusvaroja, ei pelkästään velkaa. Italiassa ei taida omistusasumisen ja metsäomaisuuden yleisyys kansalaisten joukossa olla suomalaisten tasoa.

-SS-

yksityistalouden iso velka on riski, kun velka on suhteutettu bruttotuloihin tai suhdanneherkkiin omaisuuseriin, osakkeisiin, asuntoon yms.Taitaa pisimmät irtisanomisajat olla 6 kk, lomauttaa sai nyt muutaman päivän varoitusajalla. Nyt on käynnissä lomautus- ja työttömyysaalto, pörssit ovat pudonneet kolmanneksen ja asuntojen hintojen laskua ennustellaan. Tulot ja omaisuus ovat suhdanneherkkiä, mutta velka säilyy, onneksi nyt melkein korotta.

Mikäli julkisilla palveluilla on iso rooli yhteiskunnassa ja valtio on jo velkaantunut, niin taloustaantumassa tai lamassa upotaan huomattavasti syvemmälle ja vaikutukset ovat pidempiä, kuin maissa joiden palvelutuotanto on yksityistä. Valtion pitäisi nopeasti leikata menojaan ja alkaa tukemaan taloutta elvyttävillä esim infrahankkeilla. Päätökset suhdanteisiin reagoinneista tulee aina niin pitkällä viiveellä, että on jopa riski päinvastaisista vaikutuksista. Montakohan verorahoilla pyöritetyn yleisradion urheilutoimituksen työntekijää on jo lomautettu, vaikka olympiakisoja myöten, melkein kaikki kisat on ainakin tämän vuoden osalta peruutettu? Entä toisen asteen oppivelvollisuuden aikataulu?

Lainaus käyttäjältä: Mopomies - 09.04.20 - klo:22:29

Maatalouden tukia ei voida loputtomasti pienentää. Ruokahuolto on varsinkin näinä päivinä saanut uuden näkökulman.

Saattapi silti olla , että tuet laskee, mutta tuotteiden silti nousee.

Oletteko koskaan miettineet, kumpi tarvitsee enemmän toimivia ruokamarkkinoita, kaupungit vai maaseutu? Menneillä viikoilla on oikeasti nähty päiviä, jolloin kauppojen hyllyillä on ollut tyhjää ja jokainen uutiskanava on täynnä kuvia ja juttuja tilanteesta. Tuet on mitoitettava niin, että kotimaassa ja jopa koko maassa tuotanto jatkuu, koska raha menettää merkityksensä, kun alkaa primitiivinen vaihe ruokakriisissä.

Vaihtoehtoisesti voitaisiin rakentaa näitä isoja varastoja ruokaturvan ylläpitämiseksi, mutta juuri tänään nähtiin, ettei sekään välttämättä ole menestystarinaa. Paniikki jossain suojainhankinnassa ei välttämättä tapa ketään heti, mutta ruoka on paniikissa potenssiin kolme.

Ruokaa kriittisempi on vain vesi, Nokia 2007-2008. Viljelytuet pitää kaupunkilaisten sovittaa niin, että ituniskat pysyy itse "leivässä". Raha ja poikkeuslait ei paljon auta, jos tavaraa ei ole, eikä tule.