Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sorkkis ei vaan suostu myöntämään olevansa väärässä
Jos nyt seuraavaksi vänkäät ilmapäätyjen sulkemisesta,tuossa ylempänä.
Siinä kerrottiin kylmällä ilmalla ei huomattu suurta eroa tai jopa nopeammin, ja valitettiin alitehosesta pannusta.
Silloin on ihan järkevää sulkea ilmapäädyt vaikka yhdestä lennosta, jotta kuivaus lämpö saadaan nousemaan ylemmäs.
Koska vilja kuivuu ihan eri lailla jos lämpö on 60 astetta tai 70 astetta, vaikka onkin yksi kenno vähemmän.
Ja jos lämpö ei nouse kun 55asteeseen sitä saa pyörittää ikuisuuden.
Minkälaista mallasohra laatua porukalla ollut.
Viking maltilta kuulin että valkuaiset ollut koholla tänä vuonna, ja vastaanottoraja nostettu 12.
Ei ole täälläkään joutunut lisäilemään kesken kuivausta.
Yhteen vetona koko hommasta, jos nyt etsitään jotain järkeen käypää. Sorkkiksen veljen kuivaamossa ei ole ollut kun yksi varastokenno, tai kaksi. Josta se toinen ei ole ollut täysi.
Muuten ei voi olla kun jos on 4 varasto kennoa, huleita kaappi täynnä jotka esiputsarin työntää ulos. Niin kun tuossa aikaisemmin mainittiin.
Kuminan saaminen ulos muovi syöttölaitteisesta kylvimestä on joskus lievästi haastavaa. Staattinen sähkö nappaa siemenestä kiinni.
En ole huomannut tuollaista ongelmaa.
Mutta jos laittaa paljon siementä säiliöön, holvaa helposti. Yleensä vaan muutama säkki kerrallaan. Kylvö määrä kumminkin niin pieni.
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
1987 puitiin märkää tavaraa . Olisko se yks varastokenno pitänyt jättää laittamatta ?
Ei tietenkään.
Ihmettelin vaan suurta hävikkiä kuivauksen aikana, en muuta.
Itselläkin menee kaksi ylintä lämpökennoa kiinni(sähkömoottorilla), kun ylemmässä kennossa viljan pinta on alle puolenvälin. Yksi kenno kerrallaan tietysti. Vaikka alipaine kuivurissa nyt niin tarpeellista ookkaan.(mutta ei nyt näkyvissä kumminkaan). Kun ei puhalla, vaan imee ilman viljan läpi.
Auttaa myös kaapin täytössä, varsinkin pavulla saa kääntää kaikki tulopuolen päädyt kiinni. Ei aja tavaraa ilmapäätyyn ja pannun pohjalle.
Montakohan sivua tätä viel väännetään, ennenkin sorkkis myöntää olevansa väärässä.
Sitä vaan ihmettelen sorkkiksen veljen kuivaamossa, että jos olis ollut vaan 4 varasto kennoa ja pitää kesken kuivauksen lisätä tavaraa sekaan ( missä nyt ei ole mitään järkeä). Kuinka märkää tavaraa sun veljesi pui? Ja mitä tavaraa?
Eräs ei vaan suostu myöntämään olevansa väärässä.
Muuten täytyykin vaihtaa kuivaamon 700kw pannun tilalle 100kw pannu
Säästyy löpöä paljon
Joop, rakenteilla on viljankuivaamo takapihalle, koneistona aitta-jaakko 90 luvun alusta, 2 lämmintä ja 2 kylmää kennoa, pitäisköhän samoin tein korottaa parilla kennolla.. 
Ihan uudella pohjalaatalla, varastointi pudotussiilostolla 8x25 kuutiota, tilavaraus vielä 100 kuutiolle.
Uunina Jaakko 150 malli.. Riittääköhän uunissa puhkua kun 15 ltr tunti max?
Selitä Ape 120 miten elevaattorin jaksottaminen liittyy tähän ?
Minusta varastokennon lisäys sopii mutta narsistinen luonteesi estää sua ymmärtämästä .
Tuohon ei mitenkään.
Mutta antaa olla, ei jaksa kinata turhasta. Pilkun viilaamisesta koko homma alkoi, kaikkea ei kannata ottaa *****iluna.
Juu ähky tulee syöttäjille jos elevaattori vetää vähemmän kun syöttölaite syöttää.
Vaikeita asiota
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
[/quote]
Tuota tarkoitin.
Ei ymmärtänyt mitä yhteistä kennon lisäämisellä ja elevaattorin jaksottamisella oli
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
On täällä muutkin poikenneet aiheesta . Joskus -90 luvun lopulla tuumas suunnitteliat et elevaattori vois loppua kohden pyöriä nopeammin kuivauksen aikana , onko mitään hyötyä ?
Et taida Sorkkis tietää Kaikkia tai mitään viljankuivauksesta ,miten tuo elevaattorin pyörimisnopeus vaikuttaisi mitenkään kuivaukseen,kuha pyörii ?
[/quote]
Juu niin lähtee jutut eri raiteille, mutta en sitä tarkoittanutkaan.
Vaan mitä yhteyttä on elevaattorin jaksottamisella ja varastokennojen lisäämisellä.
Sitä vaan kysyin.
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot 
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin pyöriminen siihen vaikuttaa?
Ei elevaattorin pyöriminen , hohhoijaa . -87 tuli valmiiksi kototilan uus kuivuri . Rakennusvaiheen aikana päätti Veli lisätä yhden kierroksen elementtejä lisää , samalla jäi tilaa lisää yhden varastokennon verran . Edut oli hyvät . Sai huoletta kipata parisilloista kuormaa kaatomonttuun ja jättää täyttymään yksistään . Kuivauksen alkuvaiheessa tuppaa vilja turpoamaan mutta kun tilaa oli ei kuivuri ylitäyttynyt . Suurin etu tuli märkää vehnää kuvatessa etenkin 1987 . Ei ollut huolta , eikä tarvinnut kytätä on kuivatuskennojen päällä tavaraa riittävästi . Vanhalla kuivurilla toi pelko aina oli . Yksinään puimisesta tahtonut tulla mitään koska aika kulu kuivurilla .
[/quote]
Juu tuon kyllä ymmärrän ja on ihan järkevää. Eikä ole mitenkään ihmeellistä.
Mutta tuo elevaattorin jaksottaminen oli aiheena. Miten se liittyy tähän toiseen aiheeseen? Siinä oli se kysymys.
Sen pavun puinnin oikean ajankohdan määrittäminen onkin ongelma, sillä kun on päättymätön kasvutapa. Paras tilanne silloin kun se pakkotuuleentuu elokuussa ja kuolee pystyyn. Kerran käynyt näin, silloin ekalla kerralla. Sato oli 3,5tn alaa vain valitettavasti alle 4 ha. Yleensä puinnin jälkeen ollut kyllä siivousoperaatio tiedossa. Sen pitää siis oikeasti kuolla että valmistuu joskus. Tänäkin vuonna osa paloista auki ja jyvät tippumassa/ sateet tulossa. Osa täysin vihreitä.
Lisäksi ei se papukaan pärjää huonoilla pelloilla. Ph oltava korkealla ja tykkää kyllä vedestä, mutta ei seisovasta sellaisesta. Yleensä kuitenkin kuivuus ja liika lämpö se ongelma.
Teillä päin on kesällä satanut. Täällä ei.
Tänä vuonna oli papu tasaisen kypsä, puinti kosteus 15 paikkeilla.
60-70 lukujen vaihteessa tuota harrastettiin siilokuivureissa kunnes huomattiin ettei hyötyä ole . Jollakin kellosysteemillä sen olis voi automatisoida mutta kuten sanottu ei mitään hyötyä .
Ei käy Tornumissakaan koko aikaa elevaattori, pudottaa erän ja elevaattori käy hetken. Mitäs siihen sanot
Ihan turhaa . Veli laittoi kuivuriinsa yhden ylimääräisen varasto kennon , kuivausaika ei yhtään pidentynyt . Helpotti koska ei tarvinnut kytätä laittaako ylemmän kuivauskennon kiinni . Pienemmissä satseissa laittaa ylemmän kuivaus kennon kiinni alku vaiheessa .
[/quote]
Siis täh?
Nyt ei asia aukee.
Täytyyhän sen lämpökennon päällä nyt puolikennollista tavaraa. Miten se elevaattorin pyöriminen siihen vaikuttaa?
Noo.
Tänä vuonna papu kuoli kuivuuteen. Ni pääs aikaiseen puimaan.
Pääsääntöisesti lokakuun alussa on puintiaika, jos kylvö heti toukokuun alussa.
Mut on siinä omat haasteensa perus viljaa nähden, mutta se vaikutus maaperään on sitten ihan eri juttu. Kun pelkän viljan kylvö vuodesta toiseen.
Nyt on vielä rapsia monella puimatta.
