Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
ehkä alkaa panostamaan vasikoiden lisäruokintaan. Nytkin on saatu (ilman lisäruokintaa) yli tonnin (siis euroissa) sonnivasikoita mutta hyviltä emoilta. Rimpulat jää (varsinkinPitäisi lehmävasikat) sitten sinne n. 500 euroon. Siitäki pitäis tehdä laskelma, että paljonko se lisäruokinta maksaa ja paljonko niistä mahd. lisäkiloista voi sitä rahaa saada eli onko se ees kannattavaa.
viime vuonna vasikoille ensi kertaa lisäruokana mulliherkkua,ja en näe mitään hyötyä kuin kuluerän.
Oho :O
Tällä hetkellä tuotantosuuntana on emolehmät ja myynti tulee vasikoista. Emoja on n. 30 kpl ja tila on luomussa. Pihaton kapasiteetti on tällä määrällä täysi. Olen ajatellut suoramyynnin aloittamista, mutta teuraita siis menee tällä hetkellä muutama vanha kanttura vuodessa, joten jotain muuta pitäisi kehittää.. Vuokramaatakin lähtee tänä vuonna kymmenkunta hehtaaria pois viljelyksestä ja rehun omavaraisuus on koetuksella. Paljonko siitä teurahiehosta jää käteen kun se kuitenkin vie sen eläinpaikan ja rehut joutuu syöttämään ja teurastus maksaa? Olisi kiva nähdä jotain lukuja. Tuntuu, että on niin saakutin vaikea tehdä mitään kannattavuuslaskelmiakaan kun on niin paljon muuttuvia tekijöitä. Kaikkein vaikeinta on laskea omalle rehulle hinta 
Ja siis verrata sitä, että kumpi on kannattavampaa, pelkät vasikat vai vasikat ja joitakuita teuraita vuodessa suoramyyntinä? Muutama kanava jo on jotka lihaa ostaisi.
teurashieho AB. teurasp. 274.5kg ikä:19.7kk. lihakkuusluokka:5 rasva:4 luokka:o
palautus 81.20kg hinta:2.44kg=159.96€ alv.0+salmonellavak. 13.33€=211.68€sis.alv.
tilitys tuottajalle 193.3kg*2.76€=534.51sis.alv.€-211.68€ tuottajalle jää 322.83€sis.alv.
AB välitysvasikka lehmä. paino 285kg. hinta. 580.32€sis.alv.
voipi jotain päätellä,että kannattaako myyvä muutamia hiehoja teuraaksi isommille puljuille... 
Kiitos esimerkistä! Siinähän se tulikin hyvin esille. Eli ei mitään järkeä teurashiehoissa ja kun ei olla edes tukialueella. Ja paljonko sitten lihanmyynnistä jää voittoa jos itse myy suoraan, maksaako sillä sen kasvatuksen. Tuskinpa.
Pitäisi ehkä alkaa panostamaan vasikoiden lisäruokintaan. Nytkin on saatu (ilman lisäruokintaa) yli tonnin (siis euroissa) sonnivasikoita mutta hyviltä emoilta. Rimpulat jää (varsinkin lehmävasikat) sitten sinne n. 500 euroon. Siitäki pitäis tehdä laskelma, että paljonko se lisäruokinta maksaa ja paljonko niistä mahd. lisäkiloista voi sitä rahaa saada eli onko se ees kannattavaa.
Kyllä ajatus on ihan kokeilemisen arvoinen tavalla tai toisella. Varsinkin kun ainakin osa osatajista on jo aika varmoja. Kunhan saa kaikki osat myytyä ja alkaa miettimään mitä sitten tekee jos joku haluaakin yhtäkkiä paljon enemmän kuin aikaisemmin.
Yksi tapa omien rehujen (siis muiden kuin myytävissä olevien kuivien viljojen ja palkokasvien siementen) olisi laskea kuinka paljon niiden tuottamiseen on kulunut rahaa. Sadon määrän pitäis olla edes jollakin tarkkuudella tiedossa ja myös mitä milläkin lohkolla on tehty. Ostolannoitteiden, siemeneen, säilöntäaineiden yms. ja pakollisten tilpehöörien (esim. laitumien aitaamiseen tarvittavat ostettavien) hinta on helppo kaivaa kuiteista esille. Omalle konetyölle voisi käyttää vaikkapa alueen keskimääräistä urakointihintaa +muutama prosentti. Oman käsityön arvolle voi kukin ravistaa hihastaan mieluisan hinnan.
En usko rekojen ja muiden ruokapiirien katoamiseen. Mutta sitä on turha kuvitella, että siellä voisi myydä mitä tahansa vaan on tarjottava ihan sitä mitä halutaan ja varauduttava huonosti kaupaksi tekevien osien myyntiin muualla tai jalostamiseen esim. makkaraksi.
Kiitos laskuvinkistä. Pitääpä koittaa laskeskella joku ilta..
On varmasti kuluttaja-asiakkaiden saanti vaikeaa, mutta tässä tapauksessa on kysymyksessä yritykset. Jotka nimenomaan haluaa muuta kuin sitä jauhelihaa-
Tällä hetkellä tuotantosuuntana on emolehmät ja myynti tulee vasikoista. Emoja on n. 30 kpl ja tila on luomussa. Pihaton kapasiteetti on tällä määrällä täysi. Olen ajatellut suoramyynnin aloittamista, mutta teuraita siis menee tällä hetkellä muutama vanha kanttura vuodessa, joten jotain muuta pitäisi kehittää.. Vuokramaatakin lähtee tänä vuonna kymmenkunta hehtaaria pois viljelyksestä ja rehun omavaraisuus on koetuksella. Paljonko siitä teurahiehosta jää käteen kun se kuitenkin vie sen eläinpaikan ja rehut joutuu syöttämään ja teurastus maksaa? Olisi kiva nähdä jotain lukuja. Tuntuu, että on niin saakutin vaikea tehdä mitään kannattavuuslaskelmiakaan kun on niin paljon muuttuvia tekijöitä. Kaikkein vaikeinta on laskea omalle rehulle hinta
Ja siis verrata sitä, että kumpi on kannattavampaa, pelkät vasikat vai vasikat ja joitakuita teuraita vuodessa suoramyyntinä? Muutama kanava jo on jotka lihaa ostaisi.
No hyvä tietää, että tarkastus voi helpommin sitten napsahtaa. Mutta tällä kertaa siitä ei tarvi murehtia koska merkit löytyivät juuri
Siis miksi sillä tarkastuksen itelleen tilaa jos molemmat merkit tilaa? Luulevat, että kusettaa jotaki? Ollaan me ennenki tilattu molemmat eikä oo kyllä tarkastuksia sen takia tullut.
Guarter taitaa olla rahamiehiä kun ei sanktion pelkoa ole ollenkaan
Se joka on lohkon ilmoittanut kasvipetteisyyteen, on myös vastuussa lohkon kasvipeitteisyydestä. Vuokrasopimukset ei vaikuta asiaan millään tavalla.
No totta kai. Mutta kysymys olikin, että mihin asti se kasvipeitteisyys täytyy olla. Mutta erikoista kyllä, sitä ei kuulemma ole määritelty. Sitten kun pellolle pääsee ja haluaa mennä.
Uusi sarja on kyllä tilattu. Ja vasikka on syntynyt maanantaina niin tuleeko siitä ongelma jos maanantaina soittaa kun 7 päivää on sitten jo kulunut syntymästä? Ja eikös ne tietyt numerosarjat ole tälle yksilölle nyt jo annettu niin ei kai sitä voi vaihtaa? :O Viikonlopun koitetaan etsiä niitä ja jos ei löydy niin sitten pitää soitella sinne.
Viime syksyltä jäi vasikoiden uusia merkkejä 3 kpl. Jotka ovat nyt toistaiseksi hukassa.. Saattavat tietenki jostakin putkahtaa. Mutta jos ei putkahda. Onko siinä joku ongelma ts. onko sallittua tilata uusien käyttämättömien merkkien tilalle uudet korvausmerkit? Antaako edes tilata kun ei ole käyttöön otettukaan? Tai hetkonen, onko niitä kaikkia numeroita pakko edes käyttää? Paitsi yksi vasikka on jo ehditty rekisteriin ilmoittaa korvanumerolla joka on yksi näistä hukassa olevista merkeistä. Joten pitäis tilata pian uudet että kerkee merkata 20 päivän sisällä..
Jos on valinnut vuokrapellolle kasvipeitteisyyden talveksi ja pellon omistaja ei jatkakaan enää vuokrasopimusta huhtikuun jälkeen niin onko asiassa joku ongelma? Ilmeisesti mitään päivämäärää ei ole annettu mihin asti kasvipeitteisyyden keväällä pitää kestää vaan "kasvukauden alkuun". Jos pelto ei ole omassa hallinnassa enää kevään lopussa niin ei kai siihen tukeenkaan ole oikeutettu? Vai onko? Selitin vähän huonosti mutta jospa joku ymmärsi. Pitänee neuvojalle soitella..
Sanktiota saattaa tulla jos alat sitä nyt poistamaan joten..
lopetat sen ay:n, poistat sonnin ja olet kuin ne kolme apinaa
Saatoin olla aloituksessa vähän epäselvä, tarkoitin tosiaan sitä, että mietin miten sen vasikan saa pois sieltä emojen luota, enkä itse merkkausta, se kyllä hoituu. Vaikka olisi poikimakarsina rakennettu niin ei niitä kyllä juuri koskaan kerkiä sinne karsinaan laittaa, poikivat hallissa muiden emojen seassa omia aikojaan. Jos imetyksessä ongelmia, sitten otetaan karsinaan ja merkkauskin helpompaa. Juu en minäkään yhdenkään meidän anguksen kanssa kyllä samassa tilassa alkaisi vasikkaa härppimään.. Ja on niin pieni karja, ettei ole sitä ongelmaa, että vasikat menisi sekaisin kuka on kenenkin, se on max 2 ku samana päivänä poikii.
Kysymys otsikossa. Pitäisi keksiä parempia keinoja entisten tilalle. Vinkkejä ja kokemuksia otetaan vastaan. Minkä ikäisenä merkkaatte, miten saatte turvallisesti vasikan emon luota pois merkkaamista varten? Toimisiko tukeva vasikkapiilo johon vasikka tulisi itsestään alle 20 päivän ikäisenä niin sieltä saisi helposti kiinni?
Niin ja saisko näitä hinta-ajatuksia luomuna sekä tavanomaisena
Mikäs olisi käypänen hinta litisteseoksesta, jossa ohra-kaura-herne? Litistetty syksyllä märkänä muutamiin pieniin aumoihin, yksi avattu juuri ja oli ihan hyvännäköistä kuivaa tavaraa. Kuutiopaino n. 560 kg. Kosteusprosentti tekohetkellä n. 25 %. Analyysiä ei ole teetetty. Oisko linkkejä laskureihin? En äkkiseltään googlella löytänyt. Jotain oli luken sivuilla, mutta ne ei toiminut.
