Lainaus käyttäjältä: ja101 - 20.06.20 - klo:12:00

Niinkuin täälläkin joskus olen todennut kun valitetaan sikatuista että osta sikatila kyllä niitä on myynnissä. Se on vaan "nollasta" huono lähteä. Sama pätee tähän. Se on aika suuri kynnys veivata tuotanto ihan joksikin muuksi kuin mihin suuntaan tilaa on vuosikymmeniä viety.

Sorkkis ei kai tiedä et kyl nautatiloillekkin on ehk niinkuin sikatiloillekkin josta tuo vapaaporsitus korvaus maksetaan. Lisäksi sinne nautatilalle tulee muitakin tukia kuten mainitsemasi eläinpalkkiot tai pohjosessa sitten litratuki..

Mun puolesta asian vääntäminen voidaan lopettaa tähän. Totuus on kuitenkin se että nautatila saa eniten erilaisia tukia, palkkioita ja korvauksia. Että jos jonkun toiminta ei silti kannata niin ehkä on syytä katsoa peiliin miksi ei. On tietysti selvää että markkinat osaavat kyllä ulosmitata tuet mitä tila saa. Niin se tapahtuu kaikilla tuotannonaloilla. Siinä on vaan homma hoidettava hyvin jos meinaa pärjätä. Toisiin leireihin vaan sitä rahaa ja huolta kannetaan enemmän ja se ärsyttää...

Tuottahinnat pudonneet maidontuotannossa ja nyt vielä pitäis tuetkin peruuttaa . 

Maatalous perustuu pitkälle urakointi laskutukseen. Eräskin järjestö näyttelee 1 robon tilan tulosta että 50000€ jää viivan alle tulosta ja 3 henkilön yhtymässä työaika on 5 tuntia päivässä per lärvi ja viikovapaat kaikilla. vertailuna toinen missä urakoitsia paikkaa rehuntekoja 2 henkeä vetää 8-10 tunnin päiviä ilman vapaita ja tappio n.50000€ vuoteen.

Eli maatalouden tulosta tehdään siirtämällä alan sisällä olevaa rahaa taskusta toiseen ja osa hommaa leipärahaa sektyorin sisälle viellä prisman kassalta tai sairaan tai kodinhoitajan palkalla. Tämä ei ole terve kehityssuunta.

Periaatteessa maatalouteen pitäisi tuoda markkinatalous väkisi. Tuki systeemiä pitäisi yksinkertaistaa raakasti. Peltotuet pitäisi tasata joka hehtaarille samaksi ja poistaa kaikki viljelykasvi tai prosentti vaatimukset. Viljanhinta jos ei kohtaa kustannusten kanssa, niin silloin voi laittaa pellot apilanurmelle ja kysyä parin vuoden päästä teolisuudelta että kiinostaako nyt. Kotieläinpuolen tukiakin pitäisi irroittaa tuotannosta melko kovasti. maidosta jos ei saa tarpeeksi, niin lehmät umpeen ja katsellaan myöhemmin. Sama sonni puolelle että kiertonopeus erotettava sonnipalkioista.

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.06.20 - klo:20:04

parsinavetassa lietekuilusta lypsymonttu. Parsieen kohdalle etueste ja ruokintapöytää piotkin poistuminen. 40-50 lehmän parsinavettaan saa melko halvalla suht tehokkaan lypsyaseman kun itse vähän rakentelee. 150-200 lehmän makuuhalli poikima ja siaraskarsinoineen ei mahdottomia maksa. Alkaas päästä siihen varmaan 20 sentin keskihintaan tuotaqntokustannuksissa.

Hyviä ajatuksia muuten. Tuota lietekuilua lypsymontuksi olen itsekin ajatellut, mutta en tiedä onnistuuko se.

Kyseessä on pieni parsinavetta vain 160 neliötä. Ei sinne isoa lypsyasemaa mahdu, eikä hulppeita poikima/ sairastilojakaan.  Vanhaan matalaan osaan ajattelin pikkuvasikan koppeja. Ja muutenkin koko navetan neliöt hyötykäyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Maanviljelyssexpertti - 19.06.20 - klo:19:30

Navetan rakentamisen kustannuksissa suurin ero muodostuu tilan käytöstä. Poikkikäytävät vievät paljon neliöitä varsinkin jos niissä juoma-altaat. Jos pystytään hyödyntämään vanhaa, maitohuone, toimisto, vasikkatilat, poikimakarsinat yms niin neliöitä säästyy. Pihatto maksaa ilman pohjaa noin 700 eur/m3. Tekemällä käytetyn lypsyaseman tai lypsämällä parsissa tarvitaan siihen tilaa. Eläinten keräilytila, mahdolliset yhdyskäytävät yms. eikä saada vanhasta parsinavetosta neliöitä hyödynnettyä vasikoille, poikiville yms. Uusi robo maksaa avustuksen jälkeen noin 90000 eur, käytetty lypsy kunnoissa 70000-80000 eur (ei avustus kelpoinen). Tuolla uuden robon hinnalla saat noin 100 m3 valmista pihattoa eli noin 8-10 lehmä paikkaa (maanrakennus huomioitu).  Tullu kierettyä useassa maitopalatsin avoimissa ovissa ja kun menee katsomaan robopihattoa niin lypsävien ryhmä robottien kanssa vie navetan pohjapinta-alasta  usein vain 50-65%. Takakierto, poikimakarsinat, turhan leveät ruokintapöydät yms vie paljon tilaa. Jos vaan pystyy hyödyntämään näissä tiloissa vanhaa niin säästö on huomattava.

Saman olen todennut itsekin että nykypihattojen tilakäyttö ei ole järin tehokasta. Juoma-altaat voi toki jättää pois, mutta kannattaako.? Jos ne tuo enempi etuja että lehmät juo paremmin, yksi kumpaankin päähän ja ruokinta aidalle vesikippoja.

Eiköhän tuo 700 € sisällä jo ihan pohjatkin.  Nykyisissä hankkeissa isoimmat neliöhinnat ovat ihmisten käyttämissä tiloissa (toimistotilat, tankkihuone ym), jopa yli  1000€ neliö. Ihan sileä kalustamaton betoni (pohjineen) on 300 - 400 € neliö. Jos pääsee rakentamaan halvempia neliöitä niin voidaan liikkua 500-600 € neliöhinnoissa kokonaiskustannuksissa, ei sisällä lietesäiliötä.

no käytännössä siihen parsiriviin mahtuu tuplasti lypsyasemana elukoita. vanhoja milkkareita saa uloskanto hintaan. karkeasti 100 litraa pitää olla tyhjöpumpun tuotto per milkkari. eli joitain 1000 litran pumppuja kun laittaa 4 riviin, niin 30 konetta leikiten pyörittää. maitoputkethan on jo olemassa. tekee vain pesupaikat koneille.

Meijerin osuuspääoman määrän määrää tilan tuottama maito määrä. Rahaa meijerin kassasta lähtee omistajien eli tuottajien suuntaan tilityshintana, jälkitilinä sekä osuuspääoman korkona. Eli korko on osa meijerin tuottoa minkä se on saanu maidon jalostuksesta. Verotuksellisesti kannattaa osa tuotosta ottaa verovapaana osuuspääoman korkona. Jäsen joka eroaa, lopettaessaan maidontuotannon ,niin silloin ei tule niitä litroja, joista tulee katetta vaan ainoastaan toimii rahoittaja, niin kauan kuin osuuspääoma on palautettu.

Tuo mainittu 4% on kyllä todella alhainen, järkevämpää olisi esim. 6% jolloin tuottajien kokonais verotus olisi edullisempaa. Tämä laskisi tosin hieman tuottaja hintaa ja samalla kilpailijoille myytävän KIVI maidon hintaa.

Lihapuolella yleinen korko on 20% osuuspääomalle.

parsinavetassa lietekuilusta lypsymonttu. Parsieen kohdalle etueste ja ruokintapöytää piotkin poistuminen. 40-50 lehmän parsinavettaan saa melko halvalla suht tehokkaan lypsyaseman kun itse vähän rakentelee. 150-200 lehmän makuuhalli poikima ja siaraskarsinoineen ei mahdottomia maksa. Alkaas päästä siihen varmaan 20 sentin keskihintaan tuotaqntokustannuksissa.

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.06.20 - klo:12:59

Jatkaja.

Siis miten jatkaja voi erota osuuskunnasta?

Helposti. SPV yhteydessä puskea osuuspääoman ja alkaa säästää uutta.
[/quote]

?

Kyse kait jostain yhtymän muutoksesta yhdelle vai?

Normi SPV:ssä  (ainakin reilu 25v sitten) myyjät (lopettajat) irtisanoivat osuutensa ja ostaja (jatkaja) alkoi maksaa omaa osuuspääoma velvoitettaan.

No asia ei mulle kuulu muutenkaan ja periaatteessa jopa ymmärrän kritisoinnin 4/0,25 asiassa, mutta luulisin tuohon nyt olevan järkevät ja lailliset perustelut jossain osuuskuntasäännöissä. Irtisanoneilla ei ole enää riskiä menettää maksamiaan tai jotain ... kiinni olleelle rahalle maksetaan normi pankkikorkoa parempi korko silti
[/quote]

No jos sulla on 50k€ tai enenpi sisällä, niin saat pankistakin sille jo korkoa.

SPV:ssä se riippuu ihan miten kauppa tehdään. Tilahan voi siirtyä varoineen ja velkoineen. Silloin voi SPV jatkaja myös purkaa osuuspääoman. Tuskin jatkajalla on pikkurahaa saati isompaa siinävaiheessa makuuttaa tyjän pantina ilmaiseksi.

Jatkaja.
[/quote]

Siis miten jatkaja voi erota osuuskunnasta?
[/quote]

Helposti. SPV yhteydessä puskea osuuspääoman ja alkaa säästää uutta.

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.06.20 - klo:10:29

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.06.20 - klo:10:03

Mikäs jäsen seon osuuskunnassa sellanen joka ee jäsenmaksuaan maksas. Ee semmosta ookkaa. Kaikki jotka osuuskuntiin maetoa vilijelee maksaa ossuusmaksuva. Muuten ee kaoppa käö. Tua korko ja se tapa miten sitä maksetaan/on varaa maksaa on osuuskunta kohtanen assija.Joku maksaa joku toenen ee juurrikaan pysty maksamaan.

Kysymys on jäsenten välistä tasa-arvosta, ei koko prosentista.

Outoa toimintaa tuollanen. Kannattaa vähän kysellä. Kai tuata nyt joku edes yrittää perustella.

Eikä muissakaan sijoituksissa sijoitus muutu A  osakeesta B osakeeksi itsestään. Näissäkin tuotot perustuu siihen että esim. A-osakeelle maksetaan osinkoa kurssi nousun lisäksi ja B-osake perustuu pelkkään kurssi nousuun. Näillä on myös eri arvo tuotto-odotuksen mukaan.

Mikäs jäsen seon osuuskunnassa sellanen joka ee jäsenmaksuaan maksas. Ee semmosta ookkaa. Kaikki jotka osuuskuntiin maetoa vilijelee maksaa ossuusmaksuva. Muuten ee kaoppa käö. Tua korko ja se tapa miten sitä maksetaan/on varaa maksaa on osuuskunta kohtanen assija.Joku maksaa joku toenen ee juurrikaan pysty maksamaan.

Kysymys on jäsenten välistä tasa-arvosta, ei korko prosentista.

Kaikesta sitä kitistäänkin. Irtisanottujen osuusmaksujen huonommasta korosta.

Kun se raha ei ole osuuspääoman maksaneen käytössä. Verottajakin maksaa 5% korosta.

Pitäisi tätä eräänlaisena "osuuskunta veroja", ei taida olla mahdolisuutta olla maksamatta tai ennen ainakin maitotilistä pidätettiin osuusmaksua vastaava summa, jos ei ollut jäsen.

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.06.20 - klo:08:02

Lainaus käyttäjältä: sorkkis - 19.06.20 - klo:07:57

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.06.20 - klo:07:50

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.06.20 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 18.06.20 - klo:22:44

Lainaus käyttäjältä: Magia - 18.06.20 - klo:22:15

Lainaus käyttäjältä: taapero - 18.06.20 - klo:21:50

Maitosuomesta kun sanoi jäsenyytensä irti joulukuussa 2019 niin pääoman saa takaisin tammikuussa 2022 koska uutena osuuskuntana on ensimmäinen tilikausi jatkettu  202o vuoden loppuun.

Jos osuuskunnalla menee huonosti,niin osuuskunnan ei tarvitse maksaa osuusmaksuja ollenkaan takaisin vaan voi lähettää jopa laskun.

Siis tämähän on vain tulonsiirto luopujilta/eronneilta jatkaville jäsenille. Korko on korvausta menetetystä pääomasta ja lähtökohtaisesti sen pitäisi olla suurempi kuin inflaatio. Sinähän et voi käyttää tällä hetkellä sitä rahaa mikä on sijoitettuna.

Ossuuspääoma on tavallaan kuin sijoitus. Ommaan virmaan se mennee.Ohan esim. viljelijälläkin paljon sijotettuna tilaan/tuatantoon.Ee sitä yleensä ennen pois oteta ennen kun sitte vasta kun virma pistetään lihoiksi. Osuuskunnasta riippuen muutaman rosentin korkoa sijotukselle maksavat.

Siis se on sijoitus nimen omaan. Tässä onkin kyse korosta sen mukaan oletko jatkava tuottaja vai lopettava/eroava. Missään muussa sijoitusmuodossa ei taida olla yhtä huono korko (0,25%) ja pitkä kiinteä sijoitus aika, pahimmillaan kaksi vuotta.

Osuuskunnan hallitus saa päätöksen maksetuista koroista  tehdä . Antti-X on henkilö joka näistä tietää parhaiten .

Siis asiahan olisi selvä, jos kaikille maksettaisiin 0,25% tai 4%, mutta nyt osuudet muuttuu B-osuuksiksi sen mukaan oletko luopuja vai jatkaja.

Saanko kysyä : Luopuja , jatkaja vai osuuskuntaa vaihtanut ?

Joskus kuulin sellaisen että meijeriä vaihtaneille olisi maksettu huonompi korko osuuspääomalle .

Jatkaja.

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 19.06.20 - klo:07:50

Lainaus käyttäjältä: carhu - 19.06.20 - klo:06:59

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 18.06.20 - klo:22:44

Lainaus käyttäjältä: Magia - 18.06.20 - klo:22:15

Lainaus käyttäjältä: taapero - 18.06.20 - klo:21:50

Maitosuomesta kun sanoi jäsenyytensä irti joulukuussa 2019 niin pääoman saa takaisin tammikuussa 2022 koska uutena osuuskuntana on ensimmäinen tilikausi jatkettu  202o vuoden loppuun.

Jos osuuskunnalla menee huonosti,niin osuuskunnan ei tarvitse maksaa osuusmaksuja ollenkaan takaisin vaan voi lähettää jopa laskun.

Siis tämähän on vain tulonsiirto luopujilta/eronneilta jatkaville jäsenille. Korko on korvausta menetetystä pääomasta ja lähtökohtaisesti sen pitäisi olla suurempi kuin inflaatio. Sinähän et voi käyttää tällä hetkellä sitä rahaa mikä on sijoitettuna.

Ossuuspääoma on tavallaan kuin sijoitus. Ommaan virmaan se mennee.Ohan esim. viljelijälläkin paljon sijotettuna tilaan/tuatantoon.Ee sitä yleensä ennen pois oteta ennen kun sitte vasta kun virma pistetään lihoiksi. Osuuskunnasta riippuen muutaman rosentin korkoa sijotukselle maksavat.

Siis se on sijoitus nimen omaan. Tässä onkin kyse korosta sen mukaan oletko jatkava tuottaja vai lopettava/eroava. Missään muussa sijoitusmuodossa ei taida olla yhtä huono korko (0,25%) ja pitkä kiinteä sijoitus aika, pahimmillaan kaksi vuotta.

Osuuskunnan hallitus saa päätöksen maksetuista koroista  tehdä . Antti-X on henkilö joka näistä tietää parhaiten .

Siis asiahan olisi selvä, jos kaikille maksettaisiin 0,25% tai 4%, mutta nyt osuudet muuttuu B-osuuksiksi sen mukaan oletko luopuja vai jatkaja.

Lainaus käyttäjältä: mustaviiksi - 18.06.20 - klo:22:44

Lainaus käyttäjältä: Magia - 18.06.20 - klo:22:15

Lainaus käyttäjältä: taapero - 18.06.20 - klo:21:50

Maitosuomesta kun sanoi jäsenyytensä irti joulukuussa 2019 niin pääoman saa takaisin tammikuussa 2022 koska uutena osuuskuntana on ensimmäinen tilikausi jatkettu  202o vuoden loppuun.

Jos osuuskunnalla menee huonosti,niin osuuskunnan ei tarvitse maksaa osuusmaksuja ollenkaan takaisin vaan voi lähettää jopa laskun.

Siis tämähän on vain tulonsiirto luopujilta/eronneilta jatkaville jäsenille. Korko on korvausta menetetystä pääomasta ja lähtökohtaisesti sen pitäisi olla suurempi kuin inflaatio. Sinähän et voi käyttää tällä hetkellä sitä rahaa mikä on sijoitettuna.

Ossuuspääoma on tavallaan kuin sijoitus. Ommaan virmaan se mennee.Ohan esim. viljelijälläkin paljon sijotettuna tilaan/tuatantoon.Ee sitä yleensä ennen pois oteta ennen kun sitte vasta kun virma pistetään lihoiksi. Osuuskunnasta riippuen muutaman rosentin korkoa sijotukselle maksavat.

Siis se on sijoitus nimen omaan. Tässä onkin kyse korosta sen mukaan oletko jatkava tuottaja vai lopettava/eroava. Missään muussa sijoitusmuodossa ei taida olla yhtä huono korko (0,25%) ja pitkä kiinteä sijoitus aika, pahimmillaan kaksi vuotta.

Lainaus käyttäjältä: taapero - 18.06.20 - klo:21:50

Maitosuomesta kun sanoi jäsenyytensä irti joulukuussa 2019 niin pääoman saa takaisin tammikuussa 2022 koska uutena osuuskuntana on ensimmäinen tilikausi jatkettu  202o vuoden loppuun.

Jos osuuskunnalla menee huonosti,niin osuuskunnan ei tarvitse maksaa osuusmaksuja ollenkaan takaisin vaan voi lähettää jopa laskun.

Siis tämähän on vain tulonsiirto luopujilta/eronneilta jatkaville jäsenille. Korko on korvausta menetetystä pääomasta ja lähtökohtaisesti sen pitäisi olla suurempi kuin inflaatio. Sinähän et voi käyttää tällä hetkellä sitä rahaa mikä on sijoitettuna.

Milloin jäsenyytensä irtisanonut on saanut pääomansa takaisin? Ja eikö tuo osuuspääoman korko ole loppujen lopuksi jonkin sorttista osingon kaltaista, omistajille jaettavaa voittoa vai pitäisikö sanoa osuuskunnan toiminnan tuottamaa ylijäämää tms.

No nyt jos sanot irti, niin vuoden 2021 ja 2022 vaihteessa. osuuspääomaa maksetaan osuuskuntaan ja sille saadaan korkoa. Eli se on periaatteessa osinkoa.