Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Tuossakin on eroja siinä, kuinka paljon viljelijäperheellä on aikaa käytettävissä. Kuivuri ja ruiskut maksavat sen saman, tehdään niillä sitten mitään tai ei. Jos viljely tehdään palkkatyöläisillä, on se tietenkin otettava huomioon. Siemenen kustannus voidaan myös ajatella niin, että harva pelto on niin pahassa kunnossa, ettei siemenen määrää tuo takaisin, vaikak ei lannoittaisikaan. Welker Farmsissa oli tänä vuonna juuri se ongelma, että monin paikoin saivat vehnästä noin kahta bushelia eekkeriltä (135 kg/ha), mutta alkoivat silti kerätä siementä seuraavia kylvöjä varten !
Viimeisen 25 vuoden aikana on ollut mahdollisuus tukipolitiikalla laittaa peltoja lepäämään, ja saada vielä lepopelloistakin tuottoa, jos vuokrataso ei ole kovin kilpailtu. Varmasti hömppäily on järkevin ratkaisu, mutta ei välttämättä kaikille hehtaareille, koska tukitaso laskee.
Joka tapauksessa lannoitustason optimi vähenee, jos seuraatte isoja maatalouskanavia ulkomailla, siellä on aivan sama lannoitteiden hinnannousu näkyvissä, eli täällä ei ihan kokonaan Yaran salaliitto tms. sentään aiheuta hintojen nousua.
-SS-
Millä tavalla saat laskettua saman kulun kasvinsuojelulle?
Jos ruiskuttat 50ha versus 100ha. Minun laskuopin mukaan aineet maksaa puolet enemmän.
Alkaa säkillä oleen hintaa.
Ehkä ei kannata säkkejä ihan pellon kulmaan jättää seisomaan.
Eilen 12mm.
Lokakuussa 23mm
Muokkaus onnistuisi vallan hyvin, jos olisi vielä jotain ajamatta.
Kaikki tuli muokattua loppuun jo pari viikkoa sitten.
Paneeleiden koosta ei ole vielä puhuttu mitään.
Vaan sen päivän tuotosta.
Juu mä taisin erehtyä siinä että että se 22 kW oli ilmeisesti jonkun muun kuin mainittujen kuivauspäivien tuotto. Kuivauspäivinä sitten merkittävästi enemmän jos sääkin oli parempi. Ymmärsin ensin että tuo 22 oli yleensä saavutettu maksimiteho mutta näin ei kai ollutkaan . Sorry siitä.
Torstaina 14.10 teho 22kwh , tunnissa tuo teho siis .
Kaikki me haluamme tietää montako panelia talossa oli ja oliko ne Kaikki suunnattu etelään ja oliko kyseessä kylmäilma kuivaaja ?
Ja jos ei.
Pyöritettiinkö vain moottoreita, vai ihan kuivattiin jyvätkin ja miten?
Maitotilalla jossa eilen olin sorkilla aurinkopaneelit lykkäs 22 kwh /h . Puintiaikana oli riittänyt paneeleiden tuotto viljankuivaukseen ja navettaan .
Hakkeella viljankuivaus vaatii kalliin investoinnin mutta näillä öljyn hinnoilla saattaa kannattaa .
Ei taida 22kwh aurinko panelit paljoa viljaa kuivaa vaikka navetasta sammuttaisi Kaikki valot ja imurit 
Puintiaikana tuottivat sähköä enemmän . Kaikki varmaan ymmärtää , vai ymmärtääkö ?
Paneeleiden koosta ei ole vielä puhuttu mitään.
Vaan sen päivän tuotosta.
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Ilman muuta vaikuttaa tuohon suuntaan, jos rajoitetulla lannoitemäärällä lisättäisiin pinta-alaa. Oikea suhde voi olla joku muukin kuin se, että 50 ha lannoilla kylvettäisiin 100 ha. Se pinta-ala voisi olla vaikka esim. 60 ha. Mutta jossain määrin optimi kuitenkin liukuisi sinne laajaperäisen lannoituksen suuntaan. Kyllä niukahko lannoitus myös vähentäisi joitakin muitakin kustannuksia ja riskejä.
Juu jaettulannoitus kannattaa.
Säästi tänäkin vuonna paljon, kun jätti viimeiset kerrat ajamatta.
Oletetaan, että lannoitteita olisi vain rajattu määrä käytettävissä, eikä lisää haluta ostaa.
Tällöinhän vähenevän lisätuoton laki aiheuttaa sen, että sadon maksimoidakseen kannattaisi mieluummin viljellä isompaa pinta-alaa pienellä lannoitemäärällä, kuin pientä pinta-alaa täydellä lannoitemäärällä.
Millä logiikalla?
Jos nyt ens vuonna tulisi normaali kesä, tai edes sinne päin.
Leikitään nyt vaikka 100 hehtaarilla, johon on 50ha lantaa kunnon käyttö määrälle.
Sitten jos lannan määrä puolitetaan jotta saataisiin kaikki hehtaarit kyvettyä.
-siementä kuluu puolet enemmän.
-työmäärä tuplaantuu (melkein, kun jotain sille hömpälle pitää kylvää)
-kasvinsuojelut tuplaantuu
-ja puinti
Pitääköhän tässä oikeasti alkaa laskemaan....
Paljonko lannoittamaton sato oikeasti olisi lannoitettuun suhteessa, ei ole tullut kokeiltua mutta...
Jos listahinta alkaa nyt olla luokkaa 225€/ha normaalille lannoitukselle niin...
...se on tämänkin päivän hinnalla jo tonni viljaa.
Tai pudottaa edes lannoite taso kylmästi luokkaan 50kgN/ha...
Nyt saa kirota kun katsoin lannoitekasaa 2020 kesänä ja päätin että riittää vielä ensivuodelle, ei kiirettä ostaa...
Kait se pitää tarjouksia pyytää kuitenkin...
Aika huonosti lannoittamatta kasvaa. Mut kai sieltä se 1000kg/ha saa.
Enemmän hömppää vaan. Et riittää satokasvi määrälle lannoitteet.
Kesällä täytin verolla 0.82e/l kaikki pytyt. Puinti aikaan kun ei löpöä paljon mennyt.
Ei tarvi ennen ens syksyä lisää tilata.
Josko olis silloin jo tippunut hinta.
Mitä se haittaa ? Maito tuotetaan alueilla missä tuet ovat suurimmat , Lappi pois lukien . Pohjoispohjanmaa on suurin maidontuottaja ja ylitarjonta pudottaa tuottajahintaa . Kyllä se haittaa . C-alueen tuet tasatuiksi , 9 senttiä litra . Haittaaks se ?
Sullekkin on monta kertaa sanottu että se tuotanto nousee Oulusta alaspäin p-pohjanmaata, eli C2 alueella. 9 senttiä litra se taitaa sillä seudulla olla jo valmiiksi.
Mutta ei mulla oo mitään sitä vastaan kunhan etelä antaa ne muhkeat peltotukensa vaihdossa. Aikalailla saman rahan sais sitten ilman lehmiä ja työtä ois 1/3 nykyisestä. Talvet vois sitten nauttia mallasjuomaa ja naureskella apulannan nousevalle hinnalle.
Onhan c alueella vielä erikseen pohjoinen hehtaari tuki 45e350e/ha riippuen kasvista.
Ab alueella 26e/ha parempi perus ja viherrytystuki. Ei paljon auta.
Kiinnostavaa nähdä, jääkö nykyinen hintataso uudeksi normaaliksi.
Jos jää pysyväksi niin sitten luulen että ei-luomuviljely saapuu loppuunsa. Ei näillä hinnoilla viljan tuottaminen ole Suomessa kannattavaa. Jos tähän astikin kannattavuus on ollut kortilla. Polttoöljy ja lannoitteet tuplanneet vuodessa parissa. Viljan hinnat kuitenkin vaan 50% nousua ja samalla sato -50% ja tuetkaan tuskin nousevat.
Mutta joo ehkäpä tällä kertaa ei ole täysin pysyvä jos syy on lopulta energiakriisi.
Tai sitten luomuvilja on sitä halpaa viljaa.
Ja normi vilja on 100-200e/t kalliimpaa.
Jontikan kohlinpuimureilla olen puinut aina, eikä ole kohlimet ollu ikinä tukkeessa. Ihan outo juttu mulle, mutta hyvä jos on kikat keksitty tuohon ongelmaan.
Ei tuo vika tai ongelma koskekkaan kuin sampoja, pääsääntöisesti. Ja ohralla.
Syy, kohlimet on matalat ja loivassa kulmassa.
Naru kannattaa olla tiukkaa nailon narua.
Kieltämättä tekee todella kipeää kankussa, kun tarttis sitten kuitenkin vielä saada lisää typpeä, kun syysvilja-ala kasvoi paljon siitä, mitä ajattelin sen olevan. Nyt alkaa inflaatio olla sillä tasolla kuin banaanivaltiossa, että täytyy vielä pohtia voisko syysvehnä kasvaa 80 typpikilolla ihan ok. Alkaa tonni ja useampi mennä jyvien hinnasta apulantaan, niin onko nyt sitten järkeä.
Jos nää panosten hinnat pysyy. Pitää viljan perushinnat alkaa 300e/t.
Ja sit katsellaan nouseeko 400e/t ennenkun myy.
Muuten kohta ei ole kuin luomuviljeliöitä kaikki.
Kuvassa takana olevassa kauhassa näkyy kiinnike paremmin. Edessä ei tappia vaan urat jotain kiinnikettä varten.
No niinpä näkyykin. En osaa sanoa onko kiinnikkeellä mitään omaa nimeä.
Tossa ei tarvi päätappia hakata paikalleen.
