Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Minä nyt en ymmärrä miksi "maatalouden tili" pitäisi olla joku erillinen. Eihän niitä yksityistalouden menoja ole tiliotteella kuin ripaus vähennyskelpoisista, jos niitä ei verottaja osaa erotella, niin puusilmä on. Toki tilannen ehkä toinen jos olisi palkkatyö ja sillä rahalla vois elellä yksityistaloutta. Nyt joutuu elämään maatalouden tuloilla.
Vaaditaanko jossain oma pankkitili maataloudelle? Ja samallahan tulisi oma tili metsälle ja yks.taloudelle. Maatalouden harjoittaja on velvollinen tekemään muistiinpanot tuloista ja menoista. Ei siis varsinaista kirjanpitoa tilintarkastuksineen. Tiliote on hyvä säilyttää kuittimapissa, löytyy sitten tarvittaessa. Noottaa, prorahastuksen neuvojako
Jos olisitte joskus pyörittäneet ihan oikeaa yritystä, niin tätä keskustelua ei edes käytäisi. En ymmärrä, miten maatalous on saanut pidettyä tuollaisen erityisaseman ja poikkeuksen kirjanpidossa ja lainsäädännössä muihin yrityksiin nähden. Oikeassa yrityksessä on yritystili ja kahdenkertainen kirjanpito, joka tarkoittaa, että JOKA AINOALLE sentille on löydyttävä hyväksyttävä selitys ja tilin saldon on täsmättävä kirjanpitoon tehtyihin kirjauksiin vähintään jokaisen kuukauden lopussa.
Ei mitään epämääräisiä "pistäisinkö tuonkin kuitin vähennyksiin" tms tuumauksia vaan joka asialle on oltava hyväksyttävä selitys per heti silloin kun se kuitti muodostuu eli jotakin ostetaan. Kuukausi-alvi nyt olisi itsestäänselvyys. Mutta jo pienehkö maatila pyörittää liikevaihtoa, jolla normaali yritys joutuu automaattisesti pitämään kahdenkertaista kirjanpitoa ja kuukausi-alviin. Lisäksi kehdenkertaiseen kirjanpitoon joutumiseen saattaa riittää syyksi pelksätään se, että yrityksellä on kiinteä toimipaikka.
Muistiinpanovelvollisuudella pääsevät vain pakulla kiertävät remontireiskat ja hekään eivät pääse jos liikevaihto on edes kohtalainen. Mutta en tosiaan ymmärrä, miten ihmeessä maatalous on tällaisen etuoikeuden saanut pidettyä.
Omalla maataloustilillä on tietysti myös paljon etuja, mm tämä
Yksi syy tuohon miksi saatetaan suosittaa eri tilejä voi olla se että samalla tilillä asioidessa saattaa sokeus rahan käytöstä sumentua ja yhtäkkiä huomaakin että yksityistalous on imaissut isomman potin rahaa kuin mihin olisi varaa. Ja toinen syy se että jos on erikseen maataloustili niin jokaiselle tiliotteen tapahtumalle pitää löytyä selitys kirjanpitoon. Ei pääse unohtumaan mikään.
ja useampia muitakin. Oikeaa yritystä pyörittävällä on aina oma yritystili ja yrityksen ja yksityistalouden raha pidetään selkeästi erillään.
Tämä tietysti aiheuttaa sellaisia harmeja, joita muilla väestöryhmillä mm palkansaajilla on. Jos vaikkapa pesukone hajoaa ja uusi pitäisi hommata, niin vaikka maatilan yksityistilillä ei olisi rahaa, niin sitä voi kätevästi lainata yritystililtä jonne on juuri tupsahtanut tuet ja palauttaa rahan myöhemmin tai käsittää sen ennakkopalkkana, förskottia. Muilla ryhmillä kuten palkansaajilla ja kahdenkertaista kirjanpitoa pitävillä yrittäjillä vastaavaa etua ei ole. Pitää vaan kärvistellä ilman pesukonetta tai ottaa yksityisluottoa sitä varten. Jos ihmettelette, mihin niitä pikavippejä otetaan, köyhät tyhmät ihmiset.
Joskus ette edes tajua, miten suuria helpotuksia ja etuja maataloudella on muihin verrattuna.
Ihan samalla tavalla pitää maatalousverotuksessa antaa verottajalle selitys, jos kysyy. Kyllä sieltä tulee golf mailoista ja laskettelusuksista kysely "ETTÄ MITÄ! MILLÄ PERUSTEELLA?"
ihan samalla tavalla voi 2KP yritykseen laittaa yksityistalouden menoja. Vai onko rakennusyrittäjällä KAHDET RAKENNUS KAMAT? YRITYKSEN JA YKSITYISTALOUDEN?
meidän yrittäjien on hanakkaammin löydettävä edulllsempi rakennustapa. Virossa on tehty kylmäpihatoita mihin laitetaan lantakäytävien alle lattialämmitys, näin paskat ei jäädy kiinni ja pystytään käyttää jopa raappakonetta. Lämpö saadaan tietenkin tilan omasta tuotannosta, se voi olla maidon lauhdelämpöä, hakekattilasta tai jopa lannasta biolämpöä. E-Suomessa kylmiä päiviä on vuodessa tosi vähän, että on typerää että joka puolella Suomea on samat vaatimukset rakentamisen suhteen. tarkoitan mahdollisen roudan ym. varalta.
En tiedä tämän päivän vaatimuksista, mutta eihän kylmäpihaton alle kannata mitään eristyksiä laittaa. Maalämpö nousee paremmin ja lanta irtoaa lattiasta paremmin sään lauhduttua kuin jos betonin alla olisi eriste. Riittävästi soraa tietysti ja kunnon salaojitus.
Ysärin puolivälissä ministriöstä kävi yksi jeppe pitämässä erästä opiskeluihin liittyvää navettarakennuskurssia ja oli sitä mieltä, ettei mitään isältä pojalle rakentamista vaan enintään kymmenen vuoden tähtäimellä ja sitten entinen kumoon ja uusi tilalle. Ehkä oli ympäristönormit köykäisemmät silloin kuin nyt, mutta hiukan siinä ideaa olisi tähänkin päivään.
Palasinä tekemällä voi joku päästä järkevään riskien ja kasvun hallintaan. Jenkeissähän oli kai joskus ja ehkä vieläkin H-kaavio ajattelu. Ehkä tähän robosysteemiinkin voisi ajatella samanlaista. Yksi maitohuone, poikimatila, sosiaalitila (ei omakotitalon kokoista) keskelle H:ta ja sitten yhden robon koppeja yhdestä alkaen. Penikat igluun ja hiehot ja umpparit johonkin "risumajaan", jos ei hotelliin raaski maksaa. Apevaunuruokinta, jolloin useampi rakennus ei haittaa. Kun neljäs on tehty laittaa keskelle karusellin ja jatkaa jokaista navettaa askel kerrallaan. Ja jos ei kannata laajentaa neloseenkaan asti niin sitten jää odottelemaan parempia aikoja tai siirtyy muihin töihin.
Ja tuskin anttix:kään niin pöljä on, että tappiollista bisnestä laajentaa.
Joo... Tosta oli juttuakin joskus vuosituhannen vaihteen tienoilla MT::ssä. Siinäkin sanottiin että Suomessa tehdään isältä pojalle, kun pitäisi rakentaa enemmän 10-20 vuoden perspektiivillä Tanskassa sama homma. Kaikki laajenuksetkin siellä on tehty edellisen perään.
Ilmastonmuutoksen, eli hiilensidonnan kannalta olennaista on yhteyttämiseen käytetty aika kasvukaudella. Kasvipeitteisyys ei itsessään ole ratkaisu, vaan vihreä kasvipeitteisyys.
Aluskasvit ovat ihan hyvä juttu. Kun pääkasvi on kukkinut, se alkaa tuleentua. Samalla yhteyttäminen vähenee nopeasti. Silloin aluskasvit alkavat yhteyttää enemmän ja hiilen sitoutuminen jatkuu. Jos aluskasvi lähtee hyvin kasvuun, se toimii hyvin myös kerääjäkasvina ja yhteyttää talven tuloon asti ja vielä keväälläkin ellei sitä erikseen lopeteta. Jos aluskasvi on yksipuolinen ja vaatimaton, tai sitä ei ole, olisi hyvä kylvää puinnin yhteydessä tai heti sen jälkeen jokin nopea kasvi kerääjäksi. Retikka, ruis, syysvehnä tai miksei ihan kevätviljaakin keräämään ravinteita ja jatkamaan yhteyttämistä. Ruis on maailmalla enemmän tähän tarkoitukseen käytetty kerääjäkasvi kuin satokasvi.
Näitä mustaviiksen mainitsemia asioita on nyt alettu tutkimaan Carbon Action, eli hiiliviljely- hankkeessa.
Tuossa itse mietin että onko järkeä käyttää aluskasvina jotain yksivuotista kasvustoa joka seuraavana keväänä viimeistään tuhotaan, vaan kylvää esi. aikainen ohra. Samalla juureen vaikkai syysvehnä/syysrypsi ja jonka juureen monivuotinen apila nurmi? Nyky koneilla ei enää ole turpeet se ongelma muokkauksessa. Käytännössä tuossa kierrossa 6 vuodessa olisi 2 puitavaa kasvia ja 4 apilanurmea.
jos halutaan miettiä ilmastonmuutoksen kannalta hommaa, niin nykyisestä aluskasvi käytännöstä pitäisi luopua. Viljelykiertoa ja se että maa on oikeasti kasvipeitteinen mahdolisimman paljon 4-5 vuoden jaksoissa. Tutkia uusia erillaisia kylvö/viljelytapoja, että voitaisiinko näillä nostaa satomääriä->vähentämällä viljelyyn menevää työtä suhteelisesti, vaikka ei saataisi huippu hehtaari satoja.
Tiloille olisi enemmän hyötyä tuosta NEUVO2020 rahasta jos saisi jonkun laskun viedä maataloustoimistoon tietyillä rajauksilla. Esim. sähkö, vesi, lannoite, rehu, maanparannusaineet, salaojitus, kirjanpito. 10000€ ostaa jo 5 rekallista maanparanusaineita.
Muualla Euroopassa pellonraivaus tarkoittaa pääsääntöisesti laidunmaiden, eli pysyvien nurmien viljelyyn ottamista. Oikeasti tämä pysyvien nurmien kyntökielto tarkoittaa pellonraivauksen suitsimista.
Tuo pysyvien nurmien tulkinta ei sovi suomeen. Muualla ruokinta perustuu sinimailaseen, maissiin ja soijaan.
Politikot puhuva, siis vain puhuvat että EU vaatii vähentämään hiilidioksidi päästöjä, mutta samalla EU rajoittaa öljykasvien kasvattamista liikennepolttoaineitten raaka-aineeksi.
Rypsin ja rapsin kasvattaminen dieseliksi, on yhtä järjetöntä päästöjen kannalta, kuin sademetsän raivaaminen öljypalmulle
Ihan noin jyrkkä ei välttämättä asia ole. Rapsissa ja rypsissä, kuten myös soijassa ja maississa jätetään tarkoituksella sivutuotteena syntyvät eläinrehut pois osana sitä kokonaistaloutta. Koska vegaanivihreät vastustavat eläinrehukäyttöä, niin sitä reukäyttöäkään sitten ei saisi olla. Jos vaihtoehtona on eläinrehun kasvattaminen tai energian sekä eläirehun kasvattaminen, ei välinta olisi ehkä näin yksioikoinen. Aivan sama asia on lannan biokaasukäyttökin. Annetaanko höyrystyä osa massasta normaalisti kompostoitumalla hiilidioksidiksi ja metaaniksi, vai hyödynnetäänkö ennen energian karkaamista.
-SS-
Sitäkin kannattaa miettiä onko järkevää reaktoriin syöttää apila/mailas nurmisäilörehua tai maissisäilörehua. Parempi hyötysuhde saadaan näilläkin jos ne käytetään ensin lehmän läpi ja sitten reaktoriin. Biokaasuksi on turha yrittää rehuksi kelpaamattomia eriä työntää.
Se onkin tuossa idea, että turha sokerienergia käytetään sellaisenaan moottoripolttaineeksi kelpaavaksi alkoholiksi, tai sadon turhan vahva rasvapitoisuus puristetaan pois, rypsipuristamossa, käynyt maissimäski kelpaa rehukäyttöön, valkuainen on tallella, samoin rypsipuristeesta saa valkuaisrehua.
Melkoinen osa osa maapallon ruuantuotantoalasta menee ei välttämättömien nautintoaineiden viljelyyn, tupakka, alkoholi, kahvi / tee / kaakao / muut päihteet. Mieluummin näkisin nekin alat moottoripolttoainetta ja vahvaa rehua elukoille tuottaneena.
-SS-
Maissi ja soija on siitä ongelmallisia että ne on ihmiselle suoraan kelvollista ravintoa ja toisekseen niiden ympäristökuormitus on suhteelisen iso nurmeen verrattuna kun maata pitää muokata rajustu ja lannoittaa.
Noita eläintukia ei jossainvaiheessa saanut maksaa suoraan eläimille ja niitä alettiin maksamaan korotettuina eläintilojen hehtaareille. Eiköhän tuossakin ollut päätarkoituksena aiheuttaa eripuraa viljelijöiden välille.
Hajoita ja hallitse.
Yksinkertaisempaa kun AB:llä ei voi maksaa maidontuotantotukea. Eläintuethan olisi helppo muutren ohjata juuri tuotantoon eläinten ja maidon mukaan.
Olen tässä ideoinut kasveja joista olisi hyötyä ilmastonmuutoksen torjumisessa. Onko mitä ideoita muilla agronettiläisillä. Itse pitäisin sänkikesantoa hyvänä ilmastomuutoskasvina. Ideana siinä olisi että viljelijä jättäisi puinnin jälkeen sängen koskematta ja ilmoittaisi sen seuraavana vuonna ilmastokesantona, niitä pitäisi olla koko viljelijän tukihakemuksessa 25 %. Idea siinä on nimenomaan se fossiilisten polttoaineiden kulutuksen säästö mikä 20 prosentin ilmastokesannossa tulisi. Siitä voisi sitten tehdä kesällä syysvilja- tai öljykasvimaita. Ihan kuinka viljelijä haluaa. Tai kyntö vasta myöhään syksyllä.
Ehkä ennemmin nurmi siihen sänkeen.
Politikot puhuva, siis vain puhuvat että EU vaatii vähentämään hiilidioksidi päästöjä, mutta samalla EU rajoittaa öljykasvien kasvattamista liikennepolttoaineitten raaka-aineeksi.
Rypsin ja rapsin kasvattaminen dieseliksi, on yhtä järjetöntä päästöjen kannalta, kuin sademetsän raivaaminen öljypalmulle
Ihan noin jyrkkä ei välttämättä asia ole. Rapsissa ja rypsissä, kuten myös soijassa ja maississa jätetään tarkoituksella sivutuotteena syntyvät eläinrehut pois osana sitä kokonaistaloutta. Koska vegaanivihreät vastustavat eläinrehukäyttöä, niin sitä reukäyttöäkään sitten ei saisi olla. Jos vaihtoehtona on eläinrehun kasvattaminen tai energian sekä eläirehun kasvattaminen, ei välinta olisi ehkä näin yksioikoinen. Aivan sama asia on lannan biokaasukäyttökin. Annetaanko höyrystyä osa massasta normaalisti kompostoitumalla hiilidioksidiksi ja metaaniksi, vai hyödynnetäänkö ennen energian karkaamista.
-SS-
Sitäkin kannattaa miettiä onko järkevää reaktoriin syöttää apila/mailas nurmisäilörehua tai maissisäilörehua. Parempi hyötysuhde saadaan näilläkin jos ne käytetään ensin lehmän läpi ja sitten reaktoriin. Biokaasuksi on turha yrittää rehuksi kelpaamattomia eriä työntää.
Toki jokainen tila tekee omat ratkaisut niinkuin mekin ja pistettiin pellot luomuun. Ei aiottu oottaa niin kauan että rahat loppuu. Musta peli ei vain ole reilua niin että käytät maks 2kk vuodesta peltotöihin ja lopun ajan olet rahahommissa muualla. Keräät eurot ja tuet kun toiset yrittää täällä sitten elää ja tehdä 12kk vuodessa. Ja edelleen jokainen tila tekee omat ratkaisunsa vallitsevan tilanteen mukaan, mutta päätoimiset elukan pitäjät tällä menolla kyllä tapetaan.
Ihan samalla tavalla sulle tulee hehtaariperusteiset tuet ja saat, ainakin toistaiseksi, paremman tuen omille myyntiviljoille kuin tavan viljatila. Sinä haet sitten sen lopun 10kk elannon sieltä elukoista ja toiset palkkatöistä, muusta yrittämisestä tai vaikka lottovoitosta eikä sillä ole merkitystä asian suhteen. Ei tällä tapeta yhtäänketään, voisi olla parempi että ne ketkä haluaa niitä elukoista pitää keskittyisivät minimi peltomäärällä siihen elukoiden pitoon ja hankkisi muut panokset sen tilan ulkopuolelta. Niin yritysmaailmassakin tehdään, keskitytään siihen mikä on sitä omaan päätuotteeseen ja loput hankitaan muilta toimittajilta.
Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.
Rupees ny ja101 vähän ajattelemaan mitä selität. Onko tosiaan niin ettei isun kehittämä sikatouhu enää kannatakkaan niin kuin aikaisemmin. Siis sivutoimisen peltoviljelysi ohella.
Elukkatuotantohan on peltoviljelyn tuotteiden jatkojalostusta.
Tässä tullaankin siihen että jos eläintuotanto on sivutoimista ja sitä ei saa tukea, niin miksi pitäisi saada palkkatyösta/muustayritämisestä saada kantaa rahaa viljelyyn?
Aktiivimalli voisi olla hyvä ratkaisu tähänkin. Jos ei pysty vuoden aikana näyttämään, että tulee ilman tukia toimeen, otetaan tuet pois.
Tämähän on ollut logiikkana tässä. Lopullisena tarkoituksena on kuitenkin rajusti leikata maakohtaisia tukia, se on selvä.
Tekee sen eron että sivutoimiset viljelijät pärjäävät kyllä ilman tukia. Päätoimisilla voi olla hankalampaa. Katsotaan ennemmin niin päin että kuka pärjää ilmantukia sekä ulkopuolista rahaa. Jos oikeasti halutaan nähdä mitkä tilat kannattaa ja mitkä eivät.
Kieltämättä tuo on vähän epäreilu asetelma jos joku JAAKKOLA vetää Nordeasta 50-100k€/vuosi palkkatuloja ja puputtaa kannatavuudesta pulla suussa.
Jos tulevaisuuden ohjelmassa taas suositaan yksipuolisesti vain yhtä ryhmää ja aluetta, syttyy sota.
Joooo.... KASVINTUOTANTOA!
Luomun tuki kertoo juuri siitä että tarkoituskaan ei ole tuottaa mitään vaan kerätä vaan eurot. Jos oikeasti olisi tarkoitus tuottaa jotain niin käytettäisiin lantaa ja lisäpanoksia.
Käytetäänhän luomussakin lantaa ja lisäksi muita panoksia?
Ei kaikki noita käytä. Sielläkin tuntuu olevan kahta koulukuntaa..
Se on lähinnä käsitys ero. Käytännössä luomussa ei ole kielletty kuin kemialisesti sidottu typpi. Apatiisti saa fosforin ja biotiitistä kalin. Osa käsittää että nämäkin on kiellettyjä. Ekolanin hyötysuhde kait on heikohko.
suunniteltu alle 60 lehmän budjettinavettaa parsinavetan sivuun. Mahdollisesti vanhassa navetassa lypsy ( asema, käytetty) ja uuteen tulee vaan lehmille tilat. avokourut raapoilla, jotta voi myöhemmin helposti muuttaa hiehonavetaksi. Ajatuksena että tämä on ehkäpä välivaihe tulevaisuuden isompaan laajennukseen, jos sellainen mahdollista. Nyt ei mielestäni kannata laittaa isoa rahaa tähän alaan. Tavoite tietenkin että lehmäpaiksnhinta saa mahdollusimman alas. 59 lehmäpaikkaa + kuivikepohja; 8500 euroo per lehmäpaikka. Täyttöö tarvii jopa 2 metrii.
.
Mä vähän nykyään epäilen näitä "budjetti"navetoitakin miten saa likvin taipumaan. Ei tahdo taipua kohtuudella reilulla 10000 tuotoksella kahteen robottiinkaan. Yhteen pitäisi olla takametsää ja pari sataa tuhatta tilillä. Äkkiä väitäsin että Hesasta sillä rahalla asuntoja, niin saa paremman tulon itselleen kuin lehmiä lypsämällä.
kyllä niitä nyt suositellaan. pienemmällä velkataakalla ensin kuin että haukataan heti isoa ja kokonaan uutta. tästä on tullut varottavia esimerkkejä kuinka se iso - komea - kaikki uutta ei ole sittenkään viisasta. Nyt neuvotaan että hyödynnetään vanhoja tiloja niin pitkälle kun sallii ja rakennetaan vain lehmille uutta. Täysin automatisoitu ei ole enää järkevintä. Just likvissä vois näyttää tällainen hyvältä kun kustannukset saa kuriin. Eikä lehmien tuotos ole kiinni siitä mikä on pytingin hintalappu. Ihan on onneksi muusta kun seinistä kiinni lehmien tuotos.
Useimmat eivät suosittele. Jos kysyt keneltä tahansa uuden navetan rakentaneelta (viimeisen 5-10 vuoden aikana) että olisiko kannattanut rakentaa halvempi navetta, niin tuskin yksikään vastaa että olisi. Monet, luultavasti useimmat kyllä vastaavat että ei olisi kannattanut rakentaa ollenkaa, mutta sitähän navettakiimainen ei kuuntele... Mutta tosiaan ei se että "olisi pitänyt rakentaa halvempi" ole kenenkään rakentaneen mielessä minään ongelmana. Enemmän varmaan moni "tulipa säästettyä väärässä kohtaa" ja tosiaan se "miksi ihmeessä rakensin tämän".
Ihme tyyppi tämä Anttix. Laajentaa nyt Ruskolle navettaa ja sitten puhuu toisista navettakiimaisina. Mikä jätkä kuvittelee olevansa?
Tyyppi joka erehtyi tekemään navetan 2012, ja nyt on jo ihan sama vaikka vähän laajentaisikin... Laajennuksen saa täytettyä ilman ostoeläimiä, ja saa korjattuja samalla pari valuvikaa. Eikä täällä sentään kukaan vaatinut mitään kiinteitä katteita, lietteen jäähdytyksiä tai muutenkaan kysellyt ympäristöluvasta laajennuksenkaan osalta. Eli paljon parempi paikka taitaa olla täällä kuin eräillä navettakiimaisilla...
No se tuska siitä erehdyksestä tuskin helpottaa laajentamalla. Oot väärällä alalla.
Mutta anttix on kuitenki saanu navetan tehtyä ja pystyy sitä laajentaan.Toisinkuin sinä joka vuodesta toiseen miettii ja sulattelee lainoja.... 
Maidontuottaja taitaa pikemminkin olla xxxxxmaidon juoja.
