No jo on pikku jontikassa painoa https://www.nettikone.com/john-deere/5075e/1680279

https://www.nettikone.com/valtra/n141-hitec-uusi-50km-165hv-q55/1132263

Saakohan tää koskaan mitään kaupaksi, kun vuosia ja kuukausia samat myynnissä ?

Aslak kuntoutuksessa aikoinaan kysyimme ravitsemusterapeutilta kumpi on parempi, kermajäätelö vai kasvisrasvajäätelö ? No vastasi, että mieluiten kermajäätelöä, mutta vähemmän.

Näin se suositukset heittelee, mutta edesmenneen arkiatri Arvo Ylpön mukaan pitää olla paljon sokeria ja voita elintarvikkeissa ja Ylppö eli lähes satavuotiaaksi,joten ei voinut kovin väärässä ollut.

Itse vaihdoin juuri becelin voiksi.

Lainaus käyttäjältä: maaorja - 26.10.17 - klo:07:10

Lainaus käyttäjältä: teek - 26.10.17 - klo:04:47

nousussa joo, mutta huvittavaa on tuo vihreä pirteä nuoli... korotus 1-4 euroa ja ollaan niin maksavinaan... toki parempaan suuntaan mutta matkaa on vielä että vois tätä vilelyspuuhaa järkeväksi todeta.. mihinkähän perustuu keskon suosio viljakaupoissa kun sieltä huonoin hinta irtoaa yleensä mutta silti paljon myyvät juuri keskolle ?

Sinne isäkin aina myi ennen vanhaan. Ja sit ku keskosella on aina niitä markkinapäiviäkin missä olen pikkupojasta asti ollu k-lippis päässä,k-maatalouspaita,farmaripöksyt ja saappaat jalassa,mussutellu ilmaismaggaraa . Niitä elämän tähtihetkiä,kun sai silmät pyöreenä kattella vielä isoa konetta ilmaseksi markkinapihalla ja sitä pakollista klapikonetta! Olen kaupalle elämäni velkaa..halpa vilja ei riitä kuvaamaan kiitollisuuttani keskolle!

Mutta oliko sulla sellasta K-Stetsonia? Vai saiko sen vain, jos osti Claysonin?

Kyllä ton K- Stetsonin sai ihan kun oli hyvissä väleissä kauppiaan kanssa ja sattui sopiva juhlapäivä, vaikkei kuuluis edes kanta-asiakkaisiin. Nykyisin tuo stetsoni on tohtorihatun ja aussistetsonin välissä vierashuoneessa.

Lainaus käyttäjältä: jupe - 23.10.17 - klo:21:22

jos pel-tuote myy tumen koneita ei niitä montää mene, saa panna lapun luukulle koko tehtaaseen. ite yrittänyt ostaa farmarista lähtien peltuotteen lautasmuokkaria mutta ei ole kyselyistä huolimatta tarjousta sieltä saanut...

Luulisi konekaupan kiinnostavan. Mä ihan säikähdin, kun käväväisin pikaisesti hankkijan konepäivillä ja heti tuli konemyyjä ihan kädestä pitäen tervehtimään. Aika epätoivoiseksi on jo homma mennyt, kun pitää meikäläistäkin jo alkaa vokottelemaan. Eturivin rahamiehet alkaa olla vissiin jo sen verran vähissä, että tällainen vähävarainen pientilallinenkin jo kelpaa.
[/quote

90- luvun alussa muistan aika säälittävän puhelun k-maatalouden myyjältä. Paras kohta puhelussa oli vetoomus " eikö olis mitään, mitä voisit ostaa meiltä". Hämmästys oli suuri, koska ei siihen aikaan myyjät soitellut, jollei ollut itse vinkannut tarpeista.]

Monella tapaa erikoinen myynti-ilmoitus https://www.nettikone.com/valtra/n92/1667561

Moottoriteho ja alv:n käsite erikoinen.

Lainaus käyttäjältä: SKN - 13.10.17 - klo:21:41

Lainaus käyttäjältä: supersammakko - 13.10.17 - klo:21:24

Ihme rutinaa. Ei maatalous ole pelkkiä koneita, se on myös osaamista. Sitäkin tuolla on jaossa, ihan sillä samalla 18 eurolla. Vaarana toki on, että sillä osaamisella saattaa tienata satasen, kun taas koneita ostamalla menetteää kaksi.

Ainuttakaan krapulaista konemyyjää en tavannut, saati humalaisia kävijöitä.

Kuten Kylmis jo kertoi, vuodesta huolimatta yllättävän positiivinen tunnelma. Parhaat näyttelyt pitkään aikaan.

Osaamiset sulla on housuissas...

Yhdyn edelliseen puhujaan, sitä osaamista löytyy netistä pilvin pimein ja vaikka käytännön maamiehestä, kirjahyllystä löytyy jopa 1940 luvun osaamista, eikä se loppujen lopuksi juuri eroa nykypäivän osaamisesta. Pidän 18 euron maksua aika ihmeellisenä ja parkkimaksu päälle, toiset yrittää myydä mulle romujas kovalla hinnalla ja pitäs maksaa sen soopan kuuntelemisesta, ei kiitos.

Juu vaarin Orisbergin maamieskoulun muistiinpanokirjassa vuosilta 1911-1912 on paljon hyödyllistä asiaa, jonka nykyinen koulutus on välillä unohtanut. Jos unohdetaan tekninen kehitys niin peruspalikat ovat edelleen samat vuoroviljelyineen jne.

Joo, ei oikein tuntunut miltään näyttely. Yllättävän paljon väkeä ottaen huomioon vuoden vsikeuden. No saavat haaveilla sellaisesta mille ei ole tarvetta eikä rahaakaan. Tulee kauppiaille suuri pettymys.Luulen, että oli viimeinen näyttely mulle, koska ei vaan enää kiinnosta maatalousasiat. Metsäjuttuja vähän kävin katsoo, mutta ei nekään iskeny.

Luomun ongelmana on se, että ihmiset periaatteessa kertovat kaikissa kyselyissä kannattavansa luomutuotteita. Ostohetkellä mieli kuitenkin halaa tavanomaisia tuotteita, koska Luomu on kallista ja esim. luomukasvihuoneet myyvät vain osan luomuna pitääkseen hinnan korkeana ja osa luomusadosta myydään tavanomaisena satona.  Suomessa kuitenkin käytetään niin vähän torjunta-aineita, joten ero ei ole suuri luomuun verrattuna varsinkin kun takavuosina Tullilabra löysi ulkomaisista tietyistä Luomutuotteista niin paljon torjunta-ainejäämiä, etteivät olisi kauppakelpoisia edes tavanomaisina tuotteina. Voipi olka paljon mahdollista, että suomalainen tavanomainen tuotanto on puhtaampaa kuin monien maiden luomutuotteet. Miettikääpä sitä, että keski-euroopassa monet vihannekset ja hedelmät tulevat moottoriteiden varsilta ja muilta raskasmrtallien kyllästämiltä alueilta. Samoin espanja  ja varsinkin Almerian alueen pohjavesiä tuhoavaan tuotantoon suhtaudun kriittisesti puhumattakaan että tuotannon torjunta-aineet ei kaikilta osin taida löytyä hyväksyttyjen listalta. Jos luomusta tulee trendi, niin suurinhyötyjä on kauppa eli prosentit ampaisevat ylös välityömästi. 

Hei,

onko kellään kokemusta Stark piennarmurskaimista, lähinnä onko minkälaisesta tavarasta tehty ja varaosien hinnoista?

Jos vaihtoehtoina on käytetty Maschio ja uusi Stark, joka uutena on käytettyä Maschiota edullisempi, niin miten paljon hintaerosta selittyy mahdollisesti halvemmilla ja heikommilla materiaaleilla ja miten paljon valmistusmaalla ja useamman välikäden katteella?

Muutaman kilometrin pätkä tien pientareita on tarkoitus murskaimella ajaa ja kesantopeltoja, ei siis urakointikäyttöön. Lautaskoneella pari kertaa oven lasi mennyt kappaleiksi tien varsia ajellessa niin murskain sen takia kiinnostaa ja tietenkin sivusiirron ansiosta.

Itellä Mascion 185 piennarmurskain ja se on hyvin huoleton peli. Kyllä piennarmurskaimellakin saa tuhoa aikaan ainakin sivupeilit menee rikki, jos käännetty ulos. Starkki näyttää mascion kopiolta, mutta puoleen hintaan uuden mascion hinnasta. Varmaan tavallisessa käytössä menee kumpi vaan, mutta itse olen suht isojakin roskapuskia ja -puita tien- ja pellonvarsista kurittanut ja ehkä kestävyyden äärirajoilla ne erot syntyy. Oman suht koht raskaasta käytöstä huolimatta, ei masciosta ole tarvinnut korjata kuin takarullan kaavin, joka vääntyi omasta huolimattomuudesta. Itsellä aika vanha tuo kone, joten kulmavaihde vielä sisäpuolella, joten ulottuvuus pienempi ja samoin kulmavaihteen öljyn vaihto vaikeampi kuin nykyisissä. Huollon helppouteen, varaosien saatavuuteen ja hintaan kiinnittäisin huomiota valintaa tehdessä.

Lainaus käyttäjältä: Traktorimies - 25.09.17 - klo:18:49

http://www.sgn.fi/maatalouspirkka-oy-ja-agritek-oy-yhteistyohon/#.WciqRlh2l2w.facebook  taas uusia tuulia

Kas, tää oli hyvä linkki. Mutta minne menee Pirkkalan nyykkärisentteri, tätä juorua odotellessa.

onkohan Jounilla jotain suunnitelmia sen suhteen ?

Lainaus käyttäjältä: Pulu - 24.09.17 - klo:21:12

Noi sampon puimurit ja valtran traktorit on ihmeellisiä koneita, kun lähes joka isäntä niitä kovaan ääneen haukkuu mut silti kauppa käy.

Halpoja paskoja piiiiiiiiiiitkällä maksuajalla??

Sen kerran kun melkein sorruin Valtraan, niin ei olisi ollut edes halpa ja rahoitusta en olisi tarvinnut. Arvotin ominaisuuksia ja olisin silloin maksanut Valtrasta saman kuin Jontikasta eli oli n. 4000 euron näkemysero. Valtran myyjää ei kiinnostanut käydä edes katsomassa vaihtokonetta ja hänen ei tarvinnut kiinteäpalkkaisena ja kohta eläkkeelle jäävänä tulla yhtään vastaan hinnassa. Näin siis Tampereella joskus. No myöhemmin selvisi myyjän sairauden laatu, joten se kiukuttelu meni sen piikkiin. Myöhemminkin todennut muualla Valtran myyjistä, etteivät halua oikeasti myydä kuin niille joille merkin erityispiirteet eivät aiheuta ongelmia ts. olet tottunut suomalaiseen laatuun. Joskus olen noiden Valtran myyjien kohdalla miettinyt, että mistä niille maksetaan, ei ainakaan myynnillisestä työstä, koska ovat lähinnä tavaran jakelijoita. Kuja tahansa kadulta repäisty heppu pystyy samaan. Muilla merkeillä sentään myyjät yrittävät kaikkensa ja asiakkaanakin on kivaa käydä kauppaa yrittelijään ja nälkäisen myyjän kanssa. Tampereen Hankkijalla oli aikoinaan traktorimyyjä, joka ei tiennyt mitään myymistään koneista ja kukaan ei koskaan ollut hänen nähnyt edes ajaneen yhtäkään traktoria. Hän hyvitti vaihtokoneesta juuri keskihintatilaston mukaisen hinnan, mikäli ajoit vaihtokoneen liikkeeseen (=ajokuntoinen kone). Tämä myyjän myynti oli huippuluokkaa ja perustui Vanhan Hankkijan äärimmäiseen asiakasuskollisuuteen, että näinkin huterilla tiedoilla ja taidoilla voi työssä pärjätä.

Nuorena usein kuvittelee pystyvänsä vaikka mihin, mutta realiteetit tulee ennemmin tai myöhemmin eteen.
Itse pyöritin kauan kahta maatilaa 150 km päässä toisistaan ja päivät olin vieraalla töissä. Onneksi virkatyön tehtävien suorituksen ajankohtaan pystyin vaikuttamaan paljonkin, mutta koulutukset ympäri Suomea sattuivat joskus kiireaikaan ja se rassasi. Lomat sain järjestettyä tarvittaviin aikoihin, mutta lomat oli työntekoa maatiloilla samoin kuin viikonloput ja illat. Tämä poltti kynttilää molemmista päistä ja irtisanouduin. Ei mennyt kuin vähän toista vuotta ja sairastuin vakavasti. Hoitojen seurauksena kroppaan tuli vikoja, joiden takia en voi tehdä enää tosissaan maataloustöitä, vaan on mennyt työt vähän näpertelyksi. Tähän vaikuttaa toki muutkin stressin ja kiireisen elämän tuomat sairaudet. Samalla kiinnostus koko maatalouteen on hiipumassa, koska tietää ettei pysty oikeasti asioita enää tekemään.

Meillä oli joskus kannattavuuskirjanpito ja sieltä paljastui aika karusti oman tilan kannattavuus. Käytännössä oltiin ihan kuralla, vaikka sadot olivat usein sellaisia, joista naapurit vaan uneksi. Koneet oli viimeisen päälle palkalla rahoitettua, mutta rakennuksista näkyi sivutoimisuus korjausvelkana. Meillähän olin käytännössä sivutoiminen viljelijä kolmannessa polvessa, joten korjausvelkaa tuli ihan kylkiäisenäkin.

Em. johtuen kehoitan vakavasti miettimään itse kunkin, että kannattaako uhrata oma elämänsä kahdella jakkaralla olemiseen. Keskittyminen joko palkkatyöhön tai maatilan pitoon pitkällä tähtäimellä on kannattavaa oman terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Monella kohtuuttomaan asetelmaan on syynä suvun painostus tilan pitoon, mutta nähdäkseni kukin yksilö on vain vastuussa itselleen. Olen nähnyt monta surullista tarinaa siitä, että ei ole seurattu oman tahdon mukaista tietä vaan on menty vanhempien tai muiden sukulaisten tahdon mukaan.

Itellä oli aina kuivurissa tavallinen Wile 35 ja ennen jäähdytystä varmistan murskaavalla Pfeuffer mittarilla. Murskaava on aikoinaan kalibroitu Keskon Hahkialan uunia vasten ja koko uralla ei tullut kosteuden kanssa ongelmaa. Murskaavalla myös varmistan ennakkonäyyteiden kosteuden sekä Wile hl painomittarilla painon. 20 vuotinen kokemus on osoittanut, että hl paino heittää tuolla yhden kilon keveempään päin. Muita vuosien saatossa susiksi todettuja mittareita oli Wile 100, Dantcell ja Kymppi.

Eihän noi konenäyttelyt ole enää pitkään aikaan ollut vieraita tai asiakkaita varten, vaan ovat myyjien keskinäistä paskanjauhantaa. Mahdolliset asiakkaat ovat vain häiriöksi omalle hännännostatukselle ja asiakkaille nauramiselle.