Matematiikkaa vasta-alkajille, osa 1.
Mutta ensiksi kemiaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Aineen_h%C3%A4vi%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyden_lakiKun fosforia on peltoon laitettu, niin
a) se on poistunut sadossa
b) se on jäljellä maaperässä
c) se on huuhtoutunut vesistöön ja sitä kautta Itämereen
Mutta kun ice ja co säännöllisen epäsäännöllisesti tuovat nämä "pienet lorahdukset" esille ja kertovat, että nehän ne vasta saastuttavatkin, maatalous ei lainkaan.
Mutta Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle tulee jätevedessä noin 1.700 kiloa fosforia päivässä. Se tekee noin 650.000 kiloa vuodessa. Siis sisään tuleva fosfori. Nyt on lainkaan ota esille paljonko menee ulos, koska niitä lukujahan aina vääristelään. Eikös?
Suomessa on noin 2,2 miljoonaa peltohehtaaria. Jos ajatellaan, että fosfori menisi tasaisesti joka peltohetaarila, niin jotta tulisi tuo 650.000 kiloa niin se tarkoittaa vain 0,3 kiloa hehtaaria kohti.
Kun Suomessa Yaran mannekiineina yhä edelleen pyritään lannoittamaan ns tappiin eli maksimit niin se tarkoittaa fosforimäärää 4.000 kilon viljasatoa varten. Keskimääräinen satotaso on kuitenkin noin 3.700 kiloa. Se tarkoittaa noin 7,5% ylilannoitusta joka vuosi. Joka fosfori ei siis mene satoon. Maalajeja ja kasveja jne on erilaisia, mutta vaikkapa tuosta kotieläintilan 15 kilon maksimista tuo 7,5% on 1,125 kiloa.
Koska maan fosforiluvut tuntuvat kuitenkin olevan enemmän laskussa kuin nousussa ja tuo aineen häviämättömyys on voimassa, päätyy tuo ylimäärä Itämereen.
Mutta matematiikka ja kemia yhdessä valitettavasti antavat lopputuloksen että vaikka Viikinmäen puhdistamo ylijuoksuttaisi joka päivä koko sinne tulevan tavaran, päästö Itä¤mereen on pienempi kuin pelloilta.
Niin että jos joku kuutio joskus lorahtaa, niin se on se kuuluisi hyttysen pissi maatalouteen verrattuna. Valitettavasti.
Nyt jos puhutaan nykytilanteesta? Vai historiasta?
Ja Suomenlahden heikkoon tilaan on kolme syytä. Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Tai Pietari, Pietari ja Pietari. Jos hiukan vertailee valuma-alueiden kokoa (Venäjä, Viro, Suomi) ja merialueen syvyyttä ja tilavuutta niin ollaan taas matematiikan kanssa tekemisissä. Ei tarvinne enempää opettaa matematiikan alkeita?
Ja Turun edustan Saaristomeri on matala ja tilavuudeltaan tosi pieni verrattuna Perämereen.
Ja se historia. Itsekin olen aikanaan asunut alle kilometrin pässä teurastamosta, jonka jätteiden käsittely oli suora putki jokeen. Samoin Suomen vaurauden luoneet sellutehtaat laskivat täysin puhdistamattomat jätevedet suoraan vesistöihin ja Itä¤mereen. Ja tuolloin 60- ja 70-luvuilla noista oli vielä suurin osa laskemassa vesiään Saaristomereen tai Suomenlahteen? Taitaa olla vielä nykyäänkin. Sellaisella valuma-alueella? Ja myös yhdyskuntien jätevedet päätyivät puhdistamattomina suoraan vesistöihin. Ja ne ravinteet ovat edelleen Itämeressä.
Mutta se historiasta. Nykyisyys? Teollisuus, yhdyskunnat ja muut on saatu aika lailla kuriin. Niinpä suurin päästöjen lähde on nykyisin maatalous. Se on matemaattisesti laskettavissa.
Vastataas näihin samalla kertaa kaikkiin.
En tiedä mist olet häröillyt tuon 10kg? MInä pohjaan tietoni mm kepulaisen linnakkeen eli maa- ja metsätalousministeriön tähän
https://mmm.fi/documents/1410837/3476612/MYTTEHO_Liite1_Toimenpidearviot_27022020.pdf/50024a11-9563-e6bd-ac07-353f1620393c/MYTTEHO_Liite1_Toimenpidearviot_27022020.pdftutkimukseen. Jossa todetaan mm nin, että
"Ravinnetaselaskelmien mukaan väkilannoitefosforia on käytetty viime vuosina keskimäärin noin 5 kg/ha, kun taas kotieläinten lanta sisältää fosforia koko peltoalalle laskettuna noin 9 kg/ha. Näin ollen keskimääräinen fosforilannoitus Suomessa on noin 14 kg/ha, mikä vastaa Ravinnelaskurilla arvioiden ympäristökorvauksen sallimaa enimmäismäärää poislukien satotasokorjaus ja lantapoikkeus. "
Eli sellaisen 14 kg/ha menee, mistä tuo 10 kg on peräisin?
Ja vielä. että
"Viimeisimmän Ravinnelaskurilla tehdyn arvion mukaan fosforin tarpeen mukainen lannoitus olisi Suomessa kaikki viljelykasvit ja peltoala mukaanlukien keskimäärin 9 kg/ha, ja näin toimimalla maan fosforipitoisuudesta riippuva liuenneen fosforin kuormitusriski voisi vähentyä 20 vuodessa noin 30 %. Arvio on samansuuruinen kuin Lemola ym. (2013) aikaisemmin esittämä. Laskelma osoittaa, että keskimääräien fosforilannoitus (14 kg/ha) on noin 50 %suurempaa kuin sen tarve."
Lisäksi taulukossa 3 sivulla 7 on tällaista:
Taulukko 3.Typpi-ja fosforitaseet ennen Euroopan Unioniinliittymistä (1990-1994) sekä eri ympäristöohjelmakau-silla (Luke tilastopalvelu,
http://stat.luke.fi/indikaattori/typpi-ja-fosforitase).
Kausi Typpitase (kg/ha) Fosforitase (kg/ha)
1990-1994 72,2 18,5
1995-1999 70,8 12,8
2000-2006 54,6 7,6
2007-2013 47,6 4,0
2014-2016 48,1 3,8
Koko EU-aika on peltoihin syydetty enemmän fosforia kuin sieltä on tullut. Vasta aivan viime tukikausilla on päästy tuohon 3-4 kilon ylimäärään. Joka siis on nelinkertainen siihen, mitä tuossa edellä esitin. Ja tämä laskelma ei siis ole viherpiiperoiden ympäristöministeriöstä vaan kepulinnake maa- ja metsätalousministeriöstä.
Mutta että lähtötietoni olivat ihan kohdallaan, lopputulos oli vain optimistinen, todellisuus on paljon heikompi.
Ja tuosta aineen häviämättömyydestä johtuen, niin jonnekinhan se fosfori päätyy. Koska viljavuusluvut heikkenevät, se ei jää sinne peltoon. Pohjavesiä tutkitaan sen verran ahkerasti, että jos se sinne päätyisi niin se tiedettäisiin kyllä. Se voi jäädä alkuun jonnekin ojan pohjalle, mutta ennemmin tai myöhemmin tuo ylimäärä päätyy vesistöön ja sitäkautta ennemmin tai myöhemmin Itä¤mereen. Taitaa tuo luokkaa 2,2 miljoona hehtaaria kertaa neljä eli lähes 9.000.000 kiloa fosforia olla enemmän jos vertailukohdaksi otettaisiin se, että kaikki yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot lorauttaisivat kaiken ohijuoksutuksina.
Matematiikka on ihmeelllistä, eikö olekin? Samoin kuin kemia. Eksakteja tieteitä. Ainakin perustasolla eli 2 + 2 = 4. Se voi joillekin tietty olla vaikea ymmärtää.
Esim. viestit voisivat olla enintään neljän sanan mittaisia, pienellä fontilla ja erivärisessä boxissa.
