Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Tälläinen vääntö Suomen Ruokahuollon omavaraisuudesta. Mielenkiintoista luettavaa ja vielä mielenkiintoisempaa kuulla millaisia päätöksiä siellä tehdään. Onneksi en ole ehtinyt vielä laittaa niemäni uuden puimurin kauppakirjaan,  mutta jos 2021-2027 ohjelmakausi saadaan toteutettua asiallisella tasolla, on sekin mahdollista. Tällä hetkellä näyttää siltä että Brexit tekee hallaa Suomen tilanteelle.

 Suomi ehdottaa EU:n maatalousrahojen rajun leikkauksen loiventamista
Pääministeri Rinteen mukaan kritiikki kuuluu asiaan.


STT

Suomen esittelemä pohjapaperi EU:n tulevien vuosien rahankäytöstä on saanut jäsenmaista kovaa kritiikkiä. Keskustelua jatketaan perjantaina EU-huippukokouksessa, jossa pääministeri Antti Rinne (sd.) esittelee puheenjohtajamaan pohjapaperin.

Päätöksiä tuskin on luvassa, koska budjettineuvotteluissa ollaan vielä alussa, eikä jäsenmailla ole paineita päästä ratkaisuun. Uusi budjettikausi käynnistyy vasta vuoden 2021 alusta.

STT:n tietojen mukaan Suomi tuo päämiesten pöytään paperin, jossa esitetään maatalousrahoihin esitetyn leikkauksen kohtuullistamista.

Komissio on esittänyt maatalousrahoihin merkittävää leikkausta. Esityksen mukaan maatalouteen käytettäisiin vuosina 2021–2027 alle 29 prosenttia rahoista, kun aiemmalla kaudella osuus oli noin 35 prosenttia.

Jäsenmaiden tuntoja viime kuukausina kuunnellut Suomi lyö pöytään perjantaina uuden numeron. Pohjapaperin mukaan maatalouden osuus olisi 30,5–30,9 prosenttia.

Maatalousrahat ovat joutumassa leikkuriin osana laajempaa kulukuuria. Menoja on pienennettävä, koska merkittävä nettomaksaja Britannia lähtee, eivätkä useimmat EU-maat ole järin halukkaita maksamaan lisää jäsenmaksuja. Lisäksi EU-mailla on lukuisia uusia kohteita, joihin ne ohjaisivat rahaa. Niitä ovat niin ilmasto, maahanmuutto kuin puolustuskin.

Itäisempi Eurooppa moittii

Samalla ovat pienenemässä varsinkin itäisemmälle Euroopalle tärkeät koheesiorahat. Komissio on esittänyt, että budjetista noin 29 prosenttia käytettäisiin aluerahoihin verrattuna viime kauden 34 prosenttiin. Suomen paperissa osuudeksi ehdotetaan 29,6–29,8 prosenttia.

Leikkausehdotus on merkittävä, ja on saanut Visegrad-ryhmän maat Puolan, Unkarin, Tshekin ja Slovakian takajaloilleen ja arvostelemaan kovin sanoin Suomea.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) pitää arvostelua normaalina. Suomen tekemä pohjapaperi heijastaa hänen mukaansa niitä kahdenvälisiä keskusteluita, joita Suomi on käynyt kaikkien EU-maiden kanssa.

Suomi esittää seitsemän vuoden rahoituskehyksen suuruudeksi 1,03–1,08 prosenttia bruttokansantulosta. Ehdotuksellaan Suomi kallistuu tiukan budjetin linjalle.

–  Se on jonkin verran alle komission esityksen (noin 1,1), mutta päälle 1,0:n, johon jotkut maat ovat enintään suostuvaisia, Rinne selitti torstaina Brysselissä.

Kovimpaan prosenttijengiin ovat EU-maista kuuluneet Saksa, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Itävalta. Toisaalta on maita, jotka haluavat kasvattaa budjettia komission ehdotusta suuremmaksi.

EU-maat ovat sopineet, että ratkaisua budjetista yritetään saada jo joulukuun huippukokouksessa. Suomi pyrkii tätä tavoitetta kohti, vaikka yleisesti tiedetään, että vaikeisiin budjettipäätöksiin tarvitaan enemmän aikaa.

Vaikeuskerrointa lisää se, että huippukokouksia johtava Donald Tusk on päättämässä kautensa marraskuun loppuun. Tusk ei välttämättä halua taakakseen enää ylimääräistä budjettihuippukokousta marraskuussa.

Oikeusvaltiomekanismi odottaa päätöksiä

EU-johtajien on otettava kantaa myös esitykseen EU-rahan sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.

Jos viljan hinnan lasku on pysähtynyt niin sitten odotetaan sen nousua.. Pakkohan sen on nousta jos teollisuus meinaa saada talvella 20-21 raaka-ainetta..

Tuo yhden prosentin vuosittainen satomäärän laskennallinen kasvu kun lajikkeet paranee kuulostaa ihan realistiselta., mutta se ei vielä ratkaise kannattavan viljelyn problematiikkaa.  Mutta on hyvä ja suuntaus oikea. 100 ha viljatilalla keskimääräinen viljamäärä koko Suomen keskiarvolla on 450 000 kg ja siihen prosentti lisää niin sadonkasvu on 4500 kg kertaa keskivertohinta 150 euroa.. Niin vuosittainen myynnin lisäys 675 euroa. Hyvä alku kannattavaan viljelyyn. Käyttämällä vain uutuus lajikkeita. Jotenkin kun seuraa lajikkeiden määrää eri viljakasveilla niin lajikeluettelossa on todella iso määrä eri lajikkeita.

Yksi kannattavan viljelyn ajatus voisi olla että siirtyy rikkakasvitorjunnassa vuosittaisen torjunnan periaatteesta joka toisen vuoden torjuntaan. Onko jollain raatilaisella pitkäaikaista kokemusta kyseisestä menettelytavasta.. Onko rikkaheinät vallanneet pellon. 

Millanen sulla on vuokrataso €/ha, jotta laajentaminen on vielä kannattavaa ?

En mene Euromääriin tässä ketjussa vuokrahintojen osalta, koska Suomi on laaja maa ja peltojen koko ja PH:arvot vaihtelevat. Pellon vuokrahinta on vähän sama kuin auton osto. Mersun hinnalla ei saa ladaa..Vai kuinka päin se menikään. Mutta liikevaihdosta prosentillisesti tuotantoa alusalan vuokriin saa maksimissaan mennä 15 prosenttia, jos keskimäärin oman pellon määrä on 25 prosenttia kokonais alasta. Niin kauan kuin ostopellon hinta pitää maksaa jo verotetusta tulosta niin maataloutta ei voi kutsua yritystoiminnaksi. Hallituksen täytyisi ensi tilassa tehdä päätös että pellon ostohinta on saatava vähennetävä verotuksessa samanlailla kuin koneet ja kalusto. 

Tässä tän päivän paininut tän todetun ongelman kanssa jonka nimi on Kannatava viljely 2021. Brexit alkaa lähentyä. Vuosittain 9 prosenttia maitotiloista lopettaa, Kasvinviljeytilojen vuosittaista lopetus prosenttia en ole vielä nähnyt, mutta sitä odotellessa ja tällä viljanhinnalla varmaan liikutaan samoissa prosenteissa kuin maitotiloillakin. Tietysti se antaa muille lisää peltoa kun muut lopettelee, mutta..Onko suuruus ainoa tapa saada viljely kannattavaksi. Omalla tilalla budjetti näyttää 2021 kohtuu hyvältä, joten sitä kohti mennään ja laajenetaan jos tuotanton alusalaa saa vuokrattua lisää.

Synthiaa puitu pari päivää.. Ja saalis on noin 400 hl. Puintikosteus noin 14..Vielä on kahden päivän puinnit, sitten on tämän syksyn puinnit tehty

Lainaus käyttäjältä: Tjussi - 21.09.19 - klo:12:39

Kun tässä on koko syksyn seurannut viljan hintakehitystä niin on koko ajan useaan kertaan viljan hintaan tullut pudotusta muutama euro/tn, nyt kyllä mielestäni ollaan niin huonoissa viljan hinnoissa ettei enää juuri viljanostajat voi pudottaa hintojaan, ero Saksan hintoihin alkaa olemaan itämerenvähennyksen verran 30 e/tn ja viljanvienti alkaa pian olla kannattavaa näillä kotimaan viljanhinnoilla, ehdotan että mahdollisimman moni ei myisi viljojaan muutamaan kuukauteen niin saadaan viljan hinta nousuun, itse meinaan myydä viljani joko keväällä tai kesällä ennen ensi vuoden sadonkorjuukautta.

Aika paljon on hybriditykkejä rynnätty noille silpoherneaukeille kylvämään, tunkeille tarjotaan satasen kiinnitystä, nämä VIP-sopimukset varmaan  saavat vielä sen 200.

-SS-

Ihan mielenkiinnosta kysyn mistä tälläinen tunkeille sana tulee..luin siitä nyt ekan kerran ja mielenkiinto heräsi. Toi VIP-sopimus on tutumpi. Jos tunkin ja Vip-sopimuksen hintaero samasta tavarasta on sata euroa..Niin silloin perinteinen avoin hinnoittelu viljakaupassa on mennyttä aikaa. Palaamme salaisiin sopimuksiin ja kähmintään ja välistävetoihin. Ja kohta taistelu pellosta on samanlaista kuin Bernerin liikennelain jälkeen taksitolpilla. Siellä iltasanomien mukaan on joku jo saanut mustan silmänkin

Kävin tänään katsomassa 22.5 kylvettyä Synthiaa..Näytti ihan puitavalta kasvustolta, joten kun alkaa nää sateettomat jaksot niin alan tappuroimaan niitä. 24 ha olis kyseistä kasvia..Satotasosta myöhemmissä postauksissa

Niin kauan kuin ei ole päätöstä niin ei myöskään veronmaksua..Mulle sopisi hyvin ettei päätöstä tulisi ollenkaan..ja vaikka tulisi niin ei sitä veronmaksua ole silloinkaan

Ollaan päästy jo hyvään vaiheeseen tässä projektissa : Kannattava viljely 2021 , kun on mainittu Pentti Linkola. Mutta syvällisemmin kun ajattelee niin siinä se ratkaisu varmaankin on. Eli tekemättä mitään muuta kuin jättämällä tukihakemuksen niin tekee parhaan tuloksen . Ja samalla luonto säästyy..Fossiilista polttoainetta ei kulu, rekat ei hae viljoja kuivurilta, koneet säästyy, ja aikaa jää paljon tähdellisempäänkin tekemiseen. Tässä ajatuksessa on puolet tottakin. Mielenkiinnosta täytyy laskea tuon "viljelytavan" kannattavuus kertoimet. Palaan asiaan kun laskelmat on tehty..

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 08.09.19 - klo:18:53

Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Miksi huolehtia asioista etukäteen, koska kansallinen tukipainotus nytkin on lähes 2/3 ? Jos se EU-kolmasosa pienenee vaikka puoleen, koko tilan tukipotti pienenee alle 20%. Ja tämä 20% vieläpä luvatusti kompensoidaan eläintaloudelle.  Lisäksi tilanne riippuu siitä, mikä on lähtötaso, jos Esimerkiksi AB tilan keskimääräinen tukitaso  on ollut se 462 - 510 euroa hehtaarilta, niin satasen putoaminen on melko iso muutos asiaan. Jos taas kyse on C-alueen eläintilasta, jolla saattaa olla tiettyjä lisiä, satasen putoaminen tonnista tarvitsee ehkä vain pienistä ylellisyyksistä luopumista.

Tämä ulkopuoliselle vaikutukselle immuuni kansallinen tukijärjestelmä ei voi laajeta lähes toiselle puoliskolle Suomen (perustuki)peltoja, eli AB-alueen ( ja osin C) kasvinviljelyalueelle, koska rahoitusongelma on ilmeinen.

Jos sellaista strategiaa ajattelee, että eläinluomuun siirtyminen on se ratkaisu, siinäkin tulee pää vetävän käteen, koska muutkin ajattelevat samaa, nämä kansalliset tukimuodot silloin välttämättä laimentuvat, luomuruis onkin yhtäkkiä satasen nin kuin muillakin, ja lähikaritsateurastamot tukkeutuvat. Eli ennustan, että vuokrissa jos yrittäisi tinkiä 100 €/ha, kustannuksissa ja hävikissä 50 €/ha , tilanteen pystynee joten kuten normalisoimaan.  Huomaa, että jokainen yrittää ohellasi tehdä  samaa, joten viljelykasvivalintatemput ja tuotantotukien kärkkyminen, varastospekuloiminen, käytettyihin koneisiin turvautuminen, panosten kilpailuttaminen, vedät siinä asiassa samasta köydestä kuin muut, siellä valitettavasti ei tule olemaan mitään "löysiä" rahoja säästettäväksi.

-SS-

Nimenomaan huolehtia 2021 vuoden kannattavasta viljelystä. Eihän voi olla investointeja suunnitellessa, edes jollainen käsitys tulevasta kannattavuudesta. Pankit varmaan lainottaa, mutta kuinka teet niitä lainan hakua varten liiketoiminta suunnitelman, niin täytyyhän siihen saada totuudenmukaisia lukuja. Ei riitä että teettää sen jollain, joka saa sen aina näyttämään siltä että tämä on hyvin kannattavaa toimintaa. Itselle kun tehtiin 2000-luvun alussa liiketoimintasuunnitelma ja sitä jälkikäteen seuranneena, niin sen antamat luvut ovat jostain hatusta temmattuja. Sitäkö tämä Suomen maatalous tulee tulevaisuudessa olemaan, että jokainen joka sitä harjoittaa hyppää täyteen tietämättömyyteen liikevaihdosta. Kuluja voi karsia tiettyyn rajaan asti, ja näkisin että tehdyt sopimukset , oli sitten vuokra, viljely, hinnankiinnitys, urakointi tai muista sopimuksista näyttelevät isoa roolia siitä mitä jää viivan alle. Itse 2021 näyttää kohtuu hyvältä, kun vaan saan pidettyä menobudjetista kiinni. Tulobudjettiin kun ei itse paljon pysty vaikuttamaan.

Helmen jälkeen jatkettiin Planetin puinteja sateiden välissä. Kosteus maltillinen 20, ja nyt myös metsän reunat ovat valmistuneet. Tänään puidulla lohkolla aloitin puinnit 20.8 ja nyt loppulohko. Kyllä puimuri joutuu olemaan maantiellä kun lohkojen metsänreunat valmistuu niin eri aikaan kun muut osat lohkosta.

Nyt kun puinnit ovat loppusuoralla heräsi kiinnostus kannattavaan viljelyyn 2021. Millä saa kasvinviljelytilan kannattavaksi jos lähtökohtaisesti maksetaan viljasta keskimäärin 120 E/tonni ja Brexitin tulo lokakuun lopussa 2019 näyttää entistäkin varmemmalta. Se vähentää maataloustukia huomattavasti. Itse tämän iltapäivän käyttänyt 2021 budjetointiin. Tottakai luvut ovat pelkkää arvailua, mutta olen käyttänyt niissä ainoastaan alas päin suuntautuvia lukuja tulopuolella. Samalla suunnitellut säästökohteita, jotta tuloksen saisi plussan puolelle ilman puun myyntejä.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 04.09.19 - klo:22:04

Otin tänään 250 hl eli kaapillisen niinkuin kahtena edellisenäkin päivänä Helmeä. Noi isot sadekuurot vaan venyttää päivän pituutta..muutenhan se olisi vain kolme tuntia kun noi pui. Enempää ei viitsi ottaa kerralla ..valmistukoon pellossa..vielä olisi 50 ha jäljellä. Helmen jälkeen Planet ja Synthia.

Mites tää nyt oikein on...tuossa  syyskylvöketjussa kirjoitit äskein että:

"Livadoa tuli kylvettyä eilen 24 ha.."

Aika ahkera oot ollut, jos eilisen 24 ha:n kylvön lisäksi ehdit vielä puimaan kuivurillisen vehnää.

Tarkennus: Urakoitsija kylvi rukiit ja itse puin vehnät. Hyvä että ollaan oltu tarkkoja. Mutta ajatusleikillisesti tuohon pitäisi pystyä yksinkin jos olisi riittävän suuret koneet ja tasaisen muotoiset lohkot.