Itse en ole osallistunut viralliseen kannattavuus kirjanpito raportointiin. Ainoa jolle raportoin maatalouden kannattavuudesta on lähihenkilöt. Muuten pidän tarkasti omana tietona, kuinka "kannattavaa"toimintaa tämä on. "Lähihenkilöksi" kuuluu myös verottaja, joka kyllä muistuttaa olemassa olostaan jos itse ei muista. Onneksi on omavero pistä pystyy helposti tarkistamaan eräpäivät ja summat. Mitä tulee budjetointiin ja kirjanpitoon. Niin olen pyrkinyt siihen että vuosittain syyskuun viimeiseen päivään mennessä kun kaikki viljat/rypsit on puitu, niin seuraavan vuoden tulos olisi noin pääpiirteittäin selvillä. Kaikki myyntien rahantilille tulopäivät siirrän seuraavaan vuoden alkuun. Tottakai siihen vaikuttaa viljan, lannoitteiden ja polttoaineiden hinta, mutta heitto ei saisi olla 10 prosenttia enempää. Aika hyvin siinä onnistunut. Eli kuukauden päästä selviää kuinka 2019 syyskuun loppuun mennessä tehdyt laskelmat pitävät paikkansa. Syy tähän on se täytyy olla riittävästi aikaa reagoida mahdolliseen huonoon tulokseen. Jotta likviditeetti pysyy. Nyt näiden Eu tukien pysyminen seuraavat 7 vuotta noin suurinpiirtein samana, ainakin Lepän lausunnon perusteella, takaa kohtuullisen investointiherkkyyden tulevaisuudessa.

hyvin kiteytetty verosuunnittelun idea.

Kertoopa kirjanpidot ja muut kannattavuuslaskelmat mitä tahansa, niin tähän tulee pyrkiä. Meillä tarjotaan hyvin kevyesti ansiotuloverotettua (0-25%) tuloa, sitten tarjotaan nettovarallisuuden mukaan kohtuullisesti verotettua (28.5%) pääomatuloa, kun nämä on käytetty, niin alkaa veroprogressio purra. Pahimmillaan >50% verotetun ansiotulon vaihtoehdoksi jää maksaa vero tai toimittaa rahat omamyyjälle, hankkia joku turha vempain nurkkiin tai pitkässä juoksussa yhtiöittää maatila. Vaihtoehdot verotuksen tasaamiseen ovat tilakohtaisia, käydänkö ulkopuolella töissä, onko nettovarallisuutta, onko lainoja paljon ym.

Kolmena vuotena ollu planettia. Kahtena vuonna jäänyt itävyys alle 95%
Tänä vuonna kelpasi maltaaksi.
Mietin että oisinko puinu liian aikaisin parina vuonna kun ei kelvannut.
Kasvupäivät tuntuu olevan paljon yli taulukon.

planetti on ollut erittäin satovarma, joka on merkittävä ominaisuus. Muutenkaan ko lajikkeesta ei ole juuri huonoa sanottavaa.

Itävyydestä. Jos ohran tähkä on taipunut alas, niin oman kokemuksen perusteella itävyys säilyy vaikka jouluun asti, ohraa en ole nähnyt tähkässä itäneenä, jos kasvusto on muuten ok ja pystyssä. 2017 puinnit venyivät lokakuulle ja viimeisenä puitu ohra oli ränsistynyttä ja ruman näköistä, mutta ihan yhtä hyvää mallasta, kuin yli kuukausi aikaisemmin puidutkin. Planetin jyvä on erittäin suuri, siksi sen mahdollisuus vaurioitua puinnissa on suurempi eli vaatii erittäin varovaisen puinnin. Toinen itävyyttä laskeva tekijä voi olla kuivurin sisään tulevan ilman lämpötila, korkea lämpötila on myrkkyä itävyydelle.

Nämä on omia havaintoja kohta 30 vuotta jatkuneesta mallasohran viljelystä, koskaan ei ole hylätty ohraa itävyyden perusteella. Liekö syynsä alitehoisilla puimurilla ja kuivurilla, ettei niillä saa edes itävyyttä jyvistä pois?

ilmeisesti tälle ei ole aikomustakaan tehdä mitään?

Uusia käyttäjiä tullut tänäänkin jo 164, eikö jäsenrekisteröinnin voisi laittaa tauolle? Yleensähän lisäys on 0-2 uutta jäsentä/pvä.

Eikös haittaviestien siivous kannattaisi tehdä asap, hommahan karkaa käsistä hetken päästä?

Ilmeisesti hyökkääjien tarkoitus on syöttää haittaohjelmia, jos joku näitä viestejä availee tai napata sähköpostiosoitteita, jos johonkin viestiin vastaa?

edit  klo9.57.... nyt 189 uutta käyttäjää tänään

Tämä some on siitä metkaa, että varmimpia mielipiteitä esittävät ne, jotka eivät ole asioihin kovin syvällisesti perehtyneet. Asiaa tuntevat kyllä huomaavat puutteet, mutta suuri yleisö todennäköisesti ei (vrt. Trump States).
Maatalouden kannattavuuskirjanpito ei siis perustu kirjanpitolakiin eikä yrittäjän vedätykseen. Säännöt sovitaan nykyään EU-tasolla eikä niitä tosiaan muutella kotimaan poliittisten tarpeiden takia.

kummallinen kommentti?

somessa saa esittää erilaisia mielipiteitä, eikö... paitsi vihreiden ilmastonmuutoskeskustelussa, siinähän toivotaan avointa keskustelua, mutta eriävät mielipiteet vaiennetaan, haukutaan denialisteiksi tai blokataan keskusteluista. Kuka kelpaa keskusteluun mukaan, jos on laskentatoimen perusteet (arvosana muistaakseni kiitettävä) suoritettuna, mutta ei ole maatalouden kannattavuuskirjanpito-kokemusta, niin ei saa? Keskusteluista voi suppeassa sisäpiirissä tulla kritiikittömiä "keskinäisten kehujen kerhoja" 

EU-tasolla sovitaan myös metsien hiilinielun vertailutason laskenta, eikä yhtään poliittisin perustein, eikä yhtään epätieteellisin perustein... lähtöarvotkin muuttuvat -50% (laskijoilla on kyky muuttaa jopa historian kulkua)

En pitäisi suorakylvöä minään ehdottomana uskontona. Tarvittaessa toimitaan tarpeen mukaan, olkoonkin että mahdollinen suorakylvöllä aikaansaatu rakenteen paraneminen ehkä osittain menetetään jos välillä kynnetään. Ehkä matala keväinen esimuokkaus on se jonka avulla tasoittelua voi tarvittaessa oikeaoppisimmin tehdä.

aikojen saatossa kyntäminen on valikoitunut ihan käytännön syistä perusmuokkausmenetelmäksi. Ei kunnon äkeitä, ei "raskasta" kylvökalustoa, ei glyfosaattia, ei lannoitteita, ei kunnon ojitusta... näihin ongelmiin kyntö on vastannut. Vieläkin näkee joskus afrikasta kuvia, kun härillä kynnetään, niin tajuaa ettei sitä kylvöalustaa muuten saa tehtyä. Onko kyntäminen vanhentunut samalla, kun nämä ongelmat on yksi kerrallaan ratkaistu, voitaisko kynnöstä luopua? Kyntämisen haitat on myös hyvin tiedossa. Kyntäminen vaikuttaa jopa enemmän uskonnolta nykyisin 

Kannattavuuskirjanpidossa huomioidaan myös tilivelat ja tilisaatavat. Kyllä sen tulos muuttuu täysin suoriteperusteiseksi tutkijoiden käsittelyssä oli sitten tehty kuinka paljon tahansa tulontasausta verotusta varten. Todelliset tulojen vaihtelut esim. sadon tai tilapäisten kustannusten takia tulevat siis esiin. Kirjanpitotilojen joukkoon pääsee kyllä kaikki, jotka lähettävät tarvittavat tiedot eteenpäin.

juu tarkoitus ei ole väheksyä kannattavuuskirjanpitolaskentaa tai näitä viran puolesta tehtäviä laskelmia, päinvastoin antavat hyvää kuvaa päättäjille, missä tiloilla mennään. Joskus niitä voidaan käyttää myös viljelijöitä vastaan, jos kannattavuus äkkiä alkaisi kohenemaan "huolestuttavasti" 

Maatilaverotukseen vaadittavat muistiinpanot ovat muotovaatimuksiltaan hyvin helpot ja tulontasauksen mahdollisuudet poikkeuksellisen suuret, siksi vaatii salapoliisityötä kaivaa esiin ne todelliset numerot. Siitä kai johtuu nämä viiveet, että tilakohtaiset luvut saadaan oikaistua vertailukelpoisiksi.

Kotitarpeiksi tulee tehtyä kaikenlaisia laskelmia, hyödyllistä, jos vielä onnistuu hyödyntämään käytännössä niitä jotenkin. Toivottavasti teilläkin kehitetään toimintaa siellä, missä tilojen välisessä vertailussa havaitaan epäkohtia 

https://www.hankkija.fi/Liitetiedostot/Docs/Tuomas_Levomaki_SUORAKYLVOKOE.pdf

Tuossa ainakin jotain siitä Loimaan kokeesta. Tuolla suunnalla pellot on toki mainiot, mutta kyllähän tuosta osviittaa saa. Muistikuvan mukaan ainakin Rapidi tuolla oli etumuokkarilla mukana, jossain sekin oli eritelty.

Kai se lähtökohta ylipäätään on, että pellon tulisi olla laadukas, jotta tuohon lähteä kannattaa.

Mitäs sitten kun tulee märkä vuosi ja peltoon tulee jälkiä? Muokkaillaan sinä vuonna ja ollaan kuin ei oltaisikaan? Siinä mielessä tuo etumuokkari tuo joustoa.

jos kylvökonetta hankkii, niin sen pitäisi pystyä sänkikylvöön tai sitten on sellainen yhdistelmä koneilta, joilla se onnistuu. Jo EU-jäsenyyden alussa kävi selväksi, että kasvipeitteisyysvaatimukset ovat tulleet jäädäkseen. Tähän saakka on pääasiassa maksettu kasvipeitteisyydestä korvauksia, mutta vielä tulee sekin hetki, kun siitä tulee se uusi normaali. Velvoittavuuteen siirtyminen johtuu siitä, että rahallinen porkkana ei kohta riitä, nyt 54€/ha kasvipeitteisyydestä pisti jo monen arpomaan.

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 23.11.20 - klo:21:37

maksuperusteinen muistiinpanoihin perustuva maatalouskirjanpito ei oiken sovi mihinkään kannattavuusseurantaan. Pitäisi olla kaksinkertainen ja suoriteperusteinen kirjanpito, joka teettää enemmän paperityötä työtä ja nurkissa olevien tavaroiden ja varastojen inventointeja ym. Kulut pitäisi kohdistaa tarkemmin, niin selviäisi vielä tilan eri toimintojen kannattavuus.

Maatalouden tilinpäätös ja verotus on jopa suunniteltu niin, ettei todellista tulosta saataisi verotetuksi. Satovaihtelut ja tukitasot vääristävät myös tulosta. Jos leikkaa kaikista kuluista ja optimoi tuet, niin onko se arvokasta tietoa, että näin tekemällä saa useimpina vuosina parhaimman tuloksen?

Kannattavuuskirjanpidossa maksuperusteinen verokirjanpito muutetaan suoriteperusteiseksi viran puolesta inventaarioiden avulla. Toki sen itsekin voi tehdä. Kahdenkertainen kirjanpito ei tässä suhteessa paranna tuloksen luotettavuutta ollenkaan, siinä on vain kirjanpitäjän virheet helpompi löytää.
Kustannuspaikkakohtainen kirjanpito on poikaa, mutta se on vaikea toteuttaa maatilalla, jossa suurin osa kustannuksista kohdistuu useampaan kustannuspaikkaan yhtä aikaa. Joudutaan tekemään kaavamaisia jakoja. Omassa kirjanpidossa sen teenkin, samoin käyttämäni kirjanpito-ohjelma on kahdenkertainen tyypiltään. Virallisen kannattavuuskirjanpidon seuraamisesta on suurin hyöty siinä, että pystyy vertailemaan omia tekemisiään muiden tekemisiin. Omassa kirjanpidossa sitä mahdollisuutta ei ole, eikä myöskään muiden toimijoiden tarjoamissa vastaavissa palveluissa, koska heillä ei ole yhtä kattavaa vertailuaineistoa käytettävissään. Haittapuoli on seurannan viiveet. Reaaliaikaista seurantaa pitää tehdä muulla tavoin.

oikeastaan varasto inventaaritkaan ei riitä, varastokirjanpito pitäisi olla, kun tavarat ja maksut kulkee miten sattuu. Meiltä ainakin menee viljakuormia syksyllä ja tilitys siirretty seuraavalle vuodelle, raha ei näy tilillä vuodenvaihteessa eikä jyviä inventaariossa. Ilmeisesti kannattavuuskirjanpidossa pitäisi kohdistua menneeseen  satovuoteen? Autokuskilla on tapana laittaa lasku vuoden ajoista niin, että eräpäivä on tammikuun alussa, laskun voi maksaa ennen tai jälkeen vuodenvaihteen, miten paremmin sopii  Hänen oy:n kirjanpidossa ei asialla ole merkitystä, koska ajopäivä ratkaisee, näkyy siirtosaamisissa... taitaa laittaa ne epävarmoihin saataviin suoraan 

Kustannuspaikkojen osalta voisi todeta sen, että niiden suunnittelu on taitolaji, jos sen vaan saa tehdä itselleen mieleiseksi? Joku haluaa seurata täysin turhia ja merkityksettömiä menoja, nauttii pikkutarkkuudesta. Välitilinpäätöksen jälkeen tehdyt tilinpäätösostot taas tehdään ilman suurempaa harkintaa.

Jos tavallisilla viljelijöillä olisi tasavero, kuten yhtiöillä, niin verokirjanpito kävisi kannattavuusseurantaan paremmin. Veroprogression iskiessä tulosta on päästävä eroon, siksi nämä vertailutiedotkin menettävät luotettavuutensa, kun jollain on tavoitteena sovittaa verotettava tulo oman perheen menoihin. Näitä tuskin huolitaan kannattavuuskirjanpitotilojen joukkoon 

Lainaus käyttäjältä: timotej - 23.11.20 - klo:17:13

Minä olen ollut mukana reilut parikymmenentä vuotta. Kyllä sieltä paremman kuvan kannattavuudesta saa kuin verokirjanpidosta. Alustava raportti on tullut jo keväällä, tulokset tarkentuvat sitten myöhemmin ja lopulta seuraavan vuoden puolella saa myös vertailuraportit. Siitä on varmaan eniten hyötyä.
Alkuun on vähän tekemistä, kun pitää tehdä perusteellinen inventaario kaikesta omaisuudesta (perustiedot vain, Luke laskee ne sitten rahaksi). Myöhemmin riittää sitten varastojen arviointi vuodenvaihteessa. Minä pidän työkirjanpitoa excelillä päivittäin, mutta kuukausiarviotkin riittää. Satoarviot saa lohkokirjanpidosta. Tuloista ja menoista toimitan vain pääkirjan pdf-kopiona. Luke tekee sitten laskelmat siitä. Joitakin lisätietoja pitää vielä toimittaa paperilla, mutta ne kyllä löytyy helposti.
Suosittelen kaikille. Ei siitä kovin suurta lisätyötä tule. Jos tuloksissa näkyy huonoa kannattavutta, niin sittenhän on parannettavaa.

En käytä verokirjanpitoa kannattavuuden seurantaan. Sitä varten on omat instrumenttinsa, jotka toimivat reaaliaikaisesti ja mahdollistavat normaalin seurannan ohella tuloksen ennustamisen eri tuotannon tasoilla ja erilaisin kulurakentein, investointien kannattavuuden laskennan, riskianalyysin ja lisäksi kassavirran seurannan.

Kokemukset kannattavuuskirjanpidosta meillä olivat jokseenkin päinvastaisia kuin teilla, mutta mielestäni hyvin perustein.

maksuperusteinen muistiinpanoihin perustuva maatalouskirjanpito ei oiken sovi mihinkään kannattavuusseurantaan. Pitäisi olla kaksinkertainen ja suoriteperusteinen kirjanpito, joka teettää enemmän paperityötä työtä ja nurkissa olevien tavaroiden ja varastojen inventointeja ym. Kulut pitäisi kohdistaa tarkemmin, niin selviäisi vielä tilan eri toimintojen kannattavuus.

Maatalouden tilinpäätös ja verotus on jopa suunniteltu niin, ettei todellista tulosta saataisi verotetuksi. Satovaihtelut ja tukitasot vääristävät myös tulosta. Jos leikkaa kaikista kuluista ja optimoi tuet, niin onko se arvokasta tietoa, että näin tekemällä saa useimpina vuosina parhaimman tuloksen?

Rapidi roikkui Loimaan suorakylvötestin kärkisijoilla vuodesta toiseen, joten kyllä sillä keväisestä sängestä saa kunnon oraat. Mahtoiko olla joku muokkari edessä?

Jos koneessa on lannoitevantaat erikseen, niin vannaspainoa ei saa juuri yli 100 kg/vannas, silloin koneen paino on kaikki vantailla. Jos tämä ei riitä, niin maa täytyy olla pirun kovaa, voi tulla muitakin ongelmia orastumisessa. Joskus ajonopeuden pienentäminen auttaa ja vantaat pystyy paremmin maahan.

Sänkipellon avaaminen ennen kylvöä multaa kasvinjätettä, tasoittaa kosteutta ja lämmittää maata. Joskus äestämällä voi välttää myös glyfosaatin ajamisen ennen kylvöä. Ei ihan huono ajatus ja monet ovat siirtyneet aidosta suorakylvöstä tähän menetelmään. Tekeekö sen kylvön yhteydessä vai muutama päivä ennen? Taitaa olla Väderstadin suosittelema työvaihe tämä muokkaus ennen kylvöä?

Uusi vai vanha, jokaisella konemerkillä on näitä lastentauteja ollut, mutta kun ne on voitettu niin parhaat ja luotettavimmat koneet löytyy sieltä. Uusiin tulee lähinnä häiriöherkkää elektroniikkaa lisää, joka käytettynä ostetussa koneessa voi olla todellinen riesa... viimeksi tapellut pinta-alamittarin näyttöyksikön sisällä olevan patterin vaihdon kanssa, mekaaninen varmaan kestäisi yli kuusi vuotta 

Lainaus käyttäjältä: Green New Dealer - 22.11.20 - klo:14:43

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 20.11.20 - klo:22:03

Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.

mun kritiikki koskee yleisesti osuuskuntia tai paremmin sanottuna liian suuriksi kasvaneita osuuskuntia. Sopii hyvin alueellisesti pieniin, yhteishankintoja tai pientä liiketoimintaa harjoittavien yhtiömuodoksi.

Kumma, että samat ihmiset puolustavat osuuskuntia henkeen ja vereen, seuraavassa lauseessa syytetään kaupan ylivaltaa ruokabisneksessä, joka vie alkutuotannolta kannattavuuden halpuuttamalla tuotteitaan. Mikäs siellä onkaan vastassa, asiakkaiden omistama osuuskunta    Ajaa ainoastaan osakkaidensa etua eli halpoja hintalappuja tuotteissa. S-ryhmä on sitouttanut kaikki tärkeät ryhmät päätöksentekoonsa mm kansanedustajat, saadaan parhaat kauppapaikat ja yleinen hyväksyntä 

Osuuskuntien omistus tai äänivalta on pörssiyhtiössä valtiota pahempi rajoite. Muut osakkeenomistajat seuraavat sydän syrjällään, mihin ratkaisuun LSO:ssa päädytään heidän osakeomistustensa suhteen, kun HKScan:ssa oli kriisi. Osuuskunnat ovat ulkopuolisen näkökulmasta täysin arvaamattomia, koska voitontavoittelua tärkeämpi on osakkaiden omistuksen varmistaminen. Tuotantosopimusten ja osakeomistuksen koplaaminen yhteen on todettu kilpailulainsäädännön vastaiseksi, sopimus on voitava tehdä myös ilman osakeomistusta, ilmeisesti osuuskunnat toimivat samoin?

Mikä ero on siinä, omistaako kaikki osakkeet tai kaikki osuuskunnan osuudet?

Täyttä paskaa jälleen kerran . Maitoa on liikaa koska venäjän vienti tyrehtyi tyhmän eeuu politiikan vuoksi . Kaupoille tämä on mukavaa aikaa .

miten mää aina onnistunkin, pelkkää paskaa jälleen kerran 

Kerroppa vastavuoroisesti, mitä olisi pitänyt tehdä? Venäjän vienti loppui kuitenkin jo 2014, yli kuusi vuotta sitten, päätös vaikuttaa lopulliselta tai samoja markkinoita ei enää voi palauttaa millään päätöksellä.

Päällisin puolin puoli päissäni ketjun jatkumista lukeneena tuli mieleen että ... Jos nykyiset osuustoiminnalliset meijerit olisivat osakeyhtiöitä, ne tekisivät tulosta osakkeenomistajille ei maidon tuottajille.

mun kritiikki koskee yleisesti osuuskuntia tai paremmin sanottuna liian suuriksi kasvaneita osuuskuntia. Sopii hyvin alueellisesti pieniin, yhteishankintoja tai pientä liiketoimintaa harjoittavien yhtiömuodoksi.

Kumma, että samat ihmiset puolustavat osuuskuntia henkeen ja vereen, seuraavassa lauseessa syytetään kaupan ylivaltaa ruokabisneksessä, joka vie alkutuotannolta kannattavuuden halpuuttamalla tuotteitaan. Mikäs siellä onkaan vastassa, asiakkaiden omistama osuuskunta    Ajaa ainoastaan osakkaidensa etua eli halpoja hintalappuja tuotteissa. S-ryhmä on sitouttanut kaikki tärkeät ryhmät päätöksentekoonsa mm kansanedustajat, saadaan parhaat kauppapaikat ja yleinen hyväksyntä 

Osuuskuntien omistus tai äänivalta on pörssiyhtiössä valtiota pahempi rajoite. Muut osakkeenomistajat seuraavat sydän syrjällään, mihin ratkaisuun LSO:ssa päädytään heidän osakeomistustensa suhteen, kun HKScan:ssa oli kriisi. Osuuskunnat ovat ulkopuolisen näkökulmasta täysin arvaamattomia, koska voitontavoittelua tärkeämpi on osakkaiden omistuksen varmistaminen. Tuotantosopimusten ja osakeomistuksen koplaaminen yhteen on todettu kilpailulainsäädännön vastaiseksi, sopimus on voitava tehdä myös ilman osakeomistusta, ilmeisesti osuuskunnat toimivat samoin?

Mikä ero on siinä, omistaako kaikki osakkeet tai kaikki osuuskunnan osuudet?

Ei kaikilla seuroilla ole varaa maksaa hirveitä vuokria ja sitten pitää vielä kovalla työllä harventaa jotain peurakantaa. Jos niitä joutuu satoja elukoita ampumaan ja vielä toimittamaan syötäväksi, se käy työksi. Nythän niistä pitää maksaa, että saa ampua ja jossain pitää vielä maksaa vuokraa maapohjasta että saa ampua. Jos joku on tosi innokas ja ei ole muuta tekmistä, homma toimii. Tällä tasolla se talkootyö hyväksytään.

Joku metsäkauris periaate, eli maanomistaja saa ampua omilta mailta riippumatta maa-alueen koosta. Silloin olisi helppo antaa innokkaiden pyssymiehien ammuskella. Sitten toisaalta jos joka palstalla alkaa metsästys samaan aikaan ilman koordinointia, luotia voi olla ilmassa.

Ei ole ihan yksiselitteinen juttu.

nykytekniikalla ei liene vaikeaa ylläpitää reaaliaikaista seurantaa lupien käyttöasteesta. Jos pari viikkoa ennen kauden päätöstä siirrettäisiin käyttämätön lupa vapaaseen kiintiöön, josta se olisi kenen tahansa käytettävissä. Online seuranta eli heti kun on peura nurin, niin merkitään lupa käytetyksi, toimisiko? Tuntuu turhauttavalta seurata näitä tilastoja, miten viimeiset 30 vuotta on mennyt 

Viimeisenä keinona rahdataan Ähtäristä susilauma ja pari ilvestä pitämään kantaa kurissa, jos ei metsästämällä onnistu 

Hyvä jäänne tuo ilimanen metästysoikeus seuroille. Seki jos alistettan rahamiesten markkinoille, niin ei hyvä seuraa. Sen on nykysi ainu syrjäseuvvun kylien sosiaalinen tapahtuma, jossa maalliset, ja maattomat kohtaa. Ja kaapunteihin muuttaneet jäläkeläiset. Heleppohan tuo on hajottaa,mutta kokoappa uuvvestaan

hillitsemätön peurakannan kasvu osoittaa ettei järjestelmä toimi kunnolla. Kannan kanssa käsi kädessä kasvaa myös saalis. Jos tätä kantaa yritetään tahallaan kasvattaa ja toiveissa on esim saalislihan myynti ravintoloihin. Iso kanta helpottaa metsästystä, eikä siitä metsästäjille ole vahinkoa, kolarit ja peltojen sotkemiset rasittaa muita. Metsästysseurat ovat myös muuttuneet, ei enää kyläläisiä, vaan harrastuksesta tykkääviä kaupunkilaisia, joilla pääasiallinen motiivi voi olla lihasta saatava myyntihinta.

Jos jossain toimii kuvailemasi idyllinen tasapaino, niin onnittelut. Lounais-Suomessa kanta on kasvanut jo liikaa ja kolareja tulee päivittäin. Pihapuutarhasta syödään salaatit, porkkanat ja mansikat jo ennen sadon korjuuta, pitäisi olla aidattu puutarha.

Meikäläinen asuu hirsirunkoisessa talossa joka on siirretty tähän paikkaan ja pystytetty 1923. Neliöitä noin 160 ja remonttia tehty tarvittaessa/elintason ja perheen kasvaessa.Vesikiertoiset lämpöpatterit laitettu 1959 ja ne jäi käyttöön kun 22 vuotta sitten siirryttiin hakelämmitykseen.Kaikki putkistot uusittiin tuolloin ja tein pannuhuoneen entiseen navettakeittiöön ja hakevarasto viereen kun laitettiin elukat autoon. 30 kw kattila käytössä,hyvin on tuvan lämmitykseen riittänyt ja 1 m3 stokeri käsitäytöllä riittää reiluksi 2 vuorokaudeksi kovillakin pakkasilla.Ei oikein enää tätä päivää mutta hyvin on pärjätty tuolla kokoonpanolla.Piippuna elementtipiippu,vartin homma kun aikanaan kasasin piipun ja puukolla peltikattoon reikä ja kumi/peltikaulus popniiteillä ja poraruuveilla kiinni.Kattila ja stokeri on tietysti Ala-Talkkari ja piippu Härmäairilta  . Lämpökanaali taisi tulla 21 metriä pitkä.

Haketta kuluu noin 40-50 irtokuutiota/vuosi.Parikymmentä vuotta tein hakkeet itse maamiesseuran hakkurilla ja nyt kolmena vuonna hyvä urakoitsija on tehnyt hakkeet.Tunnin homma kun laittaa isomman ferkun asemiin ja nakkelee nosturilla puut Keslan hakkuriin.Viime kesänä tais olla 3,2 €/ m3+ alv. Ja hake on parempaa kuin jollain kolhoosikoneella.

Puut olen sahalla itse päristellyt,välillä latvoja,välillä ensiharvennuspuuta ja mistä milloinkin tuulenkaatoja ym.Joskus joltain naapurilta tuulenkaatoja tai pellonvierustoja.Nytkin on helkkarinmoinen haapa mikä pitäis kaataa lehtikuusikon reunasta mutta pitää odotella että kylätie jäätyy kun pitää kaataa tien yli.Taitaa siitäkin motti puolitoista ainakin tulla haketta.Maksaa tekemisen vaivan kun kaikilla ei  saha pysy käsissä tai jotain.

Mutta mahdollisuuksia on vaikka mitä.Miettii rauhassa,haketta kun käyttää niin tulee samalla metsiä hoidettua jos vain on vähänkään aikaa tai muuten mahdollisuuksia.

Lisäyksenä vielä että kaikki kulut menee muualle kuin maatalouden verotukseen...tai oikeastaan saha ja tarvikkeet menee metsäpuolelle ja traktorin vähät löpöt maatalouteen.

toisilla homma onnistuu, toisella ilmenee ratkaisemattomia ongelmia. Tiedän isoja lämpökeskuksia, joissa hake on vaihdettu takaisin öljyyn, kun hommaa ei ole saatu pelaamaan. Ihan arvauksena voisi heittää ongelmien suurimmaksi syyksi syötettävän hakkeen laatua, märkää, jäässä, puun lisäksi muutakin materiaalia seassa?

Käsipelillä kannetaan klapeja pesiin moninkertaisesti enemmän, kuin haketta näihin säiliöstokereihin. Klapeilla työmäärä on isompi ja polton automatisointi hankalampaa. Totta on sekin, ettei hakkeen siirto käsipelillä ole tätä päivää. Isoin ongelma siinä on pöly ja altistuminen homeille, joilta pitäisi suojautua kunnon suojaimilla, samoin nuohouksen aikana. Käsityö sinänsä ei ole vaarallista, käy liikunnasta ja rahansäästö, lämmityskulut ovat todella pienet. Jos ei aika riitä metsätöihin tai hakkeen kanssa pelaamiseen, niin voi kai tuon säiliöstokerin täyttää pelleteillä tai viljalla?