Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..
Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...
No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.
Juu varmasti näin, mutta silti tuossa metsitysinnossa pitää rajansa olla. Mutta sehän se on se perinteinen suomalainen tapa jos en itse saa niin ei saa naapurikaan saada joten kuusentaimia vaan..
Niin tai halu pelastaa se naapuri lopuliselta velkakierteeltä.
Kymmenen pistettä ja papukaija merkki.
Itsekkin piti mennä tuota Leppää kuuntelemaan, mutta unohdin enkä kyllä olisi oikein ehtinytkään..
Kuulostaa siltä, että homma menee entistä enemmän sekaisin. Paljon pitäisi toteuttaa, mutta rahaa ei ole maksaa niistä mitään. Mitä tehdään? Leikataan ne loputkin tuottavilta viljelijöiltä mielikuvan myyjille. Eli vaikuttaa siltä että kohta ne jotka oikeasti viljelevät eivät saa tukea enää ollenkaan vaan kaikki raha ohjautuu enemmän sinne missä toteutetaan sitten milloin millaistakin toimenpidettä. Pellolle saadaan näin hienosti toinen kilpaileva käyttötapa. Hienoa virkamiehet ja naiset kyllä te osaatte...
No meillähän on paljon peltoja joille pitää saada muuta käyttöä kuin naapurin kartanon isäntä viljelemään. Eli tulee metsitystä ynm. Hiilensidonnasta maksettavaa tukea ja ympäristö hommia. Oliko että 1 pilari oli kokonaan hiilensidonnasta, 2 pilari puoliksi ympäristön ja hiilensidonnan kanssa. 7% on keskiarvo. Tilakohtsisesti leikkuri voi olla kovempi riippuen tuotantosuunnasta ja mitä omatunto antaa valita.
https://www.is.fi/politiikka/art-2000006007255.html
Kun kepuloiset, yksi toisen perään munaa itsensä.
Aika raskasta tekstiä, mutta totta.
Kyllä nyt varmaan kepuloisten mielestä pitää iltasanomatkin lopettaa.
Ja kaikkein hauskinta, ihan itse. Ei voi edes Kokoomusta syyttää.
Ettei ois ruotti pankissa hallituksessa kokoomuslaiset junailleet? Vähän muuta puheen aihetta kun orpo ei halua kakka vaippojen vaihtajia lisätä ja Audit kuuluu meille kampanja menossa.
Kyllä tuo metsitystuki jollain koijataan pois viljelijän taskusta. 100 hehtaarilla 50k€!
Tuo taas on totta että herkästi saa naapurinkin pellot metsityskuntoon kun ne jää kuusikon keskelle.
Uusimmassa Metsälehdessä on artikkeli viljelyksen ulkopuolelle jääneiden peltojen mahdollisesta metsitystuesta. Auttaisi osaltaan Suomen päästövähennystavoitteiden saavuttamista. Diipadaapa.
Tukipolitiikasta Luken proffa J. Uusivuori ottaa esimerkiksi Irlannin jossametsityksen perustamistuki on enimmillään 5000 €/ha ja vuotuistuet enimmillään n. 500 €/ha.
Tuollainen jo kiinnostaisi minuakin.
kuullostaa houkuttelevalta, jos saisi tämän 500€/ha ensin vaikka jollain siirtymävaiheen tuen nimellä, sitten siitä voisi tehdä pysyvän... istutettu metsä on muuten myös luomua, on helppo noudattaa tiukkojakin ehtoja.
Hiilen sidonta voi korvata vuosituen eli rahaa voisi saada myös markkinoilta tai vapaavuorelta, joka pyörii omantunnontuskissa, kun hiili palaa pääkaupungin voimaloissa. Helsinki luopuu fossiilisista polttoaineista autoissa ja korvaa sen sähköautoilla, joiden lataussähkö tulee kivihiilivoimaloista, aika näppärää 
Kivihiilen käyttö kait lopetetaan vuoteen 2025 mennessä ja Hesa siirtyy virolaiseen pellettien.
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.
Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?
Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon
Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää
-7% oli jossain kalvossa eli 431 M€ vähennystä edelliseen tukikauteen. Erotuksena olisi juuri se, että isompi osa päätettäisiin kansallisesti, CAP:sta ehdotettiin poistettavaksi C-kirjain kokonaan eli yhteisestä maatalouspolitiikasta siirryttäisiin kansallisiin ratkaisuihin. EU ei valvoisi tukiehtojen noudattamista, vaan tukitavoitteiden toteutumista, sekin uutta.
Kyllä epävarmuus nousi ainoaksi varmaksi asiaksi tämän päivän perusteella
Siis uusi kausi alkaa vasta 2021 keväällä ehkä jopa vasta 2023. 2020 mennään vanhoilla säännöillä. Ympin rahat loppuu jo tänä syksynä ja ensivuosi mennään mitä löytyy. Neuvonnasta otetaan, investointi rahoitus jäädytetään, ympin toimenpiteistä leikataan. Oliko että n.250 miljoonasta tiputaan n.140 miljoonaan.
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.
Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
maatalousministeri oli tänään Salossa positiivisella mielellä... ei sammutella valoja, mutta eväät oli laihat. Kansallista päätöksentekoa tullaan lisäämään, mutta hömppää, luomua, ilmastoa ja oheispalveluja on taaskin ohjelmassa. Hienoja laatikoita ja pilareita... tukijärjestelmää yksinkertaistetaan nytkin, päätöksentekoon osallisten määrän mukaan tulee kirjava lopputulos. Euromääräistä tulorajaa ei ilmeisesti tule tai se ei ainakaan ole noin korkea?
Sopimukseton brexit vaikuttaisi enemmän, kuin venäjäpakotteet yhteensä. Kahdet vaalit voivat aiheuttaa myös sen, ettei mikään valmisteltu toteudu, vaan lähdetäänkin puhtaalta pöydältä. 500 miljoonaa lisätuloa jäi ainakin mun ymmärryksen mukaan jostain muualta kerättäväksi, tukipuolelta apua ei tule, ei edes korjaavia toimia. Jos nyt olis jotain piirrustuksia tai suunnitelmia, niin pistäsin visusti piirongin laatikkoon
Eikös capista häviä tämän vuoden jälkeen n.50%. suojavyöhykeistä lähtee 100€, valtaojien varrelle sitä ei saa enää
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun.
Markkinat eivät valitettavasti toimi noin. Ainakaan ennen kuin kylän ainoalla tilalla on monopoli.
Senhän takia siellä oli pisteytystä ynm. Kivaa.
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun. Karkeasti jos ajatellaan että pellon hinta tippuu 10000€/hehtaari 5000€/hehtaari, vaikutus on 10 vuodessa 500€ ja jollain 5000kg hehtri sadolla 10 senttiä kilo. Tonnissa 100€/hehtaari kannatavuuteen. Samalla saadaan pienenevää tukimäärää ohjattua aktiivisesti viljeleville jotka saa pääasiallisen toimeentulon maataloudesta. Eli rahaa ei tule sinäänsä lisää, vaan kannatavuus paranee ja pankkien vakuuksien arvo nousee, kun liikevoitto kasvaa. Eli tarkoitus turvata pankkien vakuudet.
Tuossa ajatteluketjussa ei ole ehkä mietitty loppuun asti; lisämaan arvon velkavivulla ne nykyisetkin tilat kasvavat, vaikka sukupolvenvaihdoksessa olisi koko emätilasta lahjanluonteinen kauppa kyseessä ollut. Maatalousmaan kauppahintatilastot eivät koske kuin noin viideosaa tai vähemmän kaikista tilakaupoista !
-SS-
Joo, niin kasvavat. Mietippä jos esim. Viljan hinnan nostolla sama 100€ yritetään saada. Hinnan pitäisi nousta 150€+tukien arvo mikä uudistuksessa on ajateltu. Miten siinä kävisi? Kaikki rupeaisi lisää tuottamaan ja pellon hinta nousisi edelleen, eikä kannattavuus paranisi käytännössä yhtään. Tuo laskelman 100€ on jo verotettua rahaa.
Toinen tuossa viljan hinnan nostossa on se että se pitäisi koko maatalousketjun läpi kaikissa tuotteissa viedä. Se lisäisi kuluttajan ruokakorin hintaa ja saattaisi laskea lisää kotimaista kysyntää. Pahimmillaan se näkyisi sosiaalimenoissa.
Suomessa ei ole sisällä eikä viennissä näköpiirissä sellaista kysyntää elintarvikkeille, että kaiken tuotannon saisi kohtuuhintaan kaupaksi. Ei saa edes nykyistä tuotantoa. Tilanne vain pahentuisi, jos kaikki hömppäpelto otettasiin tehokkaaseen viljelyyn. Hömppäpellot ovat siis nimenomaan tosiviljelijöiden etu. Eikä hömpällä kyllä pääse rikastumaankaan, jos ei mahdollisia muita tuloja oteta lukuun. Ei edes Karhinen odota niistä täyttöä tuohon 500 miljoonan tavoitteeseen. Tuo 20000 euroa myyntituloja oli häneltä vain täky toimittajille, jotta asiasta puhuttaisiin.
Ajatus tuossa tukien uudelleen kohdentamisessa aktiiviviljeliöille ja hömppien rajaamisessa on että saataisiin peltojen myynti ja vuokrahinnat laskuun. Karkeasti jos ajatellaan että pellon hinta tippuu 10000€/hehtaari 5000€/hehtaari, vaikutus on 10 vuodessa 500€ ja jollain 5000kg hehtri sadolla 10 senttiä kilo. Tonnissa 100€/hehtaari kannatavuuteen. Samalla saadaan pienenevää tukimäärää ohjattua aktiivisesti viljeleville jotka saa pääasiallisen toimeentulon maataloudesta. Eli rahaa ei tule sinäänsä lisää, vaan kannatavuus paranee ja pankkien vakuuksien arvo nousee, kun liikevoitto kasvaa. Eli tarkoitus turvata pankkien vakuudet.
No jos ajatellaan että halutaan hiiltä sitoa pysyvästi, niin kasvijätteet pitäisi kyntään mahdollisimman syvälle ja viljellä tehokkaasti. Muistaakseni 8000kg/hehtaari sato tuottaa kasvijätettä 8000kg/hehtaari pellolle.
Ja lisäksi n. 8000 kg juurieritteitä. Yhteyttäminen on oikeasti aika tehokasta hommaa! Jos maaperässä ei ole runsaasti mikrobeja käyttämässä tuota juurieritesatoa, siitä menee pääosa hukkaan. Mikrobit toki lisääntyvät koko kesän, mutta juuri kun niitä alkaisi olla runsaasti, sato alkaa tuleentua ja juurieritteiden määrä putoaa nopeasti. Silloin kerääjien olisi hyvä astua remmiin.
Kasvijätteiden hiili jatkaa hajoamista syvemmällä kyllä hitaammin, koska happea on vähemmän. Ne kuitenkin hajoavat siellä suhteellisen nopeasti ja hiili karkaa ilmakehään. Mikrobien jäänteiden hiili hajoaa todella hitaasti ja säilyy paremmin. Jos kasvijätteet saadaan veden alle hapettomaan tilaan, silloin hiili säilyy pitempään. Tästä syystä turvepelloilta karkaa hiiltä nopeasti. Turvepelloille saattaisi olla hyvänä lääkkeenä säätösalaojitus, jolla voidaan nostaa veden pinta mahdollisimman korkealle aina niiksi jaksoiksi, kun pellolla ei ole liikkumistarvetta. Viikko ennen sadonkorjuuta pohjavesi alas, sadonkorjuu, ja vesi heti taas ylös, jolloin hajoaminen pysähtyisi.
Kyntämisen ongelma on siinä, että maan pintakerroksen mikrobit eivät selviä syvemmällä. Syvempien kerrosten mikrobit taas eivät viihdy pinnalla. Kun maa kynnetään, mikrobitoiminta ensin pysähtyy, ja alkaa sitten kehityksen alusta uudelleen. Eräs kuulemani ulkomainen luennoitsija sanoi kyntöä erittäin huonoksi ratkaisuksi. Jos on pakko kyntää, niin ei sitten kuulemma ainakaan esiauroja. Kuorimetkin olisivat huonot... Pitäisi saada jäämään mahdollisimman paljon kasvijätettä maan pinnan tuntumaan, jotta mikrobitoiminta elpyisi nopeammin. Ajatus siitä, että hiiltä saataisi syvemmälle maaperään on kyllä oikea, mutta kestävin keino siihen olisi saada syvän maan mikrobitoiminta toimimaan. Se vaatii happea ja juurieritteitä. Siis sopivan kuohkeaa maata ja paljon syväjuuristen kasvien juurieritteitä. On muuten vaikea yhtälö.
Artikkeli mukainen juuristo maahan varmasti ratkaisisi ongelmaa pitkälti. On vaan vaikeaa. Miten tuon tekisi viljelykiertojen aikana? Jankkurilla? Paljonkohan sekin tuhoaa mikrobeja ja sienijuuria möyhiessään... Ehkä kuitenkin, jos sitä tehtäisi tarpeeksi harvoin ja pidettäisi syväjuurisia kasvejä kierrossa runsaasti ja koko ajan. Projektissa näitä tutkitaan, toivottavasti ratkaisuja löydetään.
https://www.ts.fi/mielipiteet/aliot/4475276/Alio+Maataloudessa+ilmastokaanteen+avaimet
Täytyy vielä sanoa, että en ole mikään tiedemies, enkä haluaisi olla myöskään mikään uskovouhkaaja. Aihe toki sivuaa luomuviljelyä, mutta olen vakaasti sitä mieltä, että tavanomaisella viljelyllä on ainakin samat mahdollisuudet maan kasvukunnon kehittämiseen. Olen myös erittäin kiinnostunut aiheesta, ja olen saanut olla mukana monien viisaiden luennoilla ja keskusteluissa. Niistä olen rakentanut itselleni tällaisiä näkemyksiä. Kaiken kaikkiaan siinä on ainakin omasta mielestäni järkeäkin. Omilla pelloillani olen havainnut hämmästyttävää muutosta parempaan. Olen kiinnostunut siitä, että hankkeessa näitä asioita tutkitaan. Ja jos huomaan olevani väärässä, muutan mieltäni, kuin tuuliviiri...
Tässä tuleekin tarpeelliseksi kasvi viljelyn ja karjankasvatuksen symbioosi. Jos ajatellaan kaksi maksimissaan kolme kokovilja tai vilja satoa pellolta ja 3-5 vuotta apilanurmella, joka kerätään eläinten rehuksi. Maa kerkiää kynnöistä toipua. Kasvijätteet Lahota ja syväjuuriset apilaa/sinimailaset muokata maata ja sitoa lisää hiiltä. Hommassa pitäisi myös ajatella tehokkuus näkökohta. Mitä enemmän tuotetaan suhteessa käytettyyn pinta-ala/eläinmäärään, niin sitä vähemmän tulee suhteellisia päästöjä ja osa pelloista voidaan metsittää hiilinieluiksi.
Sun esimerkkis mukaan peltoa olis 100 ha ja koko ala hömppäheinällä eli LHP-nurmena?
Suosittelen tarkempaa tutustumista tukiehtoihin ennen kuin tuollasta väittää. Tupailloissa kerrotaan juuri tuollaisia osatotuuksia.
Eihän teillä näytä olevan ole hajuakaan mitä alallanne tapahtuu Laitan pari esimerkkiä kasvinviljelytiloista 13 ja 94 tukioikeuksilla suoraan vipusta, ei mitään myyntiä ulos. Tälläista herkkua ollut tarjolla vuodesta 2009 alkaen, jatkuuko seuraavalla cap-kaudella? Mitä lie luvut koko eu:n alueella tuottamattomasta tukiviljelystä.
Tukioikeudet 13, tuet n. 6800€, keskim. 528€/ha:
Perus- ja viherryttämistuki 2300, Lhk 3200, Ymp.korvaus 1000, Yl.ha-tuki 350.
Tukioikeudet 94, tuet n. 58000€, keskim. 617€/ha:
Perus- ja viherryttämistuki 15800, Lhk 22300, Ymp.korvaus 14200, Yl.ha-tuki 2100, Turvepeltojen pitkäaikainen nurmiviljely 3500.
Voisit tulla tälle ohjelmakaudelle. Totta kai edellisen ohjelmakauden 10 v-sopimuksia on vielä voimassa. Uusia ei ole tehty viime vuosina, tarkista tukiehdoista ja oppaista. Kansallisia tukia ei maksettu turvepeltojen pitkäaikaiselle nurmiviljelylle, jos nurmea ei korjattu.
Nuo summat eivät koske AB-aluetta. Yleinen hehtaarituki ja LHK taso paljastaa sen. Lisäksi tuo yleinen hehtaarituki maksetaan nurmille vain C2-C4 - alueilla.
Olisit lisännyt samalla myös nuoren viljelijän tuet sille eläkeläisellesi.
-SS-
Pitää myös muistaa korjuusopimukset. Esim. korjuusopimuksella tuo turvepeltojen pitkäikainen nurmiviljely täyttyy jos se nurmi korjataan. Itsekkin sain edellisellä vai sitä edellisellä ohjelmakaudella ison yli 80% nurmialan mukaan lisää korvausta. kun sitouduin tuohon yli 80% nurmi alaan. Nyt taas yli 80% nurmiala pienentää tukia.
No jos ajatellaan että halutaan hiiltä sitoa pysyvästi, niin kasvijätteet pitäisi kyntään mahdollisimman syvälle ja viljellä tehokkaasti. Muistaakseni 8000kg/hehtaari sato tuottaa kasvijätettä 8000kg/hehtaari pellolle.
Näin sivuheittona erinäisiä hajatelmia tuohon multavuuden mittaukseen ja muutokseen.
Mitä nyt 20 vuotta on tullut seurattua noita omia peltoja ja maanäytteiden multavuusarvoja...
Sen rajoissa toki, että tuo näytteen otto, vaikkakin on pyritty tekemään samalla tavalla joka kerta, voi aiheuttaa virhettä.
Tähän viimeisempään tukikauteen asti, kun lannoitus muuttui siten, että pellon multavuus alkoikin vaikuttamaan sallittuihin lannoitustasoihin.
Niin siis tähän asti peltojen multavuus maanäytteissä parani joka "viisivuotis" jaksolle kun maanäytteitä otti.
Kun multavuus nyt siis tuli lannoituksen "raja-arvoksi", niin joka lohkon ja näytteen multavuusluokka putosi luokan alemmas?
Onko nyt tapahtunut siis samaa viljelykiertoa noudattaen jotain todellista muutosta, vaiko viljavuustutkimuksissa tehty linjaveto, että muutetaampa multavuuden määrittelyä?
Josta päästään oikeaan kysymykseen, jos siis muilla on vastaavaa havaintoa tuloksissaan, saadaanko nyt "hyviä" otsikoita, kuinka multavuus on tippunut "hälyttävästi" ahneiden ja toistaitoisten toukohousujen säheltäessä?
Tästä oli maatilan pellervossa joskus juttua. Suomen pellot on koko eu ajan muuttuneet enemmän kivenäismaiksi. Itse epäilen että tämä johtui enemmän siitä mistä se näyte otetaan kuin multavuuden muutoksesta. Eli periaatteessa jos multavuus tulee jonkinlaiseksi tuki perusteeksi, niin käykö niin että valvonnassa kiinnitetään huomiota jos pellot alkaakin muuttua yllättäen miltavamiksi.
