Koneet, laitteet ja tekniikka / Vs: Avantti vain Norcar
: 08.04.24 - klo:15:52
Kummalla vain oppii ajamaan helposti, jos ei ole aiempaa kokemusta pienkuormaimissta. Avanto on omasta mielestä vakaampi etenkin linkkuasennossa nostellessa.
Ruotsissa hinta on laskenut 1,72 kruunua eli reilu 15 senttiä tämän kevään aikana, hollannissa toukokuun hinta on 19 senttiä pienempi kuin joulukuun hinta. 3 senttiä on aika pientä ja tuskin viimeinen lasku täälläkään vaikka toki toivon että hinta pitää.
Kuiken etukuormaaaja teki julukisen tenän, eikä ennää nosta aisoja, laskee ja kauhan taitto onnistuu. Taappäen vejettäessä vipu on ihan lepsu. Onko vaijjeri poikki vai löysänny irti?
Se peijoonin kuori on päässyt luiskahtamaan. Joskus oli jossain ketjussa korjaus (viilaus) neuvoja joilla minä en ainakaan saanut sitä pysymään paikallaan. Lemmari virityksellä on nyt molemmat kuoret.
Eikös ne kylmäilmakuivurin kaksoispuhaltimet pyörineet eri suuntiin? Vastapaineessa ilma taitaa jäädä pyörimään siipien mukana ja vastakkain pyörivillä ropeleilla haitta vähenee.
Meillä oli imevä ja puhaltava ropelit samassa tuulitunnelissa .Kaikki ei ylläty tuostakaan että teillä oli tommonen ratkaisu
Kaikki on niin tyhmä ettei tajua et sillä saatiin tehoa lisää . Kaiken lisäksi vielä niin lihava ettei muijaansakaan pysty tyydyttämään .
Hakas tökkii välillä täälläkin, 220 malliltaan.
Polttaa langan helposti kiinni suuttimeen, tai tekee pallon suuttimen viereen ja tarttuu kaasuholkkiin. Kaasuholkki kun hipaisee hitsattavaa rautaa niin hitsikone pärähtää, jotain oikosta varmaan.
Uusittu nyt poltinkaapeliin lankaspiraali, virtasuutin sekä kappale mihin suutin kiinnittyy ja myös kaasuholkki pidikejousen kera. Lanka näyttää ruosteettomalta.
Mitäs sitten?
Jos yrityksen taloudellinen koko joka tapauksessa on satojatuhansia euroja, se tarvitsee pätevän johtajan/yrittäjän, ja pätevä yrittäjä taas ei varmaan tyydy korkeintaan suomalaista keskipalkkaa vastaavaan korvaukseen työstään ja tekee samalla yli 3000 tuntia töitä vuodessa? Ja parempi korvaus taas vaatii väkisin enemmän liikevaihtoa jotta siitä riittää jonkinmoinen siivu yrittäjälle (ja työntekijöille).
Jos taas sopiva koko on enemmän perinneraadantaa lapsistä tyhmimmälle lomatoimiston tukemana niin sitten puhutaan toki eri kokoluokasta.rusinoiden nyppiminen yrittäjyyden pullasta on huono perustelu. Jos tutkitaan minkälainen yrittäjyys tai yritysriski on kyseessä, niin hyvinhän maatiloilla menee.
Tuotannon markkinoinnista ei tarvitse välittää, kaikki kilot ja litrat haetaan. Siitä seuraa, ettei tuotantoa tarvitse sopeuttaa kulutukseen, se tehdään aina jossain muualla. Investoinneille saa korkean tuen, riippumatta siitä, mitkä markkinanäkymät ovat. Tärkeintä on ehtiä investoimaan, koska silloin suhteellinen asema muihin paranee juuri tuon avokätisen tuen seurauksena. Vuosittain saa vielä maataloustuet, lomituspalveluja, eläkemaksuihin kompensaatiota, sekä voi nauttia verojärjestelmän vain maataloutta koskevista poikkeuksista.
Jos maatilalle haetaan palkkajohtajaa ja palkatulla työväellä tehdään työt, niin mikä on entisen isännän rooli, hallituksen "osingoilla elävä" puheenjohtaja?? Tietääköhän joku näitten ökyrikkaitten omistamien kartanoiden talousluvuista? Niissähän yhdistyy paras talousosaaminen ja mittavat resurssit tilan kehittämiseen?