Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Syysrukiille aion ensi keväänä antaa yaran y1:stä, kyllä se ruis kaipaa keväälläkin fosforia ja kalia. Ei sitä syyslannoituksen jäljiltä ole enää keväällä jäljellä.
Syysviljoille fosforin antaminen kevätlannoituksessa antaa vastetta vaan, mikäli pellon kasvukunto, etenkin pH on kunnossa. Heikommilla lohkoilla kevään fosforilannoitus ei hyödytä. Tämän minulle kertoi Yaran (se kirottu rosvolaiva) ruotsalainen heppu. Millaisia koetuloksia muiden lannoitemyyjien kautta olette kuulleet?
Eilen ja tänään ruutasin. Kovia on pellot, mitäny pinnasta tarttuu rattaisiin ja saappaan pohojaan.
Nyt vaan pohdittava, pestäkkö ruisku nyt vai vasta keväällä.
Samaa oli itsellänikin ohjelmassa, eilen omia, tänään rahtitilan omia - nyt enää ruiskunpesu ohjelmassa!
Onko rapsien lehtivihreäpitoisuuksia kuulunut ennakkonäytteistä ?
Ei viitsisi sateita päästää enää noin kuivaan kasvustoon.
-SS-
Viime vuonna sain hyvän opetuksen syysrapseista. Puin lohkosta kuormallisen pois ja puolet jäi sitten siihen viikon sadejaksoon likoamaan. Rapsin kosteus ennen sateita oli 15-16 välille, kun sateen jälkeen sitten puidut olivat reilusti yli 20%. Itselleni oli yllätys, että palon sisään öljyiseen siemeneen kerääntyi niin paljon uutta kosteutta sateesta. Tästä viisastuneena rapsiakaan ei kannata jättää sateeseen turpoamaan.
Vieläkö näin myöhään kuminaa uskaltaa kylvää? Sijainti lounais-suomi.
Kylvää voi - ja voi ehkä talvehtiakin, mutta tuskimpa ehtii niin isoksi, että ensi kesänä jo alkaisi kukkimaan.
paras puoli noissa urakoijissa.... liikaa työtä ja laatu kärsii.... surkealta tuntuu kun ei toimi niin kuin joskus so*****, mutta minkäs teet...
Urakoitsijan pitäää saada työstään sellainen korvaus, ettei tarvi koko maakuntaa kiertää keleistä piittaamatta. Sopivalla työmäärällä pystyy sitten laatuunkin vaikuttamaan eri tavalla.
Ei se maasta täytä, vaan ne puskan oksat täyttää tilan. Ainakin hybridillä. Kuukauden päästä näet..
Tosiaan hyvänä vuonna huippusatoon pitää antaa kunnon lääkkeet. Ja huonona vuotena riittää rikka-aineet. Siis viljalla.
Joo pelleilin ehkä hiukan, hiukan vaan sapettaa nuo moommalandian aukkojen täyttymis - viisastelut, kun ja jos on savihehtaari töyräällä, johon ei orastu yhden yhtäkään tainta, tai kaksi kolme, mitä siinä sitten on mikä voisi pensastua, tai sitten kukkivat muutamat tupsut mäellä todellakin vielä elokuussa.
Helppohan se on harvaan kylvää 50 kpl m2 , kun kaikki aina orastuu. On tässä tosiaan vitsit vähissä, neljä viikkoa syysrapsin kylvöön ja kone pitäisi olla tarkkuuskylvökunnossa. 35 kpl / m2 ! 1,7 kg/ha.
Eli 1:10 hidastava välitys pitäisi löytyä Tumeen ja 1:2 välitys Jukoonkin.
Menee varmasti joka toiselle vantaalle, mutta kumpikohan on se parempi, etu- vai takavannas ?
-SS-
Takavantaalla kannattaa kylvää - jos kylvät etuvantaalla, niin takavannas voi sotkea maata päälle.
Pitkäaikainen juurikkaanviljely näyttää tuoneen valvattia ja ohdaketta varastoksi asti ? Tehoaako Clamox vai antaisiko ensin Agil + Matrigon ja sitten viikon päästä Clamoxin ?
-SS-
Epäilenpä kyllä, että Clamoxin tehot ei enää noin isoihin ohdakkeisiin riitä. Ennemmin ajaisin (ainakin) pahimmat kohdat ensin Matrigonilla. Clamoxit sitten perään koko alalle.
Täytyisi käydä ruiskun kanssa määräaikaistarkastuksessa. Kattelin materiaaleista, että ruiskussa pitäisi olla kyltti, josta näkyy ruiskutettavan aineen nimi.
http://www.tukes.fi/Tiedostot/Kemikaalituotteet/kasvinsuojeluaineet/tukes_ruiskuohje_2011.pdf
"Uusissa ruiskuissa, jotka myydään 15.12.2011 jälkeen,
tulee olla erityinen kiinnitysalusta, johon käyttäjä voi
sijoittaa käytettävän kasvinsuojeluaineen nimen."
Vanhemmassa ruiskussa ei tarvitse olla läpyskää, ja uudemmassa se lienee jo maahantuojalla laitettuna?
Pitääpä Amazonista ettiä tuota kiinnitysalustaa, eipä oo kolmessa vuodessa ottanut silmiini
Onko kokemusta tuosta typpilannoitteesta? Olisi mielenkiintoinen vaihtoehto ja edullisemmin tuossa saisi typpikilon mitä normaalisti 27 typpeä sisältävissä apulainnoissa. Toimiiko kylvölannoittimessa vai paakkuuntuuko herkästi kun on lähes kokonaan ureatyppenä?
Ei onnistu kylvökoneess, viskalla menee. Meillä päin näitä pari vuott sitten kokeiltiin ja viskahommiksi meni levitys!
Saneerauskasvit ovat hyviä. Ei tarvii hirveesti panostaa.
Ja kun panostat "liikaa", niin sitten se kasvusto menee nurin ja on melko mahdotonta murskattavaa
On vaan erikoista kun Raumalla on kuormat kevyempiä. En olis ottanut asiaa esille jossei tämä toistus vuodesta toiseen. Pitääkö uskoa että tää no vain sattumaa. 5 kuormaa kumpaankin paikkaan aina Seinäjoella yli tonni enenpi.
Vaikea ottaa kantaa, kun ei omia ole Raumalle koskaan mennyt. Sen mitä olen kuullut, niin joissain paikoissa on esiputsarit säädetty rajummin kuin toisissa. Esiputsareilla voisi eroa selittää jonkin verran, mutta tuo 1500 kiloa on kyllä paljon.
Onko autoissa ollut vaakoja? Niilläkin voisi asiaa seurata toki vaatii saman auton ajamaan molempiin.
Tää mielenosotus ois tarvinnu suunnata Seinä Joel,missä se suurin syy on.
Kyllä Seinäjokiset - siis MAVI on pitkälti täysin MMM:n renki ja uhrattiin tässä "yhteisen hyväksi". Pitäkää silmät auki - EI spagettimainen säädöstö muutu pelkästään sillä yksinkertaisemmaksi, että "tulkkki/maksaja" laitetaan ainoaksi syylliseksi asiaan. Tarvitaan paljon enemmän oikeaa muutosta!
Kehuttu ainakin kovin, kenellä ollut viljelyssä. Ostin jonkinverran, kesän jälkeen viisaampia...
Saako pysymään pystyssä? Koetulosten mukaan ainakin olisi lakoherkkyyttä.
Kyllähän tuon 6 tonnia saa helpostikin normaalivuonna, mutta itse olen laskenut ettei kannata. Parempaan taloudelliseen tulokseen pääsee 2-3 tonnilla.
Lannoitteet maksaa, tautiaineet maksaa, korrensääde maksaa, lehtilannoitteet maksaa. Kaikki nuo yhdessä saavat sen aikaan että vilja ei valmistu kuin kuivurissa 30 tuntia per satsi, 20 litraa löpöä/tunti. Aineet peltoon maksaa enemmän mitä tuet on.
Kauan eläköön näennäisviljely ja hömppäheinä!
P.S Viljan painot yms. Laatu näyttää olevan kohdallaan pienemmälläkin panoksilla ja sadoilla. Noilla huippusadoilla painot jäi jopa kevyemmiksi. Ja rahapussi, joka ei ole liian painava nyttenkään, jäi vielä paljon kevyemmäksi.
Laitapas nyt vähän laskelmia tuon väitteesi tueksi. Itse en ihan näkemättä usko, että 2 tonnin satotason muuttuvat kulut olisi niin paljoa pienemmät kuin 5+ sadossa.
Mitenkäs tämä keskon trym ohra,onko vielä kokemuksiakellään?Miten pärjää esim bragelle 
Itseäni noissa virallisten lajikekokeiden tuloksissa häiritsee pituus ja lakoherkkyys. Käytännön viljelystä ei käsitystä.
