Tulipa vielä mieleen, että tavallisen nokisutarin ammattitaito ei oikein riitä kuivurin pannuihin. Mielestäni vakuutusyhtiöiden pitäisi pikemminkin vaatia, että pannuun tehdään jonkin sortin tekninen tarkastus/puhdistus. Nuohooja vaan on mielestäni väärä henkilö siihen

kuivuria käytetään kuukausi vuodessa, nuohousväli olisi aika lyhyt. Silti se ruostuu koko ajan, kaikki turvamekanismit ja automatiikka ryytyy kiinni vanhemmiten. Kuivurin valmistajat varmaankin tarjoavat näitä teknisen tarkastuksen palveluita, joka olisi ilmeisesti paljon tärkeämpi, kuin se nuohous vuosittain? Tarkastus pitäisi ollaa laajempi, kuin pelkkä pannu, sähkölaitteet ainakin olisi hyvä tarkastaa, jollain lämpökuvauksella havaitaan huonot liitokset tai laakerivikaiset moottorit. Mikähän mahtaa olla kuivurien yleisin palon syttymissyy?

Puolet Suomen kuivureista on sellaisia, ettei niistä juuri taloudellista vahinkoa tule, vaikka palavatkin... kunhan eivät sytytä muita rakennuksia ja palavat kivijalkaan asti. Vähäinen käyttöarvo voi olla, monet ovat jo käytöstä poistettujakin.

mikähän mahtaa olla satoennusteen vaikutus viljojen hintoihin ja ovatko satoennusteet kohdillaan? Eikös koko maahan ennustettu normaalia satovuotta?

Tuli eilen ajeltua kolmio Helsinki- Turku- Tampere ja tien varressa ei montaa hyvää peltolohkoa näkynyt, syysviljoja kyllä, niistä osa jo puitukin. Tältä alueelta pitäisi normaalina vuonna tulla isohko osa esim leipävehnästä? Nyt pellot olivat kirjavia, harvoja, sekä rikkaruohottuneita, leipälaatua niiltä on vaikea saada, kun osa kasvustosta on vielä ihan vihreää. Kauraa on yllättävän paljon kasvussa, mutta huonoja nekin. Paljon on myös peltoja, joista on vaikea päätellä, mitä niissä kasvaa tai onko niiltä alunperinkään ollut tarkoitus korjata satoa.

Se taitaa vaan olla niin ettei sitä ylituotantoo kannata suuremmin suosia,siitä ei jää kuin pää vetävän käteen. Alle omavaraisuuden on maito,naudanliha,muistapa tuotantosuuntaa ei suuremmin sitten taida ollakkaan. 101 ja muut pankkoisännät voi lähteä maitotilalliseksi,tiloja on myynnissä yllinkyllin,jos se kerran se onni ja autuus on maidossa. Pankon voi kyllä tuon jälkeen unohtaa kuten kaiken muun normaalielämän nykyään.

Eläintilojen asema suhteessa kilpailijamaihin on meillä hyvä, kun rehuviljojen hinta on niin alhainen. Tämän voi todeta esim katsomalla Avenan paikkakuntakohtaisia hintoja, etelän satamakaupungeissa hinta on 10-20€ korkeampi, kun on laivausmahdollisuus, peruslaaduille jopa löytyy markkinaa meren takaa.

Ylituotannolla ei sinänsä ole merkitystä, ellei alituotannossakaan tuotteet pärjää kilpailussa tuontitavaroille. Mitään armopaloja kaupalta on turha odottaa. Meillä olisi mahdollisuus kansallisesti maksaa korkeampia tukia ja parantaa kilpailukykyä, mutta jokainen tietää, mihin nämä tuet menevät nyt ja jatkossa vielä enemmän. Tuotantoketjusta pitäisi valita huolella se kohta, mihin tuki kannattaisi maksaa, muuten sillä ei saada mitään aikaiseksi tai tuottajien asema kurjistuu tuesta huolimatta, niin kun nyt näyttää käyvän 

Tämä roskaaminen se pahin ongelma varmaan on.

Palomiehillä on letkukieppejä, joita voi vedellä pitkin korpia. Jos kivet tiellä aiheuttavat päänvaivaa, kannattaa kuvitella mielessä, että tietä ei edes ole.

jenkkilässä oli parkkihalleissa näitä yksisuuntaisia ajoesteitä, piti oikein jalkaisin käydä katsomassa ennen kuin uskalsi ajaa sisään, ulos ei luonnollisesti tultu samaa reittiä 
Jokaisen metsäautotien päähän tommoset, ei luulis maksavan paljon? Ilmeisesti myös olemassa mekanismi, jolla piikit saa pysymään alhaalla, niin että tukkiautot pääsee kuorman kanssa pois? Kaupunkilaisten audeista ja bemareista menee kerralla kaikki kummit tyhjiksi, niin soittavat apua, voi sitten haastatella millä asioilla olivat 


Metsäpalojen torjunta on metsänomistajan etu, palokunta pitää kiepit rullalla ihan mielellään.

Kyllä muutama etukuormaajalla siirrettävä kivenmurikka on paras puomi.

murikat estää myös paloautojen pääsyn metsään. Tiedän tapauksen, jossa meinasi tulla iso vahinko, kun laajan varastoalueen rajoilta tiestö oli tehokkaasti suljettu kivenmurikoilla. Palokunta seurasi tieliittymien päistä, kun palo eteni metsässä.

Jos yksityistie saa julkista avustusta tienpitoon, niin kaipa siinä on pakko päästää muitakin kulkemaan. Jättää avustukset hakematta, jos ei halua muiden käyttävän tietä.

Marjastajien kohdalla pitäisi miettiä sitäkin, koskeeko suomalainen jokamiehen oikeus maailman kaikkia ihmisiä eli mistä vaan maailmankolkasta tulevat ihmiset saavat vapaasti liikkua ja marjastaa yksityismetsissämme? Entä onko jokamiehenoikeutta, jos kyseessä on puhtaasti liiketoiminnallinen marjanpoiminta bisnesmielessä? Uusia ilmiöitä, jotka nyt käyttävät surutta lainsäädännön "porsaanreikää" hyväkseen.

Eiköhän jossain EU-määräyksissälue että tukia EI saa sitoa tuotannon määrään, ainakin liittymisen alkuaikoina luin jotain sellaista jossain EU-n määräyksistä tukien suunnittelijoille..

juuri näin, näistä suorista tuotantotuista haluttiin päästä eroon. Suora tuotantotuki tarkoittaisi esim tukea myllyyn toimitetuille kiloille ja tuki kilahtaisi suoraan tuottajan tilille. Tällä tukimuodolla on monia ongelmia, kun tulisi ylituotantoa, tuki valuisikin teollisuudelle, vääristäisi kilpailua, oma käyttö jäisi tuetta tai jopa kuittikaupalla saisi tukea.

Toisena vaihtoehtona on maksaa negatiivista tuotantotukea eli maksetaan enemmän niille hehtaareille, joilla ei tuoteta mitään. Keksitään tukimuotoja, joilla houkutellaan hehtaareita pois teollisuuden tai kuluttajien tarvitsemilta tuotteilta. Tämä tarkoittaa tuotannon leikkaantumista ja korkeampia hintoja, myös tukiin kuluu rahaa enemmän. Syntyy se tilanne, joka Suomessa on nyt meneillään, veronmaksajien rasitus lisääntyy korkeammista tuista, samalla tuotteiden hinta nousee, teollisuuden kilpailukyky huononee ja tuonti muista maista lisääntyy. Veronmaksaja on aina myös kuluttaja, joten ison joukon suomalaisia olettaisi vastustavan nykyistä tukijärjestelmää... vastustaisivat, jos vain tietäisivät miten tämä toimii?

Neutraalein tapa olisi maksaa tasatukea kaikille hehtaareille ja kieltää kaikki muut tuet. Suuri tasatuki pääomittuisi kyllä pellon hintaan, mutta vastaavasti pieni leikkaisi pellonhintoja ja -vuokria. Olisi aika lähellä EU:n tukipolitiikkaa ja siksi vahvistaisi kilpailukykyämme, koska haitallisimmat tuet ovat meillä ihan omia kansallisia viritelmiä. Meillä on kuitenkin mahdollisuus edelleen maksaa jotain kompensaatiota alemmille cap-tuille?

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 26.07.20 - klo:23:48

äkkiä ei tule kyllä mieleen yhtään perustelua, miten tuottamattomalle peltoalalle maksettu korkeampi tuki hyödyttää ketään muuta, kuin sen peltoalan omistajaa?

Kysynnästä ja tarjonnasta ikänä kuullu?

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 26.07.20 - klo:23:48

Vientiin menee tavaraa nytkin, eikä määrälle ole mitään ylärajaa, eikä mikään markkina mene tukkoon Suomen tuotannosta.

Niin menee. Tarkoitin tukkoon menemisellä suomen omia markkinoita ja siitä johtuvaa mahdollista tappiollista vientiä. Rukiilla on esimerkiksi nyt tälläinen tilanne. Sitä tosin ei viedä edes tappiolla.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 26.07.20 - klo:23:48

Jos lopettaisiin kaikki tuotannonohjaus (tai nykyisellään tuottamattomuuden ohjaus) ja maataloustuki jaettaisiin tasan kaikille hehtaareille, niin helpottaisi kaikkia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Perustelkaa nyt hyvät kolleegat, kuka ansaitsee esimerkiksi kukkakedolleen muita korkeamman tuen?

Kukkaketoja, lhp-nurmia ja suojavyöhykkeitä on sen 142 000 hehtaaria. Jos ajatellaan, että vaikka ne olisi kaikki suojavyöhykkeitä (500€/ha ymppi) ja vaikka sen jakaisi koko suomen peltohehtaareille niin sieltä tulisi se huima 30€/ha lisää. Tämäkö se pelastus on?

Hömppäsäilikset kuitenkin on jo viljan tuella. Vai tarkoitatko, että myös öljykasvit,herneet,tärkkelysperunat, sokerijuurikkaat yms. olisi sama tuki kuin viljalla?

Kysyntä ja tarjonta toimii EU-alueella, meillä markkinoita haittaa toki laivauksen kulut. Kukaan ei vientiä tee tappiolla, ne ajat ovat olleet ja menneet.

Jos tuki kohdistetaan ensisijaisesti viljelijälle, riippumatta siitä tuottaako mitään, niin käy kuin luomussa. Pinta-ala kasvaa, mutta kotimainen luomu taantuu markkinoilta. Ketään ei edes kiinnosta myyntikasveja laittaa, pitää lopulta tukiehdoissa pakottaa siihenkin.

Tuet tuotannosta 

Mitäs luulette, että kävisi, jos tuotettujen kilojen perusteella alettaisiin maksamaan tukea? Meinaatteko, että peltotukien maksatusten siirtyminen tuotansidonnaisiksi ei vaikuittaisi tämän hetken hömpänviljelijöihin, vaan ne jatkaisi samalla kaavalla?

Vai kävisikö niin, että joka metsänkainalo olisi kylvettynä ja markkinat ähkyssä + hinnat alhaalla? Pahimmassa tapauksessa vielä vietäisiin tappiolla viljaa ulos.

Pitäsikö maataloustulolaki herättää henkiin vielä kirsikaksi kakun päälle?

Kyllä tämän hetkinen tukijärjestelmä on kaikkien (en tarkoita sitä näsäviisasta nimimerkkiä), niin "teho"tuottajien kuin hömppäviljelijöidenkin etu. Varsinkin niiden "teho"tuottajien, jotka osaa käyttää myös hömppää.

Ajatuksena hieno, ei varmasti kukaan väitä vastaan etteikö kovasta työstä pitäisi palkka saada. Harmi vain, että maailma ei rajoitu siihen, mitä omasta sontaluukusta näkyy.

äkkiä ei tule kyllä mieleen yhtään perustelua, miten tuottamattomalle peltoalalle maksettu korkeampi tuki hyödyttää ketään muuta, kuin sen peltoalan omistajaa?

Nyt kun ollaan EU:n sisämarkkinoilla, niin tavarat ylittävät rajoja sormia napsauttamalla. Kansallista ovat vain kansalliset tuet. Meillä olisi mahdollisuus kilpailla maksamalla korkeampia tukia, mutta nepä onkin päätetty maksaa viljelemättömille tai huonotuottoisille aloille. Meillä on EU:n korkeimmat tuet, melkein kallein ruokakori ja siitäkin tuonnin osuus kasvaa kovaa vauhtia.

Kukaan ei ole vaatinut tuotantosidonnaisia tukia, vai onko? Kohtuullista on vaatia tasatukea kaikille hehtaareille, jolloin markkinat saisivat päättää sen, mitä kannattaa tuottaa. Jos tuottamattomuus tasatuessakin osoittautuu hyväksi vaihtoehdoksi, niin sitten lopetetaan. Kukaan ei ole vaatinut vientitukea, vai onko? Vientiin menee tavaraa nytkin, eikä määrälle ole mitään ylärajaa, eikä mikään markkina mene tukkoon Suomen tuotannosta.

Jos lopettaisiin kaikki tuotannonohjaus (tai nykyisellään tuottamattomuuden ohjaus) ja maataloustuki jaettaisiin tasan kaikille hehtaareille, niin helpottaisi kaikkia. Mikä tässä nyt on niin vaikeaa? Perustelkaa nyt hyvät kolleegat, kuka ansaitsee esimerkiksi kukkakedolleen muita korkeamman tuen?

Maatalouden kasvihuonepäästöjen laskentaperiaate on sellainen, että kaikki tuotantoon liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan mukaan, mutta maataloustuotteisiin sitoutunut hiili jätetään noteeraamatta. Tällä tavoin kun kuluttaja tai teollisuus käyttää näitä tuotteita, niin siinä päässä se käyttö onkin hiilineutraalia. Jotenkin tuntuu väärältä tuo ajattelu. Samalla tavalla kuin jos joku käpykylä julistautuu hiilineutraaliksi, kun kaikki saastuttava toiminta on ulkoistettu muualle.

päästölaskennan pitäisi olla alv-laskennan tapaan kumulatiivisesti tuotteisiin kertyvää, jolloin kuluttaja on viimekädessä vastuussa kokonaisuudesta ja maksaa myös päästöistään loppulaskun. Jokaisen tuotteen hiilijalanjälki pitäisi olla selvitettävissä ja tuotantoon osallistunut olisi vastuussa vain omasta osastaan. Nythän kuluttajan pihviaterian nauttimisesta syyllinen tuntuu olevan ainoastaan ja vain eläintilallinen.

Päästökompensaatio on myös nykyisessä muodossaan täyttä huijausta. Jos kykenet hyvittämään tekemäsi pahuuden ostamalla puuntaimien istuttamista kehitysmaihin. niin eihän tästä tule koskaan loppua. Murhamiehetkin voisi vapauttaa vankilasta, jos saattavat yhden naisen raskaaksi... anteeksi brutaali vertaus.

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 25.07.20 - klo:20:16

mut mahakko siäkään tuolle mitään<?

Kukaan ei mahda enää https://yle.fi/uutiset/3-11047091

"Kanadassa on todettu, että ilmastonmuutos lisää metsäpaloja, jotka tuottavat yhä enemmän jäätiköille päätyvää nokea. Näin syntyy ilmastonmuutosta kiihdyttävä noidankehä."

Metsäpalojen merkitys ilmastonmuutoksessa on kokoluokassaan valtava, silti Suomessa keskitytään lähinnä syyllistämään omaa metsienhoitamisen kulttuuriamme. Monelta ongelmalta vältyttäisiin, jos metsäosaamista vietäisiin meiltä ulos, eikä koitettaisi imeä vaikutteita metsänhoitoon muualta. Metsien museointi lisää metsien menettämisen riskiä, metsäapalot, eroosio, aavikoituminen ym. Hoidettu arvokasvu metsissä toimii myös metsän "palovakuutuksena", koska omaisuutta on intressi suojella. Tilastollisesti näyttää tältä
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4palo
"1865-1870 paloaukean keskikoko oli 130 hehtaaria, kun taas 1900-luvun alussa Pohjois-Suomessa enää vain 40 hehtaaria ja Etelä-Suomessa 18 hehtaaria.
2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsäpaloa, jossa keskimäärin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria."

On selvä, että jotkin metsänkainalot, pienet lohkot yms. on järkevää laittaa em. rahakkaimmille tuille. Mä oon oman korteni kantanut jo tähän kekoon. Siirsin pellot luomuun ja ostan vielä tavan viljelijöiltä rehuviljaa elukoille. Oisko toi niinku kaksinkertanen korren kanto viljamäärän vähentämiseen markkinoilta 

tulonsiirtoyhteiskunta elää jo vahvassa viljelijöiden keskuudessa. Tuottamaton ja ikuisiksi ajoiksi viljelemättömäksi tuomittu metsänkainalo on oikeutettu korkeampaan tukeen, koska sitä ei kannata viljellä?

Meillä on ilmastonmuutos, paskaiset vedet... silti roikotetaan noin 30% peltopinta-alasta vain syömässä tukipottia, jonka kuuluisi oikeasti laskea elintarvikkeiden hintaa, torjua ilmastonmuutosta tai vähentää ravinnevalumia. Joutomaa, jota pidetään viljeltynä vain tukien ansiosta ei tee näistä mitään, paitsi kurjistaa tilannetta ja nopeuttaa loppupeleissä suomalaisen tuotannon alasajoa. Elintarvikkeiden tuonti on kolminkertaistunut 2000-luvulla, tuotannon kilpailukyvyn romuttuminen on jo hyvässä vauhdissa.

Tarvitaanko lisää näitä sankareita, jotka pidättäytyvät tuotannosta, mutta korjaavat isoimmat tuet?

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 23.07.20 - klo:11:51

Lainaus käyttäjältä: optimisti - 23.07.20 - klo:07:35

Miten olisi ,jos viljankylväjät pienentäisivät ensikeväänä kykvökineen säätöä ja lastaisivat tuuttiin nurmen siemeniä? Edes osalle alasta. Toisiko se helpotusta viljan huonoon hintaan?

Mihin nurmisato myytäisiin? Paljonko olisi (€/ha) sadon arvo?

Nurmi olisi viherlannoitusnurmea ja niitetään/murskataan maahan matojen ruoaksi maanparannukseen.. Eu tuki VLN:lle pitäisi kylläkin nostaa isommaksi ja samalla ehkä myös kiertopakko vähintään 2v/10v .. eikä pientää kuten nyt ovat suunnitelleet..

NPK-lannoite maksaa noin 300€/tn ja siitä riittää parille hehtaarille eli lannoituksen kustannus 150€/ha. Tätä kun kasvukaudella terästää 100kg/ha (=20€) typpilisällä, niin saatavilla on se 6tn/ha jokaisena vuotena. Sadon arvo silloin noin se 1000€/ha, tuleeko vuosittain ja mitä muita kustannuksia lisää... pitää olla puimuria ja kuivuria 

Niille, jotka haikailee tämän lannoitevalmistuksen siirtymistä takaisin peltomaille ja paluuta -50 luvulle, pitäisi lähettää taimitapion tarhalta 1800 kuusentainta/ha ja toivottaa onnea uuteen elinkeinoon  Viherlannoitus ei ole tulevaisuutta, vaan ravinteiden tehokas kierrätys, puhdistamoilta ja laskuojilta pitäisi ravinnehukka saada tehokkaasti ja turvallisesti takaisin kiertoon. Typpeä voi tehdä myös uusiutuvalla energialla.

Miten olisi ,jos viljankylväjät pienentäisivät ensikeväänä kykvökineen säätöä ja lastaisivat tuuttiin nurmen siemeniä? Edes osalle alasta. Toisiko se helpotusta viljan huonoon hintaan?

Mihin nurmisato myytäisiin? Paljonko olisi (€/ha) sadon arvo?

Johtuen pitkästä historiasta meillä on pelko sadon menetyksestä, siksi viljellään monimuotoisesti useita kasveja, että edes joku aina onnistuu. Riskejä ei oikein osata tai haluta opetella kestämään muuten. On hankittuna monta vajaakäyttöistä työkoneketjua tai annetaan töitä urakoitsijoille, kun isäntä samalla ratkoo ristisanatehtäviä tuvan pöydän ääressä. Sitten vielä kehitellään kymppitonnin liikevaihdolla toimivaa suoramyyntikioskia, joka tuottaa vuosittain kaikkea muuta kuin rahaa.

Jokaisella tilalla varmaan on se ydinosaaminen jossain ja viljelysuunnitelma tehdään jotenkin markkinaehtoisesti, toivottavasti? Se on hyväksyttävä, että heinän menekki ei koko maassa ole kovin hyvä. Jos esimerkiksi vehnällä sadon arvo olisi nyt noin 1000€/ha, niin aika lovi jää tuloihin, ellei heinää saisi harrastehevos- tai lammastilalle myytyä ollenkaan 

Jo paljon ennen lokakuuta viljanostokartelli teettää
kyselyn, jossa sadon määrä onkin yllättänyt suuruudellaan.
Maailmalla saadun ennätyssadon johdosta hintapaine
alaspäin on suuri, etenkin Suomessa.
Tämän he voisivat julkaista heti Kreikanlomilta palattuaan.

vai ostokartelli   

Aina joku tulee ehdottamaan sitä, että viljelys on markkinavetoista bisnestä johon sisältyy riskejä; hinta, sääolot, tuotantopanokset ym. Pitää välillä oikaista, miten tämä onkin osa julkista palvelua ja verorahoilla tästä syödään se tuottajan viimeinenkin bisnesmahdollisuus. Tukiehdoissahan kerrotaan mitä ja koska saa kylvää, keneltä ostaa siemenet. Hallinto koostaa kylvöalat tukihakemuksista, niin että kauppa saa rauhassa punoa ostosuunnitelmia alkukesän. Sitten tarjotaan "suoraan lapaan" satoennusteet, joista voi päätellä jo varmasti riittääkö sato kotimaan kulutukseen. Jos riittää, niin ylijäämästä ei kannata maksaa euroakaan yli mitä varmasti saa vientikaupasta. Aika riskitöntä kauppaa, kun muistaa laaturiskin ulkoistaa vielä viljelijälle ja kiinnittelee vaan niiden parempilaatuisten hinnat. Viljanvälitysliike on viljelijään nähden hyvässä asemassa, koska aina voi jättää kaupat tekemättä, jos ei kiinnosta.

Ruoka ei saisi olla pelurien hallussa ja kaikkien etu olisi jos viljelijä saisi markkinoilta paremman hinnan ja vaikka tukea vähemmän 

Lainaus käyttäjältä: Töveli - 12.07.20 - klo:00:45

Tundralle se on puunkasvatuksenkin siirryttävä... pois nimbyilijoiden silmistä.

"Hakkuut tuhoavat marja-, sieni- sekä ulkoilumaastot" https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1138957

Älkää sauhutko: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/puheenaiheet/mielipide/artikkeli-1.1142144

kuulemismenettely sisältää sen olettaman, että hakkuita vastustetaan. Näin hakkuiden vastustajille jää aikaa aktivoitua ja järjestäytyä ennen hakkuiden aloittamista. Entäs ne hakkuiden kannattajat? Meillä kaksi naapuria, joista toiset yrittivät estää hakkuita, viimeksi motokuskille näyttivät mitkä puut on säästettävä. Toinen naapuri sanoi jo pitkään toivoneensa hänen tonttiansa varjostavan metsän hakkaamista. Kumman mielipidettä sitten pitäisi kuunnella, sen äänekkään änkyrän, joka 10 aarin metsäomistuksellaan on saanut oikeuden puuttua kaikkeen lähistöllä tapahtuvaan ansiotoimintaan?

Sisältyykö kuulemiseen myös mahdollisuus vaikuttaa hakkuisiin? Jos näiden kuulemisten mukana menisi osa päätösvallasta, niin kenelle kuuluu vastuu? Joku voi tykätä, ettei metsiä istuteta, eikä harvenneta vaan annetaan pusikoitua, toinen jättäisi tuulenkaadot metsään ja toinen keräisi pois? Taloudellinen puoli pitäisi myös käsitellä eli metsänomistajalla oikeus esittää vaateensa, jos hakkuu jää tekemättä.