Outo piiri se LM239, speksien mukaan kestää 36 volttia riippumatta piirin käyttöjännitteestä. Yleensähän maksimit on suhteessa käyttöjännitteeseen. Negatiivista tulosignaalin virtaa kestää vain 50 mA mutta eipä olisi pitänyt testeissä ylittyä kun plussaa syötettiin.

Luulisi Amazonen purkkien olevan järkevästi suunniteltu ja tarvittaessa pieni suojakytkentä edessä ettei millään maan ja käyttöjännitteen väliltä olevalla signaalilla saa purkkia rikki. Tässä kohtaa kokeilisin vielä mitata komparaattorin lähtöä kun nopeussignaalin maattaa, muuttaako tilaa.

Onko tuossa pelkästään se Spray Control II A purkki vai myös "Switch box"? Ei ollenkaan tuttu purkki mutta ohjekirjan mukaan nopeusanturi menee "Schlepper signalvertailer"  purkille jos pelkkä Spray Control II A ja "Maschinen vertailer" purkin kautta tuolle Switch boxille jos sellainen on.

Ohjekirjan mukaan (Amazonen sivuilta) ei sellaista vaihtoehtoa ole jossa nopeusanturi menisi suoraan Spray Control purkille. Ehkä käytännössä menee suoraan jomman kumman lisäpurkin läpi, mene tiedä kun ei ole sisäisiä kaavioita.

Kattelin tossa kerran esittelyssä ku 6m horscilla kylvettiin. Rupesin miettii sitä painoa, kone taitaa tyhjäki painaa 7-8t ja sen sitte laataa täyteen 5 motin säiliön ni ollaan varmaa 13t painos. Mitenkä mahtaa peltoa tiivistää ku keväällä näyttävät aika kosteellakin menevän. Nopeesti sil kyl vetelee, mut noi painot on hirveet. Ei turvemaat varmaan niikä mut savikot on eri juttu.

Minkähänlainen Horsch oli pellolla?

Edellä mainittuun Cerexiin verrattuna vastaava Pronto on muutaman kymmenen kiloa kevyempi (Horsch sisältää lautasmuokkaimen), siis samaan vantaaseen kylvävä malli. Leveämpi 6 metrinen ei paina metriä kohden enempää.

Noissa kaikissa melkoinen rivi renkaita takana eli pintapaine ihan kohtuullinen ja jos savessa vantaille on puoletkin 120 kg maksimi vannaspainosta niin vähän pitää koneen painaakin (40 kyntövantaalla nostaa yli kolmanneksen, maksimissaan kaksi kolmasosaa koko tyhjän koneen painosta!). Sivupyöräjukossa paljon suurempi. Cerexistä en tiedä mutta 6-metrinen Horsch kulkee samalla veturilla kuin 4-metrinen Rapid (molemmat etumuokkaimella). Ihme jos 4-metrinen Cerex vaatii sen 150 heppaa keskimäärin vetotehoa, vai oliko se 30 l/h joku huippu? Huiputhan voi ylämäkeen olla mitä tahansa.

Jos ruiskun/levittimen päivittää niin siihen saa koneen valmistajan "opastimen" varmaan neljänneshinnalla Trimblestä.

Käsittääkseni määränsäätö toimii tarkoituksella hitaasti jotta ei pieni väistö tai vastaava hetkellinen muutos vaikuta turhaa. Ainakin Hardi ottaa aikansa ja miettii viellä  varmuuden vuoksi jos esimerkiksi muutan nopeutta esim. yhden kilometrin verran. Itse käytän tuplaviuhka tuulisuutinta ja muutan nopeutta tuuli olosuhteiden mukaan. Enemmä tuulta, pienempi nopeus ja isompi pisara. Olen ollut tyytyväinen lopputulokseen ainakin rikkatorjunnassa. Uudemmissa (kalliimmissa) koneissa voi ajon aikana vaihtaa suutinta. Mainitsemani suutin antaa tilaa kun olosuhteet antavat myöden. Puomi on 20m joten 2km/h muutoksella on merkitys työtehoomutta nopeuden muutos on silti suhteellisen pieni.

Mikä väistö? Jos väistät tolppaa mutta ajat jatkuvasti samaa vauhtia niin eihän siinä säädön kuulukaan muuttua. Jos taas hidastat vähän tolppaa ohittaessa niin kyllä säädön kuuluisi muuttua. Rajat sille säädön nopeudelle aina olemassa mutta tarkoituksella minkään ruiskun ei kuuluisi hidastaa säätöä.

Onhan noita jo ensimmäisen biokaasubuumin aikana ollut. Noin 10 % dieseliä, jolla sytytetään seos ja loppu energiasta sitten kaasusta.

Isot uudet rekka-autotkin käy kaasutankilla (tietenkin diesel moottori). Onko ne samalla tavalla muutettu kaasulle?

Kaikki tuntuu kommentoivan aihetta omasta poterostaan katsottuna. Pellot ja tarpeet voi olla ihan erilaisia. Itse en ole koskaan kuullutkaan että joku olisi jäänyt ruiskulla kiinni (hinattavalla tai reppuruiskulla) mutta varmasti sekin jossain päin todellinen ongelma. Meillä taas jyrkät jokinotkot haasteellisia. Pieni veturi ei edes tyypillistä pientä hidattavaa vedä normi kelilläkään.

Paljon isoja pyöriä on hyvä painonjakaumalle. Sitten taas kun katsoo rutattuja ruiskuja korjaamojen pihoilla niin harvassa on kaatuneet reppuruiskut. Argumentteja on miljoona puolesta ja vastaan.

Eiköhän se jako hinattavan ja reppuruiskun välillä kuitenkin mene koon mukaan. Jos on tarve ja tilillä katetta niin hinattava, jos vähemmän ruiskittavaa ja halvemmalla pitää pärjätä niin pienempi ruisku?

Moni on perustellut nostolaitekonetta samoilla syin, että on niin pahuksen kätevää niillä hankalilla lohkoilla jne. Jossain vaiheessa nämä samat tyypit ovat vaihtaneet nostolaitekoneet hinattavaan ja mitään ei ole puhuttu sen jälkeen vaikeuksista. Käytännössä lienee niinkuin kaikilla muillakin hinattavilla ja leveillä koneilla, että työsaavutus on niin paljon enemmän, että vaikka aikaa menisi pahoissa paikoissa, niin tuottavuus on silti parempi. Sillä leveällä koneella, kun käydään pahassa paikassa vain kerran ja se siitä.

Hinattava ei välttämättä ole leveämpi, ehkä sitten kun mennään johonkin yli 30 metrin luokkaan. Työsaavutus varmasti parempi hinattavalla jos siinä on isompi säiliö mutta sitten ei puhuta samasta hintaluokasta. Jos hinnalla ei ole väliä niin eikö itsekulkeva olis parempi kuin tuollainen Mega.

Ei kai se voi tulla ilman jonkinlaista ohjainta. Pitäähän puomikin taitella jollain, ei siihen trimble taivu. Ja manuaalinen lohkojen sulkeminen. Itse mieluiten kierrän tolpat, paljon nopeampaa kuin puomien taittaminen. Aineesta sitten riippuu ajetaanko tolpasta katvepuoli. Tautiaineilla aivan turhaa, nurmien voikukkia tai glyfoa ajaesa tallautuminen ei haittaa.

Saattaahan ruisku olla isobus-kone, hoituu sieltä virtuaaliterminaalista puomit ja muut siinä kuin mallin omalla päätteelläkin?

Torissa on ainakin kaupattu olemattomia tietokonetarvikkeita yms.

Varmaan vain niille kaupattu jotka epäilee myyjää huijariksi. Sama tyyppi myy ehtaa tavaraa jos ostaja uskoo rehelliseksi. Ei ainakaan vanhuksia huijata...

tuolla aiemmin kait mainittin että ostaja kun järjestää kuljetuksen, ei ole isompia ongelmia maksun saamisesta. postiennakkomaksulla tarkoitin että se on sama paketin koosta riippumatta posti ja rahtikustannus sitten koon ja painon mukaan.

Kysy paku man jospa sattui reitti sun ohi? Ja mikä kuljetus net vai rahti netti se nyt olikaan? johon saa tarjota kuljetettavaa johon kuljetus yrittäjät kyllä vastaa ja hintaa saa selville. Epämääräisiä juttujaa kun se häntämoto heiluvana lavan päälle tuli, ja moottori, muistaakseni postin jakelu toi.

Kai nyt migin sais lavan päälle? Silloin se menis lava rahtina? Sitoo sen kiinni tai pulttais kiinni?

Tässähän jo korostettiin että ongelmana ei ole ison paketin lähettäminen vaan lähetyksen ja maksun yhdistäminen postin postiennakkoa vastaavasti jos ostaja ei uskalla maksaa ennen kuin näkee jonkinlaisen paketin pihallaan.

Mulla on noita -05 sarjan valmetteja vielä kanssa ajossa. Nykyisessä 805 alkuperäinen kytkin tunteja 11000 ja paljon käytetty kytkintä kun paalaajaa olen vetänyt noin 40000 paalia sillä ja sitä ennen kuormainkoneena 705 siihen tehtiin yksi kytkin remppa ja tunteja 13000 kun lähti vaihtoon

Eihän tuo kokemus ole mitään verrattuna evp:n aatamin aikaiseen yhteen yksilöön joka kuvastaa kaikkia sitä ennen ja jälkeen valmistettuja saman merkin koneita. 

Posti toi 700 kiloisen koneen mutta ei lähettäjä sitä konttoriin voinut jättää.

Postiennakko tai Matkahuollon vastaava on sekin ostajalle riski kun pakettia ei voi ennen maksua tarkistaa. Myyjänä en varmasti laittaisi vähänkään arvokkaampaa tavaraa matkaan ennen maksua, niin täynnä torit ja vastaavat niitä huijareita.

Onko se ostaja nyt niin kaukaa ettei voi noutaa hitsikonetta.

Kumpaako polttoöljyä käytätte traktoreissa. Sitä  normaalia polttoöljyä vai noin 1,5c kalliimpaa moottoripolttoöljyä? Lieneekö mitään vaikutusta jos tuota "parempaa" käyttäisi.

Tarkoittaako "normaali polttoöljy" nykyistä lämmitysöljyä? Eikös se ole ollut kalliimpaa kuin moottoripolttöljy jostain biolisistä johtuen vai onko jostain syystä kääntynyt taas halvemmaksi  Ei ainakaan nykytraktoreiden edellyttämiä normeja täytä.

PS. Hankkijan sivuilla listataan Teboilin lämmitysöljy mutta eri asia toimitetaanko sitä.

4-siipiset paluuaurat, savimaa, ei mitään monen sadan metrin sivuja, eikä varsinkaan suorakaiteen mallisia lohkoja - semmoinen 2,0-2,5 h/ha on yleensä mennyt.

Kevyessä maassa joskus aikojen alussa Ford TW20 veti 5x16 tuuman puolihinattavia 10 km/h eli kahden hehtaarin burttovauhtia. Nyt isompi vetokone ja pienemmät aurat (4-siipiset kääntöaurat) ja vauhtia joutuu pudottamaan reilusti sen takia ettei kuorimet heitä olkia seuraavan viilun päälle. Silti hehtaari tunnissa menee nettona ellei ole ihan olematon ja "muodoton" pläntti.

Totta aiemmat kommentit että hyvästä työjäljestä voi vähän laskuttaa ekstraa mutta väittäisin että tuossa TTS:n taulukossa on oletuksena asiallinen jälki eikä sellainen Volvon huiske (johon tässä keskusteltu laskuttaja ei selvästikään sortunut :-)

Ei auta nyt enää neuvoa pyytää kirjallisena urakkahintaa, jospa neuvoisin että ei maksa sitä ryöstöhintaa vaan maksaa pankkitilille tuon taulukon mukaisen hinnan. Jos ei mitään so*****a hintaa työlle ole jäänyt paperille niin eihän sillä urakoitsijallakaan ole perusteita laskuttaa kohtuuttomia. Kumpi tahansa voi väittää että on suullisesti so***** jotain muuta.