Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Jokohan raiviot pääsee tukien piiriin?
Vieläkö ehtii mukaan? Pitäisi saada varmaa tietoa parin viikon sisään, aika monet kohteet on vielä lähtöhinnoissaan. Vähän perkaa ojia, puusto näyttää aika pieneltä, voi olla ettei siitä saa edes ostohintaa, joku kohde rajoittuu vesistöihin, saisiko suojavyöhyketuet?
https://huutokaupat.com/haku?term=vapo
Käy MMM sivuilla.
Ei sitä vielä kukaan tarkkaan tiedä mistä mistä maksetaan mitäkin.
Mutta siellä olleissa kaaviossa viherryttämis tuet siirtyy perustukien piiriin.
Eli lisää toimenpiteitä että saa edes perustuen.
Tän hetken esityksessä( mitä Suomi ei kelpuuta)
Suorat tuet on tippumassa 2,3%
Ja muu tuki potti 14.7%
Mikä sisältää LHP ja kaikki muut rahakkaat tuet.
Sitten kaavailevat tuki kattoa suoriin tukiin 60t€ josta alenevasti 100t€ joka olisi katto.
Peltohehtaariin sidotut tukioikeudet loppuvat 30.12.2020
Ettei vaan olis 31.12.
Kun on näinkin napakka ja varman oloinen lausunto, olisi keskustelun asiallisena pitämiseksi syytä lisätä jonkunlainen viittaus siitä, mistä ko. tieto on peräisin. Muuten tämmöinen menee helposti Atomi-Arton tarinoiden kanssa samaan laariin.
Esson baarista? Vai Tepoilin..?
Juu sori päivän heitti.
Torstaina mylly ja mallasohra seminaarissa Lahdessa, oli MMM:stä puhumassa tulevista tuki uudistuksista. Ja kertoi tämän, että kannattaa olla tietoinen asiasta jos suunnittelee peltokauppoja tai vuokraamista.
Jokohan raiviot pääsee tukien piiriin?
Sitä mietin itsekkin.
En saanut vastausta siihen vielä.
Mut eiköhän vuoden päästä ala uuden tukikauden koulutukset, jos saadaan uusi kausi 2022 käyntiin. Tai sit venyy 2023.
Peltohehtaariin sidotut tukioikeudet loppuvat 30.12.2020
Ettei vaan olis 31.12.
Kun on näinkin napakka ja varman oloinen lausunto, olisi keskustelun asiallisena pitämiseksi syytä lisätä jonkunlainen viittaus siitä, mistä ko. tieto on peräisin. Muuten tämmöinen menee helposti Atomi-Arton tarinoiden kanssa samaan laariin.
Esson baarista? Vai Tepoilin..?
Juu sori päivän heitti.
Torstaina mylly ja mallasohra seminaarissa Lahdessa, oli MMM:stä puhumassa tulevista tuki uudistuksista. Ja kertoi tämän, että kannattaa olla tietoinen asiasta jos suunnittelee peltokauppoja tai vuokraamista.
Peltohehtaariin sidotut tukioikeudet loppuvat 30.12.2020
Suorakylvön jyräys?? en oikein sisäistänyt tuota, eikös se painava kone tamppaa tarpeeksi kylvöt.. Jollain turvemaalla voisi olla asiaa, mut..
Olosuhteita on erilaisia ja aina kylvöt ei onnistu optimaalisesti. Peittomaata tulee vakoon turhan vähän yms. Jyräyksellä saadaan pintaa murennettua ja tiivistettyä niinkuin tavishommassakin. Kannattaa pistää tämä konsti mieleen, kun mahdollinen takaisku on näköpiirissä.
Just, savimaalla liian kuivissa oloissa noin voisi käydä kyllä..
Ei. Vaan sillon kun kylvää märkänä ja pelto kuivuu koppuraksi sen kylvön jälkeen.
Ahaa, on vissiin käynyt noin? Kaikki neuvot kuunnellaan mielellää.
Eiköhän kaikki jotka savimaalla viljelevät, sen tiedä.
Mihin Kaikki tarvitsee kilolleen tarkkaa syöttöä ? Kukaan ihminen ei keväällä suunnitelmaa tehdessään kuitenkaan tiedä paljonko olisi mitäkin pitänyt laittaa . Jopa kymmenien kilojen heitolla ei ole mitään merkitystä pitkässä juoksussa , joskus on hyvä kun menee mitä menee joskus taas ei .
Sellaisella koneella tee mitään, jos ei alle kilon heittoihin pääse.
Et ole mitään pienseimen kasvia ikinä kylvänyt?
Kasvinsuojeluaine yhteenveto tehty, joten viljelysuunnitelma lyöty lukkoon eilen. Kasvussa Evolosynthiargtplanethelmi, niinkuin pari aikaisempaakin vuotta. Nämä lajikkeet olen todennut hyväksi. Käytän sertisiementä rukiilla, rypsillä ja vehnällä. Mallasohran lajittelu menossa, siinä käytän omaa siementä. Lajittelun tulokset TJSP 47, hlp 69 ja itävyys- lue mallasohraitävyys 97. Peittausainetta en käytä omassa siemenessä.
Tutkivatkohan miten tarkkaan tavanomaisessa viljelyssä noita jäämiä mallasohrasta, mulla eräänä vuonna oli otettu näytteet idätetystä oraasta, 49 eri aineen jäämiä testattiin, olisikohan peittausaineet näkyneet, tai glyfo vaikkapa edellisenä vuotena ruiskutettu. Puhtaat tulokset kyllä sain, mut ei kyllä tee mieli jatkossakaan ruveta pelleilemään noitten"suojeluaineitten" kanssa..
Eikö mallasohralla saa käyttää kasvinsuojeluaineita? 
Saa käyttää.
Ja saa peitata siemenet.
Miks ei saisi käyttää?
Muuten kannattaa siirtyä luomu viljelyyn, saa paremman hinnan. Jos sattuu maltaaksi kelpaamaan.
Mitä mieltä olette maastullin tän päiväisestä jutusta, jossa MTK:n Eerola sanoi , että näillä viljan hinnoilla ei kannata kylvää. Mun mielestä olis mielenkiintoista jos tosiaan viljelijät vähentäisivät vilja aloja ainakin puoleen niin miten viljan hinta kehittyisi voimakkaassa alituotantotilanteessa. Tulisiko viljan itämerivähennyksestä itämerilisäys viljan hintaan ja taas nähtäisiin 200 + viljan hintoja. Tosiasia on että jos tänä kesänä tulee yhtä hyvä sato kuin v2019 niin viljan hinnat ovat 100 e/ tn hintoja tai jopa alle sen.
Toivon mukaan ei tule yhtä surkeeta vuotta satojen kanssa kun 2019.
Tällä suunnalla sadot ei ole viiteen vuoteen ollut näin surkeat.
Totta tuo mitä kirjoitit.
Kun kiinnittää sitä mallasohra ja rehuohran kiinnitys hinta on huono, niinkun 2018 talvella oli. Kannattaa jättää sen hinta kiinnittämättä. Ja jos ei mene maltaaksi, voi myydä sit markkina hintaan.
Ainahan näissä kiinnityksissä on riskinsä, mut elämä on.
Toiset kiinnittelee ja toiset ensin pui ja myy sen sadon sitten sillä hintaa kun on tarjolla. Elämä on valintoja täynnä.
Miten yleistä on nykyisin käyttää näitä johdannaisia hintavaihtelujen suojaamiseen?
Jos käyttää tai ostaa viljaa, suojaaminen on helpompaa. Hinnan nousun aiheuttaman lisäkulun saa takaisin, mutta halvan hinnan vuosina menettää myös. Kulujen verran jää tappiolle, samoin sisämarkkinoiden erkaantuessa pörssihinnoista suojaus ei toteudu.
Jos viljelee itse, niin ensin pitäisi tietää laatu ja määrä jota odotetaan sadoksi syksyllä vai saako edes puiduksi? Täysin mahdollista saada kaksi katoa samana vuonna, jos vilja jää peltoon ja kurssit menee väärään suuntaan. Jos aikoo suojata mallasohran hinnanlaskun, voi käydä niin että oma tavara menee halvalla rehuksi, mutta maltaan hinta nousee. Nopea johtopäätös olisi, että tuottajan mahdollisuudet suojautua johdannaisilla on huonompi, kuin panostamalla vanhaan tapaan hyviin varastoihin?
Nyt ei ihan aukea tuo sinun ajatusmaailma.
Jos kiinnität mallasohra hyvään hintaan. Miksi se pitää myydä halvalla rehuksi???
Mallasohrassa hinnan kiinnitys korkeaan tasoon ei takaa mitään.
Maltaan ostaja saa silti päättää, ottaako erän vastaan vai ei. Erästä
löytyykin yllättäen pellolla itäneitä, haljenneita tai punaisia jyviä
hylkäämiseen riittävä määrä. Rinnakkaisnäyte todistajineen on yhtä
tyhjän kanssa. Päinvastaisessa tapauksessa viljelijä voi toimittaa
"liian huonon" näytteen. Ostaja voi kuitenkin tulla itse hakemaan
näytteen siilosta. Jos erä on jo myyty muualle, vaatii ostaja hyvityksen,
tietysti kuluineen jne.
Yleensä viljelijä on vaan ottanut huonon ennakko näytteen, mikä ei edusta koko kuormaa esimerkiksi.
Meinaatko että ne huvikseen vaan niitä hylkää?
Viljelijä on aina huonommassa asemassa maksajaan nähden, eräs perunanviljelijäkaveri teki sopimuksen perunanmyynnistä, kauppa sai jostain edullisemmalla hinnalla potaattia eikä ottanut tältä sopimusviljelijältä. onneksi paikkakunnalla oli vielä silloin tärkkitehdas johon sai sitten varastonsa menemään kevätkesällä..
Peruna ja vihannes puolelta olen kuullut tuollaisia ongelmia, että kauppa tekee mitä lystää vaikka sopimukset on olemassa.
Mutta vilja puolella en ole kuullut yhtään.
Jos on sopimus, kauppa ostaa jyväsi. Tietysti sopimuksessa on määritelty viljalle laatu, ja jos tavara on huonompaa kun sopimus edellyttää. Ei se kaupan vika ole, mut aika heikkoon on jos ei rehuksi saa menemään.
Eikös se hinnan kiinnittäminen juuri sitä tarkoita, että.hinta on ennakkoon määritetty. Ja sen siitä sitten saa.
Eihän silloin kannata hintaa kiinnittää jos se omasta mielestä on huono. Se että onkose vielä huonompi sitten kun päättää myydä. On markkinataloutta.
Silloinkun suorakylvö buumi alkoi tuli potilaltakin myyntiin olkiäes.
Buumi laantunut vissin kun ei malliakaan ole enää myynnissä.
Eihän se Suomen keskilämpötila montaa astetta heittele vuosittain.
Joka tukee tätä teoriaa, että lämmin talvi kylmä kesä.
Mutta jos näistä pitää valita. Niin mieluummin otan viileemmän ja sateisen, kun kuivan ja kuuman kesän. Mitä nää kaksi katovuotta peräkkäin oli.
On se hauskaa ja huvittavaa, kun sorkalla tuntuu olevan asiantuntija tietoa asiaan kun asiaan.
Vaikka välillä sillä ei ole hajuakaan mistä edes väittää vastaan.
