Voimakas tunne, että tämä ei jää tähän.

Tästähän olisi ollut hyvä kysyä noissa resitenttitenteissä.

Lainaus käyttäjältä: Perussuomalainen porvari - 08.02.24 - klo:09:20

"SUOMESSA on tehty samansuuntaisia havaintoja. Vuoden 2021 Nuorisobarometrissä havaittiin, että naiset kannattavat vasemmistoa miehiä useammin. Naiset olivat myös miehiä useammin arvoliberaaleja kyseisen barometrin mukaan."

Eipä tuo yllätä, kun Apilasjr/Opelmies/foortimiehen juttuja lukee . Melkoinen ämmä.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000010211575.html

ne saatanan sivarit

Eikä unohdeta homoja, lespoja, neekereitä, manneja sekä muita demareita ja vihervasureita.

Nykyartistit vetää kaikki autotunella samanlaista paskaa ja kusta. Pl. ne, jotka tekevät töitä niiden kipaleiden eteen. Suoratoistosta tai radiosta tulee pakattua musiikkia ja verrattuna vaikka cd-tason ääneen tai jopa vinyyliin niin voi vi*tu että joku maksaa siitä. Ehkä nykypäivänä tärkeintä on pinnallisuus ja sen alla todellisuus on paskaa.

Ilmoitus olisi ollut hauskempi, jos Pekalla olisi ollut metsästäjän tamineet päällään ja haulikko kädessä. Vierellä olisi kärynnyt hiiligrillissä makkara ja pöydällä olisi ollut kossupullo.

Miksi vetää kampanjaa puolivaloilla?

Nyt mainos herättää myötähäpeää. Noilla metsästystamineilla oltaisiin saatu jo meemi aikaiseksi. Susiturkki ja lakki ja rukkaset olisivat aiheuttaneet suurta hämmennystä ja paheksuntaa vihreiden ja muidenkin homojen puolelta. Aika ohuella langalla sitä joudutaan tasapainoilemaan.

Millainen on se maaseudun lukija, johon tuo mainos oikeasti uppoaa?

Onhan tuo aika kyykyttämistä, jos jokin täppä ei osu kohdalle syystä tai toisesta. Kyse on kuitenkin viljelijän toimeentulosta. Toisenlaisessa ympäristössä tukia saa takautuvasti, jos tuen ehdot täyttyvät. Aika monessa asiassa on jälkikäteen mahdollista hakea korjausta, jos jokin asia ei täsmää. Nyt hallinto kuittaa asian sillä, että täpän häviäminen ei ole mahdollista. Järjestelmä on liian jäykkä ja byrokraattinen. Eli tulevaisuudessa kannattaa hakea kaikki mahdolliset tuet ja sitten niitä poistetaan sitä mukaa valvonnan kautta kun ne eivät täyty.

Semmoinen tapaus, että taas työsuojeluviranomaiset raapivat päätään, vaikka kaiken pitäisi olla kunnossa. Miten tuo tiki siihen on vaikuttanut, ehkä avaat hiukan ajatusta? Vastuukysymykset ovatkin sitten mielenkiintoisia. Että missä tilanteessa pitäisi olla rataturvakoulutus olemassa, kun radan kanssa ollaan tekemisissä. Onko kenelläkään edes rataturvaa, jos vain lastailee tai purkaa vaunuja ratapihalla? Nämä siis vastuukysymyksiä. Ei arkijärkikysymyksiä.

Paneeliyhtiö ei välttämättä ole niin paha asia, kuin tuulimylly-yhtiö. Tai ainakaan paneelit eivät ole ongelma, jos yhtiö menee konkurssiin. Ongelma on se, että jos yhtiö menee konkurssiin, niin kuinkas sitten on sen vuokrasopimuksen kanssa. Ja kenen ne paneelit sitten ovat ja kuka niitä saa käyttää tai kuka ne saa purkaa. Jos niistä ei saa sähköä, niin purkaminen on aika yksinkertaista ja polttaa turhat mujut pois ja myy metallin romuna kilohintaan. Tuulimyllyn polttaminen ja purkaminen on hiukan haasteellisempaa. Tai sellainen fiksu polttaminen ja purkaminen.

Maanomistajan kannattaa jo miettiä tosissaan, jos joku maksaa vuokraa hehtaarilta noin paljon. Meinaan että laittaa omat paneelit ja rahantuloa ei voi estää.

Jankkuroinnin pitäisi olla vain kertatoimenpide ja syväkuohkeutettu maa tulisi stabiloida eli sitoa syväjuurisilla kasveilla. Paras tapa lienee jankkuroida ensimmäisen vuoden nurmi keskikesällä kuivimpaan aikaan ja palata samalle lohkolle koneiden kanssa vasta seuraavana vuonna. Syväkuohkeutettu maa tiivistyy tosi helposti uudestaan, ja paljon syvemmältä, jos pellon ei anneta vakautua jankkurointitoimenpiteen jälkeen, vaan sinne mennään isoilla koneilla sotkemaan. Tuollainen pieni terä fältin perässä ei ole syväkuohkeutetusta, mutta en ymmärrä miksi sitäkään pitäisi käyttää jatkuvasti. Kuten tuossa joku jo aiemmin totesi, oikein kuivissa oloissa voisi käyttää kyntöanturan poistoon aina silloin, kun sellainen kuiva osuu kohdalle. Eli aika harvoin, ainakin varsinaisessa syyskynnössä.

Kyllä se mahdollisessa syyskynnössä onnistuisi, koska maa on suhteellisen kuivaa, jos nyt ei siellä kurakeleillä kynnä. Puinnin jälkeisiä jankkurointeja on harrastettu jo kauan. Onko siinä järkeä, riippuu monesta asiasta? Jos ojitus on kunnossa, jankkuroinnilla voidaan ohjata vettä ja tasoittaa kosteuseroja, jos maalaji ja pellon muoto sen sallivat.

Huonolla tuurilla voi syntyä vesitilaa, jossa vesipatja on jankkuroinnin jälkeen paksumpi koska vesi ei imeydy ojiin tai maaperään. Silloin tällainen paikka on märällä kelillä aika upottava. Siihen ei auta stabiloivat kasvit, ainoastaan aika ja uudelleen tinttaus.

Kuis se meni viime sodas. Airo hoiti homman vaikka oli vasta kolmas.

Historia osaa näyttää totuuden. Monessa instituutiossa on se keulaukko/-akka/-muu/-LGBTIQA+ ja hänellä on se "kyllä herra" -joukko. Sitten on se porukka, joka tekee kaiken. Toki delegointi on mahdollista, mutta urautuneessa ympäristössä toimintatavat klikkautuvat kohdilleen ja todellinen vallankäyttäjä voi olla kuka tahansa.

Onneksi Airo ei ollut yksinkertaisimmasta päästä. Mutta näistä pitäisi oppia ja pitää mielessä, että nyt edes puolustusvoimissa pätevin olisi pomona. Jos resitentti toisi voimakkaan mielipiteen vaikka ydinaseiden käytölle tai jalkaväkimiinojen käytölle, hälytyskellojen pitäisi soida. Historia on myös näyttänyt, että suomalaiset poliitikot ovat tyhmyydessään kompanneet aikaisempia presidenttejä. Ja myös halosta.

Lainaus käyttäjältä: pice - 05.02.24 - klo:12:28

Eikös tuo Ponsse ole dieselmoottorikäyttöinen ajokone joka on varustettu sähköisellä voimansiirrolla? Pienempi moottori riittää kun akusto toimii puskurina hetkellisiä tehohuippuja varten. Vastaavia ratkaisuja on käytetty kaivinkoneissa.

En ole täysin varma, mutta minulla on käsitys, että voimansiirto on kokonaan akkujen varassa sähköllä. Moottorilla vain ladataan akkua agregaatin kanssa. Minun mielestäni tämä
"Konseptikoneessa on täysin sähkökäyttöinen voimalinja ja Epecin tehonjakoyksikkö sekä voimalinjan ohjausyksikkö. Koneen ajovoimansiirto toimii pelkästään akuista saatavalla energialla. "
tarkoittaa sitä, että akkuvoimalla ja sähköllä mennään.

Puomista ja hydraylipuolesta en sano mitään millä se on, se ei uutisesta käy mielestäni ilmi. Se ei vaadi niin paljon tehoja niin voi olla että pyörii samalla moottorilla kuin akkuja lataava aggregaattikin.

Mutta eikös ole mielenkiintoista, että näin paskalla ratkaisulla joka ei sovi mihinkään tuottavaan päästään pienempään polttoainekulutukseen? Lisäksi jos suuntaus on sama kuin autoissa, niin vetovoima ja etenemiskyky ei ainakaan heikkene sillä, että voimalina on sähköllä. Mutta täysin susipaska ja toimimaton ratkaisu kuten mopomies hyvin tietää.

Hmm. en mielestäni kyllä haukkunut sähköistä voimansiirtoa. Kysymys on, että millä sen sähkön saa sinne moottoreille. Nykyisestä akkusysteemistä ei siihen ole. Vaikka Sorkka olisi ratkaissut ongelman siten, että koneen katolla olisi aurinkopaneeli ja sillä ajettaisiin vain päivisin, sillä nyt ei vaan saada energiaa tarpeeksi. Kun ei sitä sähköä voi pieraista yhtäkkiä mistään. Ja vaikka voisi, niin nykyinen varaaminen ei ole teho/painosuhteeltaan mistään kotoisin, kun puhutaan suuremmista tehontarpeista kuin se viherhomon sähkövatkain parkkipaikan tolpassa.

Sitten, jos tai kun joskus mahdollinen akkushow tuottaisi tulosta, sen pitää olla sen verran edullisempaa, että polttoainelogistiikka ei enää olisi ylivoimaista. Jo tuo auton akkupaketin mahdollinen vaurioituminen, sen aiheuttamat tulipalovaarat ja uuden akkupaketin hinta kertoo siitä, että ei ihan vielä olla siellä maalissa. Jotain myös kertoo se, että vakuutusyhtiöt alkavat pesemään käsiään, koska konseptia ei olla ajateltu loppuun asti.

https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/438816/asarja30.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Tollanen tutkimus löytyi ja sen lopputulema on mielenkiintoinen.
Tuo auroissa oleva jankkuriterä ei tetystikään vastaa syväkuohkeutusta.

Tuokin tutkimus on suhteessa aika tuore ja kuitenkin siinä on menty reippaalla meiningillä, vaikka nykyään ymmärretään, että jankkurointitapa, ajankohta ja stabilointiaika pitää olla kunnossa, jos tuloksia halutaan. Toki siinä mainitaan, että esim. viherkesanto olisi hyvä jatkumo jankkuroidulle pellolle. Ja myös ojituksen merkitystä ei oltu unohdettu. Useillakin nykyvehkeillä jankkurointi onnistuu valmiiseen kasvustoon, joten ylimääräisiä ajoja ei tarvita ja pelto saa rauhassa ihmetellä, mitä oikein tapahtui. 

Ja kuten tutkimuksessa sanottiin, että jankkurointia ei voi pitää yleispätevänä korjauksena huonokuntoiselle maalle. Ei se sitä olekaan. Mutta joissakin tapauksissa se on ainoa keino rikkoa juuria, vettä tai kaasuja estävä tiivistymäkerros. Oikein tehtynä jankkurointi toimii.

Mä olen ainakin onnellinen maanviljelijä, ei ole mitään ongelmia hinnoista eikä maan hinnasta. Maan hintahan keshkeytyy myyjän ja ostajan yhteisestä päätöksestä. Elikäs kumpikin hyötyä siitä laskee. On mahtava viljellä suomessa, on mahtavat tuet! En tosin ole nyt viime vuoden viljoja myynyt ja varastoin huonon hinnan takia, vaihdan typen sidontaan pellot ja katson sitten kun hinnossa nousua. Suomi on mahtava maa, täällä jos missään tuntee arvoa viljellä.

Huumeiden käyttö keskellä päivää ei välttämättä ole hyvä asia pitkällä tähtäimellä.

Se on vähän monesta asiasta kiinni, kuinka se jankon rikkominen auttaa. Trendinä on ollut, että jankko rikottaisiin syväjuuristen/reipasjuuristen kasvien kasvuaikana esim. viherlannoitus ja pellolle ei mentäisi riehumaan ylimääräistä saman kasvukauden aikana. Ojitus pitää olla kunnossa ja maa tarpeeksi kuivaa, jotta olisi optimaaliset olosuhteet olemassa. Ihan vaan kyntöaurassa oleva raaputin ei oikein tue tuota nykytrendin mukaista proseduuria.

Juu ja juurikkaan viljelyllä myös saa niitä tiivistymiäkin aikaiseksi. Vähän liian aikaisin keväällä ja syksyllä liian myöhään. Aumanpaikat ja päisteet tuli pikkukoneilla hyvin tintattua ja koko muukin pelto. Näillä isoilla on sitten hellempää maalle touhu.

Päinvastoin. Nykykoneiden massoilla saadaan niin paljon suuremmat liike-energiat aikaiseksi, että muutosta maassa tapahtuu syvälläkin. Kevyt kone tinttaa pintaa ja voi välillä mennä syvälläkin tai upota, mutta vaikutus on paikallista. Pahimmat tiivistymät syntyivät kerrostalokoneiden jälkeen, vaikka silmämääräisesti pellolle ei olisi tapahtunut mitään. Pienillä traktorikoneilla ajoa tulee aumalla tietenkin enemmän, mutta eivät ne koskaan kovettaneet peltoa niin pahasti, kuin isot koneet tinttasivat.