Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Nyt tuli ennakkotieto että v.2018 viljasato jäämässä ennätyspieniksi n 2,8 miljardiin kiloon, Luken mukaan pienimmäksi 2000-luvulla, viljanostajat panttaavat hinnankorotuksia aivan selvästi, sillä viljan tuottajahinnat eivät juuri ole nousseet, vaikka hinnannousu markkinatilanteen vuoksi on aivan varmaa ja ensi talvena lähennellÄÄn 200 euron tonnihintoja, kollegaviljelijältä kuulin, että eräs isomman puoleinen viljanostaja on tarjonnut maksavansa rahdin jos saa ostettua viljaa nykyisellä viljan listahinnalla , joten nyt on kerrankin viljanmyyjän markkinat.
Yarassa ollaan ajateltu, että lannoitteiden hintoja voi nostaa kun viljan hinnat tulevat syksyllä ja talvella reippaasti nousemaan, eiköhän tulevina kuukausina tulla näkemään taas 200 euron tonnihinnan ylittäviä viljan hintoja, sillä tuleva sato ei millään riitä kattamaan kotimaan tarpeita ja viljanostajat kilpailevat kuka saa ostettua kotimaan viljat, sillä ei ole halpaa rahdata ulkomailta viljaa tänne, rahti on ainakin 30-40 euroa/tn ja viljaa ei saa lähialueilta, sillä koko pohjois-eurooppa on kärsinyt kuivuudesta.Uskon, että Yara tulee vielä monta kertaa nostamaan lannoitteiden hintoja, joten nyt heti kannattaisi ostaa ensi kevään lannoitteet.
Lannoitteiden hintoja tarkistettiin , tällä kertaa ylöspäin. Joko olette tilanneet, millä hinnalla.
. Tilatkaa ihmeessä lannoitteet nyt heti, sillä Yaralla kohta 1.kiintiö täynnä ja heti heinäkuun alussa Yaran hinnat nousevat kun seuraava kiintiö myynnissä Yaran lannoitteista, näin Yara toimii ja sanoihan Yaran johtaja, että lannoitteissa kovat nousupaineet raaka-aineiden hintojen noustessa, joten kipinkaten lannoitekaupoille.
https://www.foreca.fi/sadetutka/etela-suomi
Ihan kammottava tilanne tämä pitkään jatkunut kuivuus. Ei muista tämmöistä ja ei ole kyllä ollutkaan kait koskaan.Toivottavasti nyt menisi epävakaisempaan suuntaan edes vähän.
On ollut yhtä kammottava kuivuus v.1993, silloin oli toukokuun alusta heinäkuun loppuun 2,5 kk sateeton jakso, viljan korret oli puidessa niin lyhyitä, että ei meinannut puidessa saada niitä yltämään puimurit pöydälle korren lyhyyden vuoksi.
Ei tuo Ilmatieteen laitos tuo tuota näkemystä. Missäpäin lienee noin kuivaa ollut. http://ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
. Googlettakaa Ilmatieteen laitoksen sääasemien arkisto niin voitte kaikki katsoa että minun ja SS:n tiedot kesän 1933 2,5 kk kuivuudesta pitävät paikkansa, sieltä löytyy vedenpitävät todisteet kesän 1993 kammottavasta kuivuudesta, tänä kesänä vielä pitäisi olla reilu kk kuivuutta että päästäisiin kesän 1993 lukuihin kuivuudesta, myös kesä 1992 oli kuiva muttei niin kuiva kuin kesä 1993
https://www.foreca.fi/sadetutka/etela-suomi
Ihan kammottava tilanne tämä pitkään jatkunut kuivuus. Ei muista tämmöistä ja ei ole kyllä ollutkaan kait koskaan.Toivottavasti nyt menisi epävakaisempaan suuntaan edes vähän.
On ollut yhtä kammottava kuivuus v.1993, silloin oli toukokuun alusta heinäkuun loppuun 2,5 kk sateeton jakso, viljan korret oli puidessa niin lyhyitä, että ei meinannut puidessa saada niitä yltämään puimurit pöydälle korren lyhyyden vuoksi.
Alkuviikon sateet jäämässä hyvin vähäisiksi, juhannukseen saakka poutaa, taitaa tulla katovuosi vai vieläkö te Varsinais-Suomen tehotuottajat odotatte hyviä satoja (6-7tn/ha) viljoista
Tapasin eilen erään varsinaissuomalaisen keskustan kansanedustajan ja MTK:n johtohenkilön jotka molemmat pitivät käsittämättöminä jos tarkastajat puuttuvat kuivuuden vaivaamiin ja jopa erittäin huonosti orastuneisiin (alle 50%) peltolohkojen tukiin millään tavalla, tänään juttelin myös maataloussihteeri kanssa joka sanoi että Mavilta on tulossa linjaus kuivuuden aiheuttamien orastumisvaikeuksien vaikutuksiin tukiehtojen täyttymisen puitteissa eli jos on alle 50% peltoalasta orastunut miten tarkastuksissa suhtaudutaan näihin erittäin huonosti orastuneisiin peltolohkoihin.Itse olen nähnyt ko. peltolohkoja meilläpäin kymmenittäin.
Se tässä kuivuudessa vielä olisi jos Mavi vaatisi huonosti orastuneet pellot uudestaan kylvettäväksi 30.6 mennessä tukien menettämisen uhalla, täälläkin näkee peltoja joilla on orastunut alle 50 prosenttia pelto-alasta, muistan Mavin ohjeen eräänä hyvin sateisena keväänä että jos yli 50 prosenttia peltoalasta on oraiden peittämää ei tarvitse kylvää uudestaan, mutta mitäs nyt jos alle 50 pros. on orastunut pitääkö kylvää uudestaan tukien menettämisen pelossa, tälläistä peltoja on meilläpäin useita tällä hetkellä suorastaan surkeasti orastuneita, sen verran olen käynyt niitä katsomassa että kylvetty savimaalle kuivaan pintamaahan eikä ole itäneet, tänä vuonna olisi pitänyt varmistaa kylvömiehen että siemenet menee kosteaan pohjamaahan
1992 tai 1993 oli samanlainen kuiva vuosi. Sateet 3.toukokuuta, noin 3 mm, sen jälkeen 22.7 seuraava sade vasta, kun alkoivat ukkoset. Monin paikoin 500 kg oli ohrasta paljon satoa. Kustaa-ohra naapurilla kasvoi tähkä suoraan maasta. Ei saanut jondeerellä ylös oikein. Siihen aikaan ei ollut sivukallistettavia leikkuupöytiä.
Silloin yksi aika tarkkaan 10 ha rinnepalsta antoi 100 hl kauraa. Meillä Ryhti-kauraa tuli 3360 kg/ha, valmiiksi varastokuivaa. Ohrasato oli alempi. Mutta Pomo-ohra silti tuotti noin 3000 kg kuitenkin. Syysvehnä jotenkin pärjäsi. Silloinen pieni laidun oli kokonaan valkoinen. Juurikasta tuli kuulemma ihan OK, sillä on aikamoinen paalujuuri, joka painuu pohjaveteen. Onneksi oli palkkiokesantoa silloin. Aivan valkoisena oli sekin heinäpelto. Ei ollut mitään niitettävää, hiukan vaaleata kulottunutta hippua.
Se oli vuosi 1993 kun ei astunut juuri ollenkaan 2,5 kuukauteen, viljasadot olivat monin paikoin 500-1000 kg/ha , viljan korret olivat savimailla älyttömän lyhyitä, oli tosiaan vaikeuksia saada ne puimurilla puitua korrenlyhyyden vuoksi.Tämä vuosi näyttää pelottavan samanlaiselta kuin vuosi 1993 kuivuuden puitteissa.
2006 oli sen jälkeen kuivin. Nyt tuntuu, että maasto alkaa olla varsin kuivaa, vieläpä vippailevat tupakoita autoista. semmoiset huligaanit.
-SS-
Kuivuus ja kuumuus jatkuu ainakin seuraavat 10 vrk, saa nähdä mitä tästä seuraa viljelyksille, ainakin huippusadot on menetetty
Mikäs ero olikaan viherlannosnurmen ja viherkesannon välillä... Viherkesantoa pitää vissiin olla ja sitä olen kylvänyt, tosin pari hehtaaria yli velvoitteen. Onks mitään syytä, miksi tuo ylimääräinen olisi parempi ilmoittaa viherlannosnurmena?
Jos sulla on yli 25% kesantokasveja ym.(viherkesanto, lhp, suojavyöhykenurmi,riistapellot, monimuotoisuusnurmet ym.) et saa ylimenevältä osalta luonnonhoitokorvausta, poikkeuksena on 3v. Viherlannoitusnurmi josta saa LHK:n vaikka passiivipeltoja (kesannot) on se täydet 25%.
Jos oraat tai taimet kuolee kuivuuteen on vielä yli kuukausi aikaa
kylvää uudelleen, halusi tai ei. Siis tukiehdoissa. Noottaa kalavehes
[/quote Jännä nähdä miten tulevissa tarkastuksissa suhtaudutaan kuivuuden riivaamiin viljelyksiin jos kuivuus jatkuu vielä muutaman viikon niin on kyseenalaista saadaanko kaikilta pelloilta tukiehtojen vaatima markkinakelpoinen sato vai tuleeko kohta mavilta vaatimus kylvää alle 50% orastuneet pellot uudestaan, kylvöaikaahan on aina 30.6 asti, täälläpäin on noita alle 50% orastuneita peltoja siellätäällä ja tilanne pahenee kokoajan kuivuuden jatkuessa.
Jos on kylvänyt siemenet kosteaan niinkuin tapana on niin ei kauheeta hätää vielä. Vapun sateet toivat maahan kosteutta. Luonnollisesti versominen on näissä keleissä huonoa mutta jo kylväessään viljelijä joka katsoi kalenteria ja sääennustetta nosti siemenmäärää sen vuoksi. Parin viikon päästä kun sataa niin ei ehdi pahemmin kärsiä kuin ekana kylvetyt wolmarit.
Sanoit, että kun 2 viikon päästä sataa niin mitään hätää ei ole , mun mielestä se on liian myöhäistä, sillä jos kuiva ja helteinen sää jatkuu vielä 2 viikkoa eteenpäin niin peruuttamattomia satotappioita tapahtuu ainakin poutivilla savimailla satotappiot ovat kymmeniä prosentteja normisadosta ja kaiken lisäksi tulee sekulia tavaraa kun jälki-idäntä (täällä monilla orastuminen epätasaista) ja jälkiversonta voimakasta. Kävin eilen illalla katsomassa naapurin huonosti itänyttä ohrapeltoa (50% orastunut), että missä vika,niin selvisi että kylvänyt liian pintaan kuivaan maahan, ei idä kuin vasta sateista se loppupuolikas
Kyä voi jo nyt sanoa että tää vuos on nyt taputeltu, hyvä jos päästään edes keskinkertaisiin satoihin, siis parhaimmillaankaan. Ei näytä ennusteet sateita lähimpään kahteen viikkoon. Tässä eletään nyt ratkaisevia päiviä nyt.
Korrensääteet voi jättää kaupan hyllylle, ja tautiaineet myös, niitähän ei kannata ruiskuttaa kuin reheviin hyväkuntoisiin kasvustoihin, ja sellaisia ei tulla näkemään. Parhaimmat sadot saadaan toukokuun 10 ensimmäisen päivän aikana hikeville maille kylvetyiltä pelloilta, mutta jos ei nyt pariin viikkoon tosiaankaan sada, jää niilläkin sato keskinkertaiseksi. Huippulohkoilta, jolta saatiin viime vuonna 6-8 tonnia, jäädään nyt 2-4 tonnia pienemmälle hehtaarisadolle, pudotuksen määrä riippuu nyt kylvöajankohdasta.
Ei hyvältä näytä sääennusteet viljojen kannalta, lupaa poutaa seuraavat 2 viikkoa ehkä jopa juhannukseen saakka, jonka jälkeen ne sateet sitten alkaa kuivanheinän tekijöiden kiusaksi, tälläisen kuivana ja kuumana keväänä ratkaisee paljon kylvöajankohta, kylväjän ammattitaito (siemenet saatava kosteaan), maalaji, maan rakenne ja sen kosteudenpito-ominaisuudet, suorakylvö sänkeen palkitsee hyvällä sadolla jos nyt tulee kylvöjen jälkeen se kuukauden pouta. Aika paljon näkee tänä keväänä huonoja oraita poutivilla ja maanrakennevikaisilla savimailla jossa kylvetty liian pintaan, eriasia on varmasti multivilla mailla jossa orastuminen erinomaista, vaihtelua tulee olemaan paljon tänä kuivana keväänä
[/quote]
Joo, enää 500€/ha vuokraa plus salaojitus muiden kunnostusten lisäksi. Ei oo vitsi.
[/. Ootko tosissas että 500 euroa/ha ja päälle salaojitus ja muut kunnostuskustannukset, aivan älytön vuokra, oletko laskenut mitä on todellinen vuokrakustannus ha kohti vuodessa, onko mitenkään enää kannattavaa maksaa tollaisia vuokria pellosta
