Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Ääliöistä ei ole pulaa tuossa hiilivoukaamisessakaan.
Ei ole, ei. Toisaalta hiilen sidonta maaperään parantaa samalla myös maan kasvukuntoa. Jos siihen saadaan tietoa ja vielä rahaakin ehkä, siitähän voi viljelijä jopa hyötyä! Minusta viljelijöiden pitää nyt ottaa saatavissa oleva hyöty irti tuosta vouhkaamisesta. Jos sillä vaikka tienaisi jotakin. Myös Enontekiöllä...
Ai niin. Moni viljelijä saattaa olla valmis sijoittamaan paljonkin rahaa siihen, ettei toinen viljelijä voi siitä hyötyä.
Olen sitä mieltä, että ilmastonmuutos tulee tavalla tai toisella kaikesta huolimatta, mutta jos maan kasvukuntoa ja satoja voi noiden projektien kautta kasvattaa, olen kiinnostunut.
Meidänkin tila on mukana hankkeessa, joten sitä myöten olen sitten ehkä hiilivouhkaajakin. Kuitenkin kasvukunto edellä olen menossa...
Tuohon en kyllä usko että viljelijä siitä hyötyy. Pitäisihän nytkin periaatteessa viljelijälle/maanomistajalle maksaa päästökaupojen perusteella korvausta.
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet
Eipä paljon Enontekiöllä hiiltä sidota.
Missä kohtaa tuossa mainittiin Enontekijä ?
Utsjoellakin hiilensidonta aika vaikiaa. Kessin erämaassa kannattaa net 250 vuotta vanhat petäjät pitää pystysä. Jos ne kaadetaan, niin menee taas sama aika hiilensidontaan.
Itse asiassa net kannattais kaattaa ja net viedä Kiinaan hirsitehtaalle talon raaka-aineeksi ja tuoda Set talo sitten siihen aukulle.
Tuossa karhisen selvityksessä esitetty tukien uusjako, peltojen vuokrakatto ja uusjako pisteytyksellä tarkoittaa vain pankkien vakavaraisuuden turvaamista. Nyt kun kukaan ei investoi ja maksaa lainoja, niin vähitellen kiinnitykset raukiaa ja pankkien lainojen vakuuksien "ylimääräiset" kiinnitykset raukiaa.
Kuinkahan paljon nousee kustannukset neliskanttisella säiliöllä ja sen kattamisella ristikoilla?
"Maidon hinta on helmikuussa 34,7 senttiä/litra (rasva 4,3 % ja valkuainen 3,3 %)"."Valkuaiskymmenyksen arvo vuonna 2019 on 0,65 snt ja rasvakymmenyksen 0,39 snt". Tuohon yhtälöön kun sijoitetaan omat kevytmaidon rasvat niin hinnaksi muodostuu … 34,7-1,64+0,26 = 33,32 (+ vastuullisuuslisä 1,0 ) 34,32
Ihanan halpaa. Mutta nyt pitää muistaa bäccärin lohdutukset,että samaan aikaan kust … tai lypsyrobottien hinnat on laskenut 
Keskimäärin Valion hinnoittelumuutos on ilmeisesti nostanut tilojen saamaa tilityshintaa yli puoli senttiä. Toki laihaa maitoa lypsävien hinta laskee.
Edelleen kannattaa lypsää litroja enemmän kuin nostaa litrojen kustannuksella pitoisuuksia.
Jos tukia ei olisi edes osaksi irroitettu tuotannosta, olisi romahdus ollut vieläkin suurepi. Jos tuet iroitettaisiin kokonaan tuotannosta, maataloustuotannon arvo laskisi nykyisestä mutta tilojen tulos saattaisi parantua.
tilanne on tuotantosuunnittain erilainen. Ainakin rannikolla satamien lähistöllä, mikään ei ole muuttunut, eikä esimerkiksi viljoilla tuotantoon sidottu tuki romahduttaisi mitään, parantaisi tulosta kyllä. Vaikka tanskan salmet ovat kapeita, niin niistä mahtuu pieniä laivoja peräkkäin vaikka kaksinkertaiselle sadolle. Jos koko EU:ta ajatellaan niin, silloin ylituotanto voisi kääntää laivat menemään toiseen suuntaan tai hinta täällä putoaisi enemmän, kuin sen itämerivähennyksen verran. 2017 jossain muualla oli katovuosi, silloinkaan kukaan ei täältä viljaa kysellyt, laivoihin vain.
Tämä nykymuotoinen tuotannosta erotettu tukijärjestelmä tarjoaa viljelylle toisen kemikaalittoman, hyvin kilpailukykyisen tuotantosuunnan.... rahan vastaanottaminen pankkitilille, matemaattisena yhtälönä kirjoitettuna maataloustuki=(asumistuki+toimeentulotuki)2
Ongelman ydin ei ole tuotannosta irrotettu hömppätuki. Se on oikeastaan pelastus, sillä se vähentää tuotantoa, jolle ei markkinoilta löydy riittävää kysyntää. Ongelma syntyy siitä, että meillä on kansallisesti ryhdytty taistelemaan sitä vastaan investointi- ja muilla laajentamistuilla. Joissakin on ollut jopa velvoitteita laajentaa. Se tuo lisää tavaraa markkinoille ja aiheuttaa tuotantoresurssien ylikysynnän. Eli tuotteiden hinnat putoavat ja kustanukset karkaavat.
Periaatteessa nuin. FABAN/SEMEXIN/HUITIN HOLSTEININ ynm. pitäisi jalostaa lehmiä jotka lypsää vähintään puolituntia sitä 30 litraa. Mieluumin kauemmin. Millään muulla tuotanon alalla ei ole kapasitteettia lisätty samaa tahtia kuin kotieläintuotannossa. Samalla kokoajan suurempi joukko siirtyy kasvinviljeliöiksi kun maidon ja lihan hinta laahaa ja laskee.
SS:
>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.
Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.
Kyllä tuossa on perää. Kuten myös "talkoo" työssä. Jollakin/joillakin voi käydä porukkaa rakennuksella talkootyönä ja toiset joutuu koko rakennuksen aiheuttamat palvelujen palkkakulut maksamaan itse. Periaatteessa tästä syntyy verotettavaa tuloa vaikka rahaa ei liiku.
jos esimerkiksi neuvo-neuvoja maalaa omaa taloaan, niin samalla menetetään 63€/h, jonka neuvoja saisi tekemällä omaa vaativaa asiantuntijatyötä. Tästä laskettuna veromenetys on huomattavasti vielä isompi, kuin maalarin 15€ tuntipalkasta. Samalla kun menetetään verotuloja, niin lisäksi työn kansantalouteen vaikuttava osuus eli tässä tapauksessa neuvonnan tuottama lisäarvo maataloustuotannolle... siellä tavallinen isäntä raapii päätään neuvottomana
Nalle käytti joskus tässä esimerkissä lääkäriä maalamassa
Ei se ihan nuin mene. se neuvoja tekee sen vapaa-ajallaan. Eli sillä ei ole tuota 63€/tunti tuloa. tuo säästökin on isompi kuin 15€/tunti. Se on lähemmäksi 30€/tunti kun lasketaan kaikki sivukukut mukaan.
Miksiköhän se tilakoko on suurentunut? Olisiko vaikka siksi että on tuettu niitä hehtaareja ja eläinyksiköitä...
Ilmeisen moni on tyytyväinen nykytilaan...
Kyllä kehitys on ollut justiinsa sitä, mitä Lipposen hallitus halusi EU:hun liityttäessä. Minkäänlaista uudelleenarviointia ei ole matkan varrella tehty, ei edes Karhiselta tullut mitään uutta avausta. Käyrien suunta ei muutu pelkillä kauniilla tavoitteilla.
Sodan jälkeen ruokaan meni 80% ihmisten käytettävistä tuloista. Nyt menee n.10%. Suomi on heti selvitystilassa jos ruuan hinta nousee 20-30% kuluttajalle! Sosiaalimenot nousee potensii. Myös maatalouden huono tuottavuus takaa metsäteolisuuden halvan raaka-aineen. 2000 luvun hintapiikki puun hinnassa koettiin juuri silloin kun ruuan tuottajahinta oli suhteessa kustannuksiin korkea. Eli käytännössä maatalous rahoittaa Suomen nykyistä elintasoa n.30-40% BKT:n arvosta.
SS:
>Moni kansalaisista syyllistyy verosuunnitteluun hankkimalla oman asunnon, josta saa
verotonta asuntotuloa verrattuna vuokra-asumiseen.
Höpö höpö, omasta asunnosta ei ole kuin menoja. Ei siitä mitään asuntotuloa kerry. Tuo on sosialistista ajattelua, että kaikki toiminnat, mitä ihminen itse tekee oman hyvinvointinsa eteen, aiheuttavat valtiolle verotulojen menetyksiä, kun ihminen ei käytä maksullisia palveluja. Tuon logiikan mukaan pitäisi lanseerata esim. siivousvero itse asuntonsa siivoaville, koska eivät käytä siivouspalvelua, ja jää valtiolta verotuloja saamatta.
Kyllä tuossa on perää. Kuten myös "talkoo" työssä. Jollakin/joillakin voi käydä porukkaa rakennuksella talkootyönä ja toiset joutuu koko rakennuksen aiheuttamat palvelujen palkkakulut maksamaan itse. Periaatteessa tästä syntyy verotettavaa tuloa vaikka rahaa ei liiku.
Eihän tämä maidon tuottajahinta ole enää tavoitehintaneuvottelujen varassa ?
Kukaan muu ei sitä laske kuin myyjä. Ostaja ostaa jos hinta sopii kukkarolle.
Ulkomaille voi myydä ja saada parempaa hintaa, niinhän viljakin menee ulkomaan satamiin,
aina on laiva rannasta hävinnyt.
-SS-
Viljaa on vähän helpompi varastoida vuosia kuin maitoa. Eikä Viljasta ole pakkoluovutus määräystä kaupalle samoin kuin maidosta.
No kun ei ole korjuu velvoitetta, niin joku voisi laskea paljonko saa tukia jos laittaa esim.100 hehtaaria säilörehunurmea.
Tuo on suoraviivainen vaihtoehto. Tosin edelleen ei saa kasvipeitteisyyskorvauksia, pysyvän nurmen päälletulo on jos ei iso niin ehkä pieni rajoite tulevaisuuteen. Tukitaso ei siltikään tule AB :lla kuin 462 € viime vuoden tukitasoilla. Lisäksi valvonta nykyisin puuttuu heinälajikkeisiin ja rikkakasveihin, koska vain luomuheinässä saa olla välttämättömät rikat. Eli ainakin Staranet pitänee ruiskuttaa ja merkitä lannoitusta ainakin teoriassa ?
140 euron tukiero 600:aan euroon on tietenkin vain pieni ja ei merkittävä ero, kun sanoman tarkoitus on olennainen.
Jos tuorerehunurmeen tulisi korjuu- ja käyttövelvoite, siinä eniten menettäisivät luomunurmistit, jotka nykyän merkkaavat tuiltaan optimaalisimmat pellonkäytöt tosiasiallisille kesannoilleen.
-SS-
Ei se LUOMU ole ihan niin helppoa. Kasvi luomutilalta vaaditaan 30% myyntikasvi vaatimus. käytännössä luomupellot on pakko niittää vähintään kerran kaksi kesässään että näyttävät edes pellolta. Sama vaatimus tulee kotieläintilalle jolla pellot luomussa tämän 5 vuotis kauden jälkeen.
Tuo n.450€/hehtaari määrää käytännössä vuokran tason. Karhisen idea johtaa vain siihen että tulee kaksi laskua. heinän myyntitulo ja urakointi lasku. Yllättäen kummatkin on vain saman suuruisia.
Kertokaa minulle mikä muu yrittäjä maaseudulla saa loppuelämäkseen hyvän toimeentulon kun pistää kintaat naulaan? Omistat 100ha hömppäneinäpeltoa, muutat kaupunkiin ja kuittaat 500-600/ha tukia vuosittain loppuelämäsi. Koska tulee raja kun oma ruuantuotanto tukehtuu lopullisesti tähän tukijakoripuliin ja ostamme kiltisti ylijäämäruokaa maailman markkinoilta? Näin on valitettavasti käymässä ja kuitenkin maksamme edelleen jäsenmaksuja eu:n pohjattomaan kassaan jaettavaksi tukina tuottamattomalle maalle...
Tuossa 100 ha:n hömppäheinäpellossa ja 500-600 €/ha tuissa ei kyllä puhuta samasta pellosta. Jos siis hömppäheinällä tarkoitetaan muutakin kuin suojavyöhykettä. Suojavyöhykehän ei ole yleisessä jakelussa oleva toimenpide enää ollut vuosiin. On aika vaikea kuvitella, että tärkeääkään merkkimies kunnassa saisi jostakin suojavyöhykesopimuksen eläköityessään. 100 % suojavyöhykepelto olisi tuon tukitason tienoilla kohdentamisalueella. Ja siinä sentään pitää korjata heinät vuosittain.
Luonnonhaittakorvausta ( on yli 200 € peltoviljelijällekin ) ei kokotilan hömpällä saa, samoin kuin ei mitään ympäristökorvauksen muuta maksua, kasvipeitteisyyttää tai RTK:ta. ( 54 - 100 €)
Luonnonhoitopellon, ympäristönurmien toimenpiteestä muuten ei ei makseta ollenkaan, jos tilan pinta-alasta yli 75 % on nurmea tai kesantoa. Myöskään viherlannoitusnurmesta ei makseta erikseen, jos koko tilan nurmi tai kesanto. Eli nyt puhutaankin alle 200 euron kokonaistuista hehtaarilta.
Et varmaan ole tutustunut tukiehtoihin, nämä aina näyttävät tuottoisammilta kuin sitten lopulta ovatkaan.
Suojavyöhykkeestä on muutenkin joillakin agenda. Minä näen suojavyöhykettä käytetyn esimerkiksi huomattavaan maanlisäysoperaatioon. noin 300 ha:n tila laittaa heikkotuottoista ja kohtuuvuokraista maata pohjavesialueella 50 - 70 ha:n verran suojavyöhykkeelle ja vuokraa sillä rahalla jopa enemmän sokerijuurikasmaata yli kaikkien muiden tarjousten. Siinähän ei LHK - leikkuri pure, kuin maata on jo paljon valmiiksi, ja selvästi auttaa laajentumaan paremmille peltoalueille. Punavanteet rullaa.
-SS-
No kun ei ole korjuu velvoitetta, niin joku voisi laskea paljonko saa tukia jos laittaa esim.100 hehtaaria säilörehunurmea.
Tosin asiaa pitää miettiä siltäkin kantilta miksi valtio takaa vakio vuokratulot kaupungissa sijoitusasunnolle verotuloista. Samalla omaisuuden arvon nousun. MMM budjetti menee moneen kertaan pelkästään rakennusteolisuuden tukemiseen.
hyvä esimerkki on Lappi, sinne ei pitäisi laittaa euroakaan maataloustukea, mutta matkailuinfran tuki tuplata. Kaikki ml viljelijät siellä hyötyisivät näistä turismin tuloista. Tekee nytkin erinomaista tulosta matkailubisneksellä ja kasvulla ei ole rajoja. Tukieuro moninkertaistuu ja palaa verotulona, toisin kuin sinne työnnetty maataloustuki... tekohengittää kituvaa elinkeinoa vain niin kauan kuin tukeminen jatkuu.
Ehkä liian jyrkästi sanottu, eikä raja ole noin selvä, mutta periaatteessa huonosti kannattavaa ei kannata tukea ainakaan kaikkein epäedullisimmissa olosuhteissa.
Järjen ääni. Varsinkin nämä.
Tekohengitetään myös rakennusteollisuutta melko lahjakkaasti. Voisin jopa väittää että MMM budjetti menee moneen kertaan rakennusteolisuuteen.
Tiettömien taipaleiden takana olevat tilat ovat usein maitotiloja. Tämä on onnistunut järjettömän tukipolitiikan ansiosta. Järjettömyys jatkuu niin kauan, kun tämän annetaan jatkua.
Tämä on samanlaista, kuin kehitysavun lähettäminen afrikkaan. Kehitys ja ajattelu loppuu silloin, kun kaikki tulee automaattisesti. Ihminen muuttuu tyhmäksi. Ihan oikeasti.
Osa tiloista keksii uutta tekemistä, osa muuttaa tuotantosuuntaa ja osa lopettaa kokonaan. Näihin asioihin vaikuttaa ihminen itse.
Mutta jos mennään samaa rataa kokoajan, kiskot kuluu puhki joskus.
Suomalaasten geeneihin on jääny pelko nälänhädästä. Todellisuudessa, jos nälänhätä tulee, niin ensin syyään lehmät. Sitten myyään volovo.
Rahat meiltä loppuu ensin. Kojamo ja kumppanit pumppaa tän maan vararikkoon. Sitten meille ei kukaan myy ruokaa enää.
Voisko tuon ehdotuksen tulkita jonkinlaiseksi tukien siiroksi pieniltä tiloilta isoille ja velkaisille? Halutaan näin pelastaa pankkien rahoitusta seuraavassa rahoitus kriisissä. Oikeastihan Suomi on melko hyvin kusessa. Valtio on vielä korvia myöten velkaa ja kotitaloudet saman verran.
Varmaan näinkin, ja hyötyyhän siitä kauppa ja tuotteitten jalostajatkin kun maajussi hassaa 30 000 € että saa tuon 20 000 kasaan.Siihenhän niitä tukia tarvitaan..
Tekohengitystä hommaan jonka on sössinyt kauppa, pankit, neuvonta ja valtio kuuntelemalla edellä mainittuja siirtämällä kustannukset alkutuotantoon.
