Olen vain lumiukko, jolla ei ole kuuttakymmentäseitsemäätuhatta linkkiä takataskussa.

Virtaukset arvaamattomia 

Julkisuushuorailua. Some on täynnä näitä ruudinkeksijöitä. "Et sä tiedä kuka mä oon. Mä olen se, jonka kaurat varastettiin. Tottakai ilmoitin siitä iltapäivälehdille. Saatan jopa ilmoittaa poliisille." Jossain vaiheessa tulee sitten onnellinen loppu ja siitä myös pitää kertoa iltapäivälehdille.

Tai vaikka "koirani söi naapurin sohvan." Seuraavana päivänä clickbaittina "kaikeksi onneksi naapuri oli päättänyt, että sohvan voi huoletta syöttää koirille." Tykkää ja tilaa kanava. Ja tietenkin kommentoi.

Niin, jos kaikki ovat valkonaamoja, niin sehän vasta rasismia olisikin. Kohta vaaditaan, että tiernapojissa pitää olla joku kiintiöneekeri. Joillakin ihmisillä on aivan liian paljon aikaa.

Ilmastonmuutoksesta ei tiedä kukaan. On vain ihmisiä, jotka tulkitsevat mittaustuloksia ja tekevät niistä johtopäätöksiä. Siksi koulukuntia on vaikka muille jakaa. Tai oikeastaan datamäärä antaa mahdollisuuden tulkita asioita niin monella tavalla, että jokaiselle löytyy jotain.

Mittaustulokset ovat vaan lyhyeltä aikaväliltä maapallon ikään verrattuna, joten tulkinnat ovat väkisinkin kirjavia.

Linnassa pitäisi antaa mahdollisuus oppia elämään ja olemaan. Opiskelu on tärkeintä mitä ne nyt voisivat tehdä. Sitten ne jotka eivät opi olemaan, niin vääjämättä useimman hakkaamiskerran jälkeen henki lopulta lähtee. Näin saadaan automaattisesti hulluimmat ja turhimmat tapettua ihan omasta syystään. Ja kun on mahdollisuus oppia olemaan, niin peli on reilua.

Lainaus käyttäjältä: Moottoripolkupyörä Man - 12.10.21 - klo:14:13

Aalkvistikin on luomussa sen vuoksi, että tavanomaisen viljelyn tulot eivät riittäneet. Luomussa kun on hyvät tuet ja kaikki panostuksetkin ovat pieniä ja sato onneton, niin ei tarvitse kuivaillakaan liikaa. Jos nuokin pellot olisivat sivutoimisten viljelijöiden huostassa, niin suhteelliset sadot olisivat huomattavasti suuremmat.

Vähän kuin nämä taimikonhoidot. Kun on hirveä määrä metsää, niin hissipuupäänkin tarvitsee olla jatkuvassa kasvatuksessa hirveiden turhien taimikonhoitokulujen vuoksi. Jos nämäkin metsät olisi jaettu hehtaarin kokoisiin liikunta-/puuhapalstoihin ne olisivat paremmassa kunnossa.

Kolhoosi-ideologialla kun haetaan tehokkuutta, laatu väistämättä kärsii. Koska tehokkuus tarkoittaa pienempää työvoimaa. Kun toiminta perustuu osin vapaaehtoisuuteen ja harrastustoimintaan, asioista pidetään parempaa huolta.

Niko on ammattitaitoinen viljelijä . Ei huonoja satoja tuota luomussakaan . Vastuksia on mutta kuulemma pärjää ja uskaltaa ottaa asioihin kantaa .

Sinä kyllä osaat olla aivan pihalla kuin lumiukko. Ja vielä niin monessa asiassakin.

Olisi hauska tietää tilastollisesti, missä päin yhteiskuntaa on suurin ilmastoahdistus.

Aalkvistikin on luomussa sen vuoksi, että tavanomaisen viljelyn tulot eivät riittäneet. Luomussa kun on hyvät tuet ja kaikki panostuksetkin ovat pieniä ja sato onneton, niin ei tarvitse kuivaillakaan liikaa. Jos nuokin pellot olisivat sivutoimisten viljelijöiden huostassa, niin suhteelliset sadot olisivat huomattavasti suuremmat.

Vähän kuin nämä taimikonhoidot. Kun on hirveä määrä metsää, niin hissipuupäänkin tarvitsee olla jatkuvassa kasvatuksessa hirveiden turhien taimikonhoitokulujen vuoksi. Jos nämäkin metsät olisi jaettu hehtaarin kokoisiin liikunta-/puuhapalstoihin ne olisivat paremmassa kunnossa.

Kolhoosi-ideologialla kun haetaan tehokkuutta, laatu väistämättä kärsii. Koska tehokkuus tarkoittaa pienempää työvoimaa. Kun toiminta perustuu osin vapaaehtoisuuteen ja harrastustoimintaan, asioista pidetään parempaa huolta.

Tukipolitiikalla on yritetty kasvattaa eläintuotantoon perustuvaa maataloutta investointitukien osalta. Ja ehkä jotain yhtä tuotantomuotoa erityisesti. Seurauksena ne ovat jollakin laskuopilla kriisissä. Niille vaaditaan kriisitukea. Edellisen raktorimarssin jälkiseurauksien kriisituki jaettiin suurien pahoitteluiden myötä tietylle alueelle ja tietylle tuotantosuunnalle.

Jossain päin Suomea kituutetaan menemään vanhoilla koneilla ja tuotantorakennuksilla. Toimeentuloa haetaan tilojen ulkopuolelta. Maltillisella velkataakalla iso osa näistä tiloista ei ole loputtomassa suossa. Investoinnit yritetään tehdä säästöillä ja muilla pääomilla. Joko rahaksi muuttamalla tai lainakiinnityksillä. Viherrys on aiheuttanut peltojen kasvukunnon paranemisen ja tehokas viljelykierto on saanut sadotkin kasvamaan.

Pahimmat MTK-aktiivit vaativat tukia tehotuotantoon, eikä hömppään. Sosialisoimisella ei näytä olevan mitään rajaa. Ehkä MTK:n pitäisi ottaa pää pois sieltä paskasta ja ajatella hommat uusiksi.

Palaamme metsästys/keräily -talouteen. Autot sulatetaan polkupyöriksi. Sähkö tuotetaan puiden lehtien havinalla. Sähkön loppuessa akkupyörien akut poistetaan ja sulatetaan polkupyöriksi. Metsäkoneet sulatetaan polkupyöriksi. Tehtaat sulatetaan polkupyöriksi. Betonirakennelmat sulatetaan polkupyöriksi. Asfaltin korjauksesta joudutaan luopumaan ja ne rouhitaan pois ja sulatetaan polkupyöriksi. Polkupyörien renkaat eivät kestä loputtomiin, joten polkupyörät lopulta sulatetaan polkupyöriksi. Somepäivitykset loppuvat, joten kännykät sulatetaan polkupyöriksi. Jääkarhut valtaavat Suomen, joten jossain vaiheessa ihmiset sulatetaan polkupyöriksi.

Tuloksena on kauheasti savua ja metalliromua, joista jääkarhut ja saimaannorpat kilpailevat. Voittajat sulattavat häviäjät polkupyöriksi. Lopulta on todennäköistä, että Suomen kamaralla jääkarhut ajavat polkupyörillä pelkillä vanteilla. Mutta pääasia on, että päästiin niistä vihreistä eroon.

Onhan se pelkona, että viljaa virtaa ulkomaille, jos kotimaan hinnat laahaavat. Siinähän olisi sarkaa viljaetujärjestölle, jotta hinnoissa ei olisi turhia Itämerivähennyksiä.

Kun tonnihinnat pyörivät satasessa, ei ketään kiinnostanut keksiä mitään kriisipakettia. Viimeksi kun viljan hinnat kävi korkealla, kyseenalaistettiin tukien tarpeellisuus. Neuvostososialistinen MTK takaa kaikille jäsenilleen tasapuoliset edunvalvonnat. Paitsi alkutuottajille.

Kauheasti se Pohjois-Pohjanmaalainen moottorisahalla tehdyn "tunturin" kyljellä oleva kylä haluaisi olla osana Lappia. Joten ei olla vielä ihan Lapissa. Olisi valitettava kauhaonnettomuus pitänyt tapahtua vähän ylempänä, jotta Lappi olisi saanut taas sorkkahäpeän niskoilleen.

Mietitääs hetki.

Nyt kun maatalous on kriisissä, niin mitkä tahot neuvottelevat hinnoista. Jos neuvotteluissa ovat etujärjestö, elintarviketeollisuus ja kauppa, niin mitä se tarkoittaa. Etujärjestön tarkoitus on saada tuottajille pienempiä menoja ja suurempia tuloja. Aika moni systeemi markkinataloudessa perustuu tuollaiseen tasapainotteluun.

Toisessa päässä kauppa päättää, millä hinnalla se myy tuotteita kuluttajille. Tässä on kate kohdallaan. Ihmisten on pakko ostaa ruokaa elääkseen. Teollisuus haluaisi paremman siivun tästä katteesta, jotta se voisi myös maksaa tuottajalle parempaa hintaa. Etujärjestö haluaa teollisuudelta parempaa hintaa.

Etujärjestö myös haluaa pienempää hintaa tuotantopanoksille. Se tarkoittaa esim. lannoitteiden ja rehun hintaa alemmaksi. Lannoiteet ovat hienon monopoliaseman vuoksi miltei mahdoton kohde säästöille. Vain romahtava lannoitteiden kysyntä voi säätää hintaa alemmaksi. Kysyntä ei vähene, jos tuotantokasvien hinta on korkea ja isomman sadon tavoittelu kannustaa viljelijöitä panostamaan viljelyyn. Tässä kohtaa käytännön monopoliasema hajoittaa markkinatalousajatuksen. Tai oikeastaan viljelyn riski kasvaa, koska tulevista hinnoista ei tiedä.

Mihin tämä riski kohdistuu? Se kohdistuu alkutuotantoon, jonka hinnat seilaavat maailmanmarkkinoiden mukaisesti. Onko etujärjestöllä intressiä saada alkutuotannon tuotteiden hintoja alemmaksi? Tottakai. Onko etujärjestöllä tarkoitus saada viljan ja muiden kasvien tuottajahintoja ylemmäs? Ei ole, koska se tarkoittaisi tuotantoketjun seuraavassa portaassa olevien tuottajien kustannusten nousua. Pääasiassa koskee rehun hintaa.

Todellisen alkutuottajan, joka kelluu markkinahintojen aalloilla, on mahdotonta vaikuttaa mihinkään hintakriisiin. Menoihin ja tuloihin on mahdotonta vaikuttaa neuvottelupöydissä. Kysyntä ja tarjonta ratkaisee asian. Eli aina kun neuvotellaan tuottajahinnoista aina kaupan hintoihin asti, mennään pois koko markkinataloudesta.

Tästä seuraa se, että todelliselle alkutuottajalle ei ole olemassa Suomessa etujärjestöä, joka voisi vaikuttaa alkutuottajan hintoihin. Siksi on törkeää vetää mukaan koko maataloutta neuvotteluihin, koska neuvottelut eivät koske alkutuotantoa. Sen vuoksi olisi tärkeää, että alkutuottajalla olisi sellainen etujärjestö, joka ei ole riippuvainen koko tuotantoketjusta.

Esim. ammattiliittojen tarkoitus on suojella työntekijän puolta. Ei koko tuotantoketjun etua. Kuitenkin voidaan yhdessä neuvotella tilanteesta, samalla pitäen kiinni omista eduistaan. Alkutuottajalla ei tällaista mahdollisuutta Suomessa ole.

Kun suomalaisen maatalouden etujärjestö valvoo vain osaa ketjun eduista vedoten koko ketjun toimivuuteen, miksi ei tunnusteta että edunvalvonta koskee vain tiettyä osaa ketjusta.

Miettikääpä bulkkiviljelijät tätä tarkaan. Meillä ei ole todellista etujärjestöä. Tämä on tietenkin täysin omavalintainen asia, mutta olisihan se hauskaa, jos joku taho vähän kattos perään.

Siinä on kyllä aika iso tekijä, jos tietää mitä tuotteestaan saa tukineen päivineen. Investointien suunnittelu on helpompaa. Kyllä sen ymmärtää, kun paletti sekoaa menojen kasvun vuoksi. Kriisihän siinä on.