Tervetuloa, Vieras. Ole hyvä ja kirjaudu tai rekisteröidy.

Näytä kirjoitukset

Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Sivuja: [1]

Viestit - ALP

Kasvintuotanto / Vs: mikä kasvi
: 12.09.19 - klo:21:48
Puimurin säätö on helppoa. Ensin tuuli täysille ja seulat auki. Sitten tuulta senverran pienemmälle ettei nakkele jyviä pihalle ja seuloja senverran kiinni, että tavara suunnilleen puhasta. Ja puimuriin vauhtia vähintään tuplat mitä naapurilla. ;D Pitäis tulla suunnilleen puhasta tavaraa vaikka luomuviljoja puiskin.
Kasvintuotanto / Vs: Puinnit 2019
: 22.08.19 - klo:22:16
Kuinka monta tonnia päälle kuuden?

SKN:n vehnä on varmasti ollut noin 7 tonnia, koska Ceylonkin pystyi tänä vuonna siihen, eturiviläisillä.  Tuosta kaurasta ei pysty sanomaan, ennen kuin tietää hl-painon, korkea hehtopaino voi tuoda yllätystonnin lisää.

-SS-
Tänävuonna syysvehnä ei ole juuri kuivuudesta kärsinyt, kun se pysyi hyödyntämään vapun kylmän jakson pensomiseen ja juurten kasvuun. Kovimmat tämän vuoden sadot Ceylonilla jotka tiedän lähentelee yhdeksää tonnia. ;) Tuntuu hlp:kin olevan vehnällä kova tänävuonna.
Kasvintuotanto / Vs: Syysvehnä vs syysruis
: 04.07.19 - klo:22:10

Ceylonista ei ikinä tule kasitonnaria,  Skagenista kyllä. Mutta kasitonnaria eivät useimmat saa Skagenistakaan. Siksi olen tyytyväinen lajikkeeseen, joka näillä ei niin parhailla maalajeilla tuottaa säistä riippuen mahdollisuuden kuustonnarin ilman rasituksia ja ruiskun huudattamista kasvustossa uria tallaten.

-SS-
Kyllä omien kokemuksien mukaan Ceylon on täysin kilpailukykyinen Skagenin kanssa sadossa. Ceylon vaatii vain noin 180 kg typpeä kasvukaudella, jotta voima riittää loppuun asti. Myös riittävän aikainen lannoitus näillä aitosavilla on tärkeää.  Lakoprosentti on ollut myös tuplalannoituskohdissa 0. Saas nähdä mitä tulee tänävuonna Ceylonista, kun on aivan uskomatoman vahva kasvusto, mutta kuivuus vaivaa vaan täälläkin. (Rukiin korsi menee halkeamiin non 80cm syvälle):-\
On ohraa lumisateessakin kylvetty. Tärkempää on että pelto on kuiva, jolloin ei siemen pääse mätänemään, vaikka kasvuunlähtö veisi aikaa.
Kun esimerkiksi ohra kasvaa kunnolla, niin ei se pinnassa oleva vesi riitä kuin alkuun, sekä voimaahan on annettava starttilantana, mikäli paska kynnetään syvälle. Juuret kuitenkin voivat kasvaa jopa 1,5cm/vrk .esimerkiksi kahdeksan tonnin sadon käyttämä vesimäärä on niin suuri, että tämän kesän vesi riitä edes puoleen siitä. Loput vedestä on varastoitunut maaperään. Lisäksi se, että kuminan juuret ei kasva on vielä selvempi merkki siitä, että maassa ei ole kasvuedellytyksiä.
Kunnolla kasvava syysvehnä kasvattaa puoleentoista metriin silmin nähtävät juuret. Myös kevätviljoilla juurten kasvuvauhti on hyväkuntoisessa maassa huimaa. Se, että juuret ei kasva juurikaan kylvö/kyntösyvyyttä syvemmälle kielii vakavista ongelmista pohjamaassa. (hapettomuus/tiivistymät) Hapettomuus on selvä merkki huonosta ojituksesta, joka taas tiivistää peltoa, joka aiheuttaa hapettomuutta jne... Eli juuret kyllä kasvavat sinne missä on vettä ja ravinteita, mutta jos maa on edes kerran kasvukaudesta veden kyllästämä ja/tai tiivis niin ne ei pysty kasvamaan. Kyntöantura ei välttämättä erotu maaprofiilissa selvänä, vaikka pohjamaa olisi pahoin tiivistynyt. pohjamaata tutkiessa kannattaa kaivaa väh. 50cm syvä kuoppa. Paras olisi jos voisi kaivaa kaivurilla salaojasyvyyteen asti,jotta näkee paremmin todelisen tilanteen. Kuitenkin tiivistymä voi ulottua jopa metriin (jurttimaat yms tintatut maat).

Mikäli tuota oravanpyörää ei saa käännettyä toiseen suuntaan, niin yli 6tn sadot ovat vain kaukaista utopiaa. Suomessa kuitenkin on potenttiaalia nykyisillä lajikkeilla ja suhteellisen runsaalla vesimäärällä huomattavasti tuotakin korkempiin  keskisatoihin. Se, että juuret eivät kasva syvemmälle aiheuttaa sen, että suurin osa vedestä jää kasvien ulottumattomiin. Tiivistynyt maa ei myöskään sido itseensä vettä kovin hyvin.
Sivuja: [1]