Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Niin et meinaat että Suomesta ei viljaa viedä ihan vain tuottajien kiusaksi?
Voihan asia näin olla.
Nimenomaan korostin, että jos on käynyt sillä tavalla, että näennäisen samanaikaisesti jokainen viljanvälittäjä on välttänyt aloittamasta vientiä, vaikka viljasta on ruuhkaa ja vientimarkkinoilta saisi noin saman hintatason, se on yksistään sattumanvaraista ja varmasti tahatonta. Tällainen viennin jarruttaminen koko viljakauppakenttä yhtenä henkilönä tuntuisi viljanviljelijästä ehkä pahaltakin, eikä se varmasti olisi mahdollistakaan. Ehkä viljakauppias myös haluaa muistaa viljan käyttäjää, joka samalla on viljanviljelijän asiakas ja paras ystävä. Sellainen viljelijä, joka haaveilee viljansa viennistä, ei varmasti ymmärrä omaa parastaan, koska paikallinen viljan käyttäjäkunta, joka toivoo saavansa viljan edullisesti, on viljelijällekin paras kauppaosapuoli. Kukapa haluaisi jollekin ulkomaalaiselle viljaansa myydä, luopioksi sellaista haluavaa on kutsuttava. Samaan tapaan tuonti, joka tapahtuu viljaomavaraisuuden aikana, on tapahtunut varmasti vain vahingossa, ehkä ei ole ollut tietoa, että paikallista viljaa on tarjolla. Tähän ongelmaan viljelysopimukset ovat ratkaisu, koska tällöin viljakaupassa tiedetään varmasti, mitä viljalajia on tulossa vuoden tai kahden päästä markkinoille.
Viime syksynä oli poikkeustilanne, kun eräs viljakauppa julkisti halunsa tehdä vientikaurasopimuksia. Sekin on ihan okei, kunhan ei tule tavaksi. Kaikki, mikä järkyttää hintojen vakautta kotimaassa, on epätoivottavaa.
-SS-
Nyt mä putosin kyl jo kärryiltä et mitä nyt oikeasti tuosta ajattelet.. 
Mä nyt oon sitä mieltä et ainakaan tässä viimeaikoina vienti tuskin on ollut kannattavaa muidenkun kauran osalta. Vehnässä ja ohrassa ollaan korkeammassa hinnassa kuin euroopassa. Se mikä tilanne oli aiemmin niin näkisin asian niin että Suomen hintataso on myötäillyt Euroopan hintaa vähennettynä rahtikuluilla.
En ymmärrä kuinka tuossa sit olisi viejä voinut tienata jotain? Bisnestähän sekin täytyisi olla.
Se että jollain tietyllä paikkakunnalla/ostajalla hinta on alhaisempi niin kertoo mielestäni vain siitä et sen tavaran loppukäyttö ei tapahdu siinä. Tämä ehkä nyt ainakin tänä talvena näkynyt räikeimmin. Esim rehulaatuinen ohra. Hinta anora/a-rehu/hankkija siellä samalla markilla niin 220. Ohra hankkijalle korialle 157. Kertoo mielestäni hyvin sen et korialle sitä ei haluta ostaa koska se on siitä vietävä johonkin eteenpäin. Aiemmin ero ei ole ollut näin selvä.
Siinä olet oikeassa et viljan vienti vaatii sopimuksia. Vientikaupat sovitaan etukäteen ja mikäli ei ole tietoa tavaran saatavuudesta niin kauppakin jätetään tekemättä.
Joo, se vaatisi enemmän sitoutumista viljelijöiltä eikä niin että kytätään talvelle mihin hinta kehittyy ja sitten ihmetellään miksi kukaan ei vie viljaa..
Välittäjät voivat toki myydä varastoihin kertynyttä tavaraa mut kun välittäjät eivät myöskään enää halua varastoida tavaraa niin ei siitä paljoa apua ole.
Odotankin koska joku iso taho ilmoittaa aloittavansa rakentaa isoja viljasiiloja. Uskon että se olisi hyvä business. Siis tarkoitan oikeasti isoja viljasiiloja. Tai paras tilanne olisi ett'ä niitä rakennettaisiin ilman suurta media mylläkkää. Näin kun rakennusteollisuus on vähän alamaissa, niin ainakin työvoimaa olisi hyvin saatavilla.
Vähän off topicin: , mutta kun ajatellaan että yksittäisen viljeljän tukimäärätkin ovat julkisia, niin koskahan keksivät että viljellyt kasvit yksittäisellä viljelijää ovat julkisia. Niin saadaan tietää kuka sitä hömppää viljelee ja kuka koittaa olla isänmaallinen
Jos puhutaan remontista yleisellä tasolla, niin silloin olisi asioiden tultava paremmmaksi. Harva suunnittelee kotinsa remontointia sillain, että asiat huononisi. Pahoin pelkään, että EU-maatalouspoliittinen jättiremontti tekee juuri näin yksittäisen viljelijän kannalta, eli asiat menevät huonompaan suuntaan. Jos ajatellaan kaikkia viljelemättömiä lohkoja, eli hömppäheinäpeltoja, on ne isänmaan petturuutta. Ja jos taloudellisesti on kannattavampaa ja stressittömämpää toteuttaa isänmaan petturuutta viljelyssä, niin silloin tämä nk. viljelyn tarkoitus on ihan eri kun isiemme ja pappojemme. Nyt vaaditaan järkeviä päätöksiä. Itseasiassa vähän pelkään Eu:n laajentumista. Ja tukien putoamista sen takia. Nytkin mennään jo kädestä suuhun.
Eilen tein tämän vuoden budjetin, ja tilanne alkaa todellakin realisoitumaan. 26 prosentin tukipudotus vuodelta 22 tarkoittaa sitä, että joko viivan alle ei jää mitään tai sitten jää perinteisesti lannoitteet ostamatta kesällä vuodelle 25. Koittanut miettiä mistä niitä säästöjä voisi tehdä. Enään ei löydy mitään paikkaa. Ja kun katsoo noita viljan kiinnityshintoja niin noilla hinnoilla ei ole mahdollista kiinnittää. Jos jollain on hyviä ehdotuksia mistä voi säästää, niin otan mielellenä ehdotuksia vastaan. On kylmää kyytiä.
Nyt alkaa totuus selviään ohjelmakauden vaihtoa silmällä pitäen. Eli jaoin viimevuoden kokonaistuet ilmoitetulla pinta-alalla ja saman tein tämänvuoden kokonaistuet tämän vuoden pinta alalla. Kyseessä kasvin viljelytila ja pinta-ala pysynyt samana molempina vuosina. Rypsiä oli noin 10 prosenttia viime vuonna joka oli tänä vuonna viljalla. Hömpät noin 5 prosenttia kokonaisalasta. Ja miinusmerkkinen tukiputoaminen kokonaiset 157 e/ha. On hienoa kun ohjelmakaudet vaihtuu..järkeilin tossa, että 2028 ohjelmakauden alussa täytyy ja siis on pakko tyytyä 277,36 E/ha tukiin. Sitä vaan sitten ostaan porukat uusia hienoja koneita. Inflaatio on hieno asia, mutta peltotukipuolella se on käänteistä.
Tämä mielenkiintoinen aihe heräsi nyt juuri, kun Vipuun alkaa varmistumaan tämän vuoden tukimäärät, niin on helppo vertailla aikaisempen vuosien tukimäärään, varsinkin kun pinta-ala on pysynyt jotakuinkin samana vuodesta toiseen, eikä erikoiskasviviljelyä juurikaan ole harrastettu. Kyseessä siis kasvinsuojelutilat. Itse omakohatisesti laskettuna tukipudotus prosentteina viimevuoteen on 26 prosenttia. Eli todellinen halpuutus on meneillään. Siinä ei auta että sanotaan että on siirretty ensi vuodelle vaan viljelijän täytyy syödä myös tänä vuonna. Jäämme seuraamaan kuinka tässä tilanteessa käy.
Koitin tapailla huonolla Suomen kielellä uutiskirjettä, jossa todettiin seuraavaa : Maaliskuussa 24 Vipu mobiiliin voi tulla selvityspyyntö talviaikaisen kasvipeitteisyyden alasta, jolla on havaittu muokkausta. Tarkoittaako tämä Suomeksi sitä että ollaan löysässä hirressä maaliskuuhun asti ja tukien maksu viivästyy ja siirtyy sinne. Täytyy kohta alkaan pyytään anteeksi että koitan tuottaa ruokaa. Pakkaset lopetti kynnöt, joten sateliitit voi sammuttaa siltä osin.
Mitä tuolla ajelee ja katselee lukemattomia kyntämättömiä peltoja. Niin nyt olisi hallinnolla paikka muuttaa ajatustaan aivan päinvastaiseksi. Eli mitä enemmän on kasvipeitteisyyttä sitä vähemmän saa tukea. Saanen epäillä että hallinto pystyy näin nopeasti reagoimaan sään ääri-ilmiöihin. Mutta noin ajatuksen tasolla. Ja mitä tässä on lukenut, niin ongelma keväällä on työntekijöiden puute kun samaan aikaan pitäisi kyntää ja kylvää. Vieläkun tulee oikein paljon luminen talvi ja pellot ei kuivu edes kyntökuntoon. Kysymys kuuluu, kuinka paljon kannattaa varata kylvösimentä, jos yli puolet on kyntämättä
On tänä vuonna haastaa hommaa, ensin piinasi märkyys ja nyt pakkaset. Mielenkiintoista nähdä kuinka paljion jää kyntämättä. NK.Normaalivuosina kynnetty miltei kaikki ja talvipeitteisyysprosentit minimiin. Tänä talvena maksimiin. Kevätmuokkauksista en pidä yhtään. Muutenkin hommia riittää silloin ihan riittävästi. Seuraillaanpa tilannetta. Kasvipeitteisyys ilmoitus on joskus vasta ensi vuoden puolella, joten saa kerralla oikein laitettua.
Tänään päätetään glyfosaatin jatkosta. Vähän ihmetellyt kun kauppiaat eivät ole kovaa kaupanneet varastojaan pois. Kun perinteisesti näihin kieltoihin tulee vuoden aika viljelijän käyttää omat varastot pois. Joten suurella todennäköisyydellä glyfon saa käyttöluvan myös jatkossa.
Intoa piisaa, kun koulutusten perään kysellään.
Jep.Näitä kuunteluita ei vielä etes ole olemassakaan.Eiköhän uutiskirjeet sitten aikanaan kerro näistäkin.
Kertoo ne kunhan joku eka keksii mitä niissä voitaisiin tarinoida
Mulla ois hyviä ideoita tarinoille: kuinka vedät puimurin oikeaoppisesti märästä pellosta. Märän syksyn sallitut toimenpiteet ja mahdollinen valmistautuminen seuraavan vuoden kylvöihin. Näin selviät taloudellisesti kuiville märkänä syksynä
kun noista kolmestakin saa tietoa niin hyvä ja päästään eteenpäin.
Mistä semmoinen tieto on peräisin? Agronetistäkö?
Koitin Agrimediaa lukea, vaikuttaa oikein hyv'ltä medialta. Suosittelen, mutta ainoa huono puoli on että tieto lisää tuskaa.
Nämä kaksi kyllä sopivat tosi huonosti yhteen, mutta viimeisimmän tiedon mukaan sertifioidussa kukkapeltosiemenseoksesta on löytynyt kyseistä haittakasvia. Toivottavasti tämä ei pidä paikkansa. Eikö ole opittu mitään seitkytluvun jälkeen, kun katovuoden jälkeen tuotiin ulkomailta siementä ja sen mukana tuli sitten hukkis. Mä olen pysynyt noista kukkispelloista kaukana ja aion tästä edeskin pysyä. Mutta arvostan niitä jotka tuovat luonnon monimuotoisuutta esille ja pörriäisille pölytettävää. Toivon kuitenkin, että hankalat rikkakasvit eivät lisääntyisi ja jokainen edesvastuullinen viljelijä, miettii tarkkaan kukkapeltojen riskejä.
Puinnit sain tehtyä. Aikalailla normaali aikataululla. Onneksi kevätkylvöihin meni kolme viikkoa, niin eivät sitten valmistuneet kaikki samaan aikaan. Viimeiset puinnit oli savimaalta ja huomasi selvästi että vihreitä jyviä oli huomattavasti enemmän kuin muun maalajin pelloilta. Onneksi talvipeitteisyys ilmoitus tehdään vasta kun lumet on maassa, niin sinnehän voi satuilla mitä tahansa, ja se on näin haastavan satovuoden kuin 23 jälkeen huoltovarmuuden kannalta isossa kuvassa vaan hyvä juttu.
Nyt näyttää siltä että glyfosaatin käyttö jatkuu kymmenen vuotta. Onneksi en ehtinyt myydä kalustoa pois , kunajattelin että sen käytö loppuu vuoteen 23. Niinkuin ollaan huomattu niin moni entinen luomuviljelijä ja vaihtanut tavanomaiseen viljelytapaan. Ja nykyiset kasvinsuojeluaineet alkavat olla huonosti tehoavia. Siihen vielä märän syksyn puintihaasteet, niin sadonkorjuu vaikeutuu huomattavasti. Ihmettelen suuresti jos vain 5 prosenttia jää puimatta Pro Agrian mukaan. Mitä maakunnissa kulkenut niin ainakin on vielä paljon puimatta. Onnesi tänään alkaa hulttion poudat, niin saavat vielä satoa talteen.
Kesäkuussa tilatut lannoitteet tulivat sovitusti toissa iltana, joten olemme palanneet "normaaliin" kaikkien koronoiden ja muiden eriskummallisuuksien jälkeen. Hyvä niin koska nää kelit ovat jo riittävän eriskummallisia.. Saas nähdä onko hinausketju rasvattava puimuriin tänään
jos alkaa uppoomaan
