Ja että oekeen kasvihuonekki.. siinäpä oesi veetieemelin elämän tillaesuus

Veemeleiden aristokraattinen perse ei kestä ulkohyyssiä.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 31.01.19 - klo:19:23

Lainaus käyttäjältä: ilkka - 31.01.19 - klo:19:18

Vai että net oikiat maanviljelijät...... https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/tuet-ja-rahoitus/maidon-pohjoinen-tuotantotuki/

Valtion ylläpitämät. Sen laoloja laolat jne......

Onko se tosikaa notta et ymmärrä mitkä net on net realiteetit. Ettet vaen oes tukielätti iiteki ja viellä sieltä pahimmasta päästä.

Ai nii se oliki teijän rahaa.

A-b-alueelle vahvistettiin juuri lähes 600euroo/per kanttura lypsylehmäpalkkiota,siis ihan joka kantturalle joka jotain tuottaa ilman tuotantokustannuksia.Huuvappa tuosta etes pikkusen.Ai niin silimät on kiinni omasssa navassa.

Olisko pöytälaatikossa?

Paljonkos sitä rahhaa tähänkin tutkimukseen työnnettiin?

Eikä siinä vielä kaikki. Nyt vaikuttaa siltä, jotta kansa pyyhii kepunkin siihen samaan paperiin.

Koksujohtajat ei ainakaan tarte paperia ku Eetu on paikalla.

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 31.01.19 - klo:18:46

Lainaus käyttäjältä: nautafarmari - 31.01.19 - klo:16:53

Lainaus käyttäjältä: timotej - 31.01.19 - klo:15:13

Lainaus käyttäjältä: BACKSPACE - 30.01.19 - klo:07:12

Lainaus käyttäjältä: Last Man Standing - 29.01.19 - klo:18:59

>maatalous ollut 70-luvulla juurikaan

70-luvusta puhuttaessa ei kannata unohtaa inflaation vaikutusta

Vissiin on jo unohtunut se että millainen elintaso Suomessa oli 70-luvulla. Raha tietty riitti kaikkeen siihen mitä kyläkaupasta löytyi, mutta eipä siellä mitään ollutkaan. Kerran vuodessa käytiin isommassa kaupungissa ostamassa appelsiineja ja kellään yli 40 vuotiaalla ei ollut omia hampaita suussa. Nahkasaappaat jalassa lämmitettiin vettä padassa maitoämpärien pesuun tms.

Tuota kaipaavien kannattaa muuttaa johonkin saareen kahden lehmän kanssa 

Katsotaanpa vähän tilastojakin. Löysin aitasta v. 1980 maatilatalouden yritys- ja tulotilaston, silloin nautatiloilla oli keskimäärin 12,61 ha peltoa ja tuloja 30 098 mk. Se tekee rahanarvolaskurilla 14877 euroa v. 2016 rahassa. V. 2016 lypsykarjatiloilla oli 65,67 ha peltoa ja tuloja 41861 euroa. Kyllä nykytuloilla saa enemmän krääsää hankittua kuin tuolloin. Tekniikka on kehittynyt noista ajoista, joten luulisin työmäärän keskiarvotiloilla pysyneen suunnilleeen samana, vaikka tuotanto onkin kasvanut moninkertaiseksi.
Tuossa rahanarvo oli muutettu kuluttajanhintaindeksillä. Koska edellä puhuttiin myös elintasosta, niin tehdäänpäs muunnos myös ansiotasoindeksillä.  Ansitasoindeksillä muunnettuna v. 1980 tulo vastaakin 80 521 euroa nykytuloilla, mutta saammekin vain 41 861 euroa. Meidän elintaso on siis tippunut puoleen muihin väestöryhmiin verrattuna.
Nykypäivän keskitilat olivat suurtiloja v. 1980. Noiden n. 60 ha tilojen tulot olivat v. 1980 106 671 mk, nykyrahassa 52725 euroa, nykyansiotasossa 285373 euroa.

Ihmettelinkin jo edeltäviä laskutapoja elintasosta. 

No tätähän minäkin tarkoitan. Jos on jumiutunut tuottamaan saman määrän kuin kasarilla, niin myös ansiotaso on jumiutunut sinne. Muu yhteiskunta on varmaan tuplannut tehonsa samaan aikaan.
Muinoin yksitysyrittäjät tekivät sen 8 tuntia päivässä ja nykyään 12. Tai sitten palkkaavat apumiehen tekemään toisen vuoron hankitulla kalustolla. Muuten jää tosiaan ansioissa pahasti jälkeen.

Onhan se maatalouden tehokkuus noussut, keskituotokset, eläinmäärät, viljelty pinta-ala tilaa kohti jne. Tämä maatalouden tehokkuuden nousu on ulosmitattu kuluttajan ja erityisesti kaupan hyväksi. Tuottajahinnat pysyvät alhaisina tuontiuhalla halvemman kustannus- ja palkkatason maista. Sama kun saataisiin myös yleiseen palkkatasoon, syntyisi hirveä haloo ja rähinä.

Juurikin näin.Tätä menoa tuottaminen tulee liian kalliiksi eli mitä enemmän tuotat sitä enemmän maksat.Se on kyllä kumma ettei tätä ketjua alkutuottajalta kuluttajalle saada toimimaan oikein,halvemmaksihan se valtiolle tulisi kuin tukemalla pönkittäminen.

Lainaus käyttäjältä: carhu - 29.01.19 - klo:11:19

Mitenkäs tua oli sillon ennen sotija. Niinku tavataan sanua.

Suurin osa ihmisistä kuoli kotio työnsä ääreen.
Valtio otti sitten vastuulleen hyvinvointivaltion. Veroaste sen mukainen. Rahat menee nyt tixinkoottoon.
Ruotsi hoitaa asiat toisin. Ruotsi lopetti kansalliset tuet. Suomen kansallisten tukien arvo lähes se summa joka kansliapäälliköt laski kestävyysvajeeksi. 2% kansasta tekee meille  kestävyysvajeen.

Jos voittoa tavoitteleva firma tekee työnsä huonosti,pitää vanhuksia nälässä,sisällä,eiköhän sitä syytä huonoon hoitoon ole turha etsiä muualta.

Valiohan on jo kasvisruoka markkinoilla. Kaurasta on juomaa ja välipalaa. Eemelillä on nyt vain hatarat tiedot aiheesta.

Eiku Eetulla iski kateus ja saamattomuuden tunne nähdessään lehdessä apemiehen 600 lehmää harrastamassa talviulkoilua.

Lainaus käyttäjältä: Syyllinen - 28.01.19 - klo:22:02

Lainaus käyttäjältä: de Citonni - 28.01.19 - klo:21:55

Lainaus käyttäjältä: pig24 - 28.01.19 - klo:14:27

Aita on 1,5 m korkea, mutta se ulottuu 50 cm maanpinnan alapuolelle. Aitaa tarvitaan 70 km Saksan rajaa vasten. Jv.dk:ssa kuvia ja videota. https://www.jv.dk/regionalt/Se-video-og-stort-galleri-Nu-opsaettes-det-omstridte-vildsvinehegn-ved-graensen/artikel/2682272

Näinköhän juutit pyrkivät torjumaan muutakin afrikkalaista, kuin sikaruttoa? 

Mahtaisiko pakolaisvirta tyrehtyä, jos sitä olisi heti rajalla vastassa massiiviset villisikalaumat?😁

Samassa jonossa aidan takana olisivat pyrkimässä. 

Ei ne pakolaiset tuu,jos tuet ei ole kohdallaan.Mitenkähän tuo sika-aita toimii teiden kohdalla?Ihan perinteiset portitko laitetaan?

Lainaus käyttäjältä: Dr.Who - 24.01.19 - klo:08:15

Lainaus käyttäjältä: Oksa - 24.01.19 - klo:08:12

ja nuo on sit niiitä loistovirmoja?     loso ei hae ku sillo ku muistaa ja atria nyt touhuaa miten sattuu..     ainoa virma jossa käyttävät aina sähköpiiskaa..   ja noituvat päälle.   perkule, miä en semmosta kattele..

Jaa'a kyllä on sopimuksen mukaisesti eläimet lähteneet, niin välitykseen kuin teuraaksikin.

A:n vahvuus on hyvä haku. Teuraslehmät on lähteneet varmasti kaikki viikon sisällä ilmoituksesta, viime syksynä kait kaikki 3 päivän sisällä. Samoin ternit harvoin täyttävät 3 viikkoa. Toki jos ilmoittaa viikon välein yhden , niin hakevat enemmän sitten kun nuorin on 10 vrk.

Vielä muokkaankin … Jokunen vuosi sitten muuten kuski käyttti sähköpiiskaa. Kysyi kyllä sen käyttöön luvan. Mutta se nyt olikin joku änkyrä lehmä. Normaalistihan ne menevät autoon , että rytinä kuuluu. Lehmäkin tietää, että kun huonoista oloista pääsee parempiin, niin iloitenhan  muutoksen tekee

Kuinkas paljon lausuntoon vaikuttaa teurastamon sijainti llähes samalla tontilla tilan kanssa?Vasikat haku n.30vrk eli haetaan sitten kun on pakko,ilmoitettu syntyissään Atrialta lahjaksi saadusta rota-viruksesta huolimatta,kuolleisuus nolla.Teuraat epäilisin menevän sen 2-3viikkoo tavanomaisen tällä hetkellä,että  itsensä kehuminen näkyy olevan tarttuvaa Atrialla kuten kaikki muukin.Kaksi eri firmaa autoilijaa hakee,ei ole näkynyt sähköpiiskaa eli hyvin asiallista.Sen olen kyllä huomannut ettei naapurikunnat kovin nätisti puhu Atrian vasikkavälityksestä,mistähän johtuu?

En sitten tiedä, miten luotettava tuollainen aika halpa vesimittari on, jonka olen laittanut mittaamaan oman kaivon kulutusta. Mutta jos se yhtään pitää paikkaansa, niin vuosikulutus on siinä 3.500 kuutiota per vuosi. Elukoille, pesuihin, ruiskutuksiin yms mihin se nyt menee. Mittarin mukaan suurin, mitä olen ottanut yhtenä päivänä on 15-16 kuutiota. Tiedä sitten, kestäisikö kaivo tuota 5.000 kuution vuotuista vedenottoa. Saattaisi kestääkin, tämä on luokiteltu joissakin papereissa varakaivoksi, jos yhteiskunnan vedenjakelu menee niukaksi. Sen olen huomannut, että jos ottaa yhtä soittoa 3 kuutiota, joka kaivoista tulee alle tuntiin, niin alkaa mennä vähiin, tuohdet renkaatssa kun ei ole kuin muutama rengas. Mutta kaivo on ollut tuossa paikassa ainakin 20-luvulta ja vielä ei ole vesi loppunut kertaakaan. Pumppaustekniikka ja muu kaivon tekniikka sen sijaan on vaihtunut moneenkin kertaam. Ei ole tuulikäyttöinen ollut enää muutamaan vuoteen.illä on ka

Meillä on kahdet renkaat vierekkäin yhdistettynä toisiinsa,toiset on vain maanalla,ei muuten vesi kyllä riitä.

Miks ihmiset hamstraa aikaisia lajikkeita, vaikka kevät voi olla vaikka kuinka aikainen? Maa sula ja suht kuiva.

Täällä pohjosempana ainakin menee näin,aikaisilla saat jotakin ,myöhäisemillä enemmän tai känsät käteen.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 21.01.19 - klo:08:35

Vai onko tuolla alueella se, että noita peltoja saa pilkkahinnalla vuokralle?

Maan kahden suurimman nautakeskittymän (p-savo/p-pohjanmaa) välissä? Epäilen.

Tuntee taas itsensä laiskaksi kun lukee näitä juttuja. 

Lihakarjaa meinaa laittaa ja peltoa ei ole tarjolla ,vaikka paikallinen aktiiviviljely on hyvin kuollutta.Höpöviljely pitää pellot"viljelyssä".120 euroo/ha on normivuokra. Luomutila.

Tämähän on normaalia suomalaista käytäntöä, ensin luvataan taivaita ja sitten kaikki meneekin fituiksi, sitten palataan entiseen. Eikö tämä ole jo nähty melkein jokaisessa ohjelmamuutoksessa.

Unohit rahastuksen.Jos joku tienaa fyffee päivityksellä,niin uus versio on sillo oikein hyvä,vaikka täys p.ska oliskii.

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 23.01.19 - klo:22:07

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 23.01.19 - klo:21:51

Lainaus käyttäjältä: maidontuottaja - 23.01.19 - klo:21:41

Nykyään harvoin tarttee onneksi nostella, mutta nostoon on nyt konsti jolla nousee oikeastaan aina. Tiedättekin varmaan sen härvelin joka puristetaan lonkkakyhmyihin kiinni ja siinä on silmukka mistä saa kettingin kiinni.

Mutta sitä kettinkiä pitää jollain vähän kohottaa Oon sellaisista pihdistä kuullut ja tuotakin makaavaa kattellut ja ihmetellyt miten se voi toimia. Vai pitääkö se lehmä maata suoras selkä suoraan ylöspäin, jotta sen saa pysymään?

Laittaa oven kohtaan jos on epävarma lehmä. Nosto onnistuu sitten vaikka etukuormaajalla jossa on esim suursäkkinostin, on pari muutakin keinoa mutta en ala neuvomaan ettei kukaan säre itseään,

Mä oon pitänyt yleensä oven kohdassa sitä varten, että on helpompi nypätä raato pihalle. No tämä makaava ei ole oven edessä ja en pitänyt edes epävarmana. Tai olis kait pitänyt pitää , 4. poikiminen mutta ennemmin laiha kuin lihava. Mutta vieläkin sitä mieltä, että ei ollut alunperinkään halvauksesta kyse. vasikka oli iso ja poiki yksin. Ehkä jotain napsahti ...

Hypokalsemialta vaikuttaa eli ravinteet eivät imeydy ja koska lehmä on rakenteeltaan itsensä pelastaja,menee juurikin näin kuten tässä tapauksessa.Liikkuminen pelkästään auttaa tuohon.Tunnutusruokinta on se tärkein ruokinta ja sillä voi vaikuttaa tähänkin ongelmaan kuten myös tiinehtyvyysongelmiin jatkossa.Hoitaville eläinlääkäreille terveisii...

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 22.01.19 - klo:19:13

Imeekö pelkkä olki oikeastaan mitään, jos sillä kuivitetaan normi parsi? Toki sitoo paskaa itseensä, mutta siinäpä se. Muistan kyllä itsekkin yrittäneeni säästää kuivikkeissa ja ajelin tarkkuussilppurilla olkea aumaan ja torniin. Kuivittelin hetken parsiakin, mutta noilla menetelmillä olki oli epäkuranttia "paskaa" ja tulehduksia piisas ja muutenkin epäsiistiä hommaa. Sitten kait alkoi turve aikakausi joka toivottavasti ei enää palaa. hiomapölyä ja höylän lastua sisältävä kuivike on mulla käytössä. Hinta 15euroa motti kuormattuna, kukkura kaupanpäälle. On siistiä ,melko imevää, valkaisee , haisee hyvälle, ei homehdu, ei pala, ei jäädy jne .. ainut miinus pölystä, mutta sitäkin saa vähennettyä hieman levitystyylillä . Nappo paikkaansa on aika hyvä tai ainakin parempi kuin kouralla viskoen. Ehkä turve/lastu sekoitus olis parasta, mutta ei riitä tila räpätä.

Ei se mun mielestä ime eikä pitkänä senkään vertaa. Imupintoja pitäisi olla eli silputtuna. Kestokuivikkeenakin pitkä toimii tosi huonosti, mutta toistaiseksi oon kuivittanu pitkänä. Sattuneesta syystä pahnat on tänä talvena pyöröpaalissa ja silppuri on vaan pikkupaaleille. Kai ne pyöröpaalioljetkin vois sen silppurin läpi talikoida, mut ei oo toistaksi vielä mahtunu silppuritraktori navettalatoon. Toisessa siilossa siis kuivitettavat, toisessa se vähä säilörehua, joka saatiin tehtyä ja jota vielä on jäljellä.

Kyllä kestokuivikkeessa toimii pitkäolki paremmin,lehmien alla lyhyt.Viime syksyn oljet on niin pystyyn kuivaneita,imukyky on huono pääsääntöisesti.