Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Kaks sarjaa löytyy täältäkin.Sonneille+lihislehmille e-merkit,muille tavalliset.Sonnien merkkejä on joutunut käyttämään lehmäsille,merkkien vähyyden takia,näkyy sitten erilaisena sarjana lehmien numeroinissa.Kirjanpito menee usein myös korvanumeroiden mukaan eli aiheuttaa epäloogisuutta.
Saanko kysyä miksette käytä kaikille e-merkkejä? Koska ovat kalliimpia? Että erottuu paremmin itselle jäävät? Parina vuonna meinannut tilata vasuille e-merkit, mutta erotus on niin pieni (e-merkki 2 e kalliimpi, välittäjä miinustaa 4 e jos ei ole e-merkkiä) etten ole tilannut kun välitysvasikoita kuitenkin niin vähän. Vaikka säästöhän se on pienikin säästö. Korvausmerkitkin sitten taasen kalliimpia e-merkkinä.
Olisiko järkeä siitä pihaton joka kesä tallatun pienen lohkon korvauskelpoisuus ja tukioikeudet siirtää raiviopellolle? Pitäähän siinä silloin yhtä lailla kasvaa se mitä on tukihaussa ilmotettu? Onhan ne tarkastajat ennenkin tuettomat pellot tarkastanu. Eli lopputulema: ei mitään hyötyä siirtää?
Katottaisiin vaan onko siellä kaikki niinku pitääkin. Tihkuu ehkä öljyä jostain sieltä suunnilta.
Tuolta kautta pitäisi löytyä, mutta käyttöoikeuksien saaminen menee ensi viikolle...
http://eame.agcopartsbooks.com/PartsBooksE/login.aspx?region=EAME
Kiitos vinkistä.
Isompi parempi laidun 3,5 ha ja pihaton läheisyydessä 2 ha.
Isot häkit on yleensä 2-paalille tarkoitettuja, hieman ovaalin muotoisia.
12 ja 16 paikkaisia häkkejä yhdelle paalille löytyy myös.
Ok, pitääpäs vähän vertailla.
Jos häkki on isompi, sinne pitää jo vähän levittää paalia? Ei kai muuten yllä syömään? Jääkö keskelle myös hävikkirehua kun eivät ylety noukkimaan?
No sinänsä ei huono idea mutta.. Aina on ollut emoja, jotenkin siihen on niin tottunut. Heinä korjataan melkein kaikki kuivaksi, teurashiehoille pitäisi olla paremmat rehut, koko rehunteko pitäisi uudistaa. Myöskin väkirehua pitäisi olla. Ja luomua, se maksaa. Jos ei omalta pellolta tule riittävästi. Ja edelleen mietin sitä kannattavuutta. Vasikka maksaa satoja euroja ja siihen kasvatus päälle, mitä jää käteen? Toki maksaahan emotkin ja poi'itusta ja sen tuomia vaikeuksia ei sitten olisi ollenkaan. Mutta uskon kuinka loppukasvattajia kyrsii ne pienet rimpulat. Niitäkin tulee, niille ei voi mitään. Ja yksi iso asia on se, että jatkuvasti olisi jotain eläinliikennettä tilalla. Nyt se on hyvin minimissä. Tautiriskit pienemmät.
Eiku puhuin niittorehusta. Ja pyöröpaalit on siis käytössä. Pihaton ruokintapöytä (mitä se nyt metrin leveä on) on kyllä kovaa matskua mutta se osa johon traktorilla ajetaan on "maata" eli ei voi millään vehkeellä rehua matoksi ajon jälkeen pukkia, rehu sotkeentuu. Kasoiksi ei olla ajettu, alkaa lämpenemään. Kyllä voisi miettiä lisähäkkejä. Mutta nehän on vaan 10 lehmälle tarkotettu aina yks, tympiä jos eivät pääse syömään kaikki, hiehot jää ilman.
Lumettomilla alueilla (rannikolla) kattamaton ulkoilutarha halvempi ja ilmanvaihto parempi. Iso ruokintakäytävä tietenkin helpoin, siis sellainen että voi lehmät lukita kummalle puolelle haluaa.
Ja kuinka lie luomuehdot talvijaloitteluineen täyttyy ilman tarhaa...
Jos on ns pitkä laidunkausi, niin talvijaloittelua ei tarvita.
Mutta kun se halutaan järjestää
Kiitos vinkeistä. Ei kai siitä sinkistä mitään hyötyä olis ollu, olis vaan ollu edullisempaa. Mutta ei otettu sitä.
Luomuelukoiden pitää päästä talvellakin ulos. Ja periaate on muutenkin, että pääsevät vapaasti kulkemaan. Sorkatkin kuluvat kun eläimet liikkuu ja etsii ravintoa. Kuten luonnossa. Talvella eivät käy juuri ollenkaan toisella lohkolla kun on lunta. Mutta kesällä samoilevat sielläkin ja näille kummallekin lohkolle viedään lisärehua, koska laidunta on niin vähän. Kolmas isompi laidun on suojavyöhyke ja senkin syövät sen verta äkkiä ettei paria viikkoa pidempään viitti pitää ettei tallo pilalle.
Kuinka pahana pidätte sitä että purkukärryllä vie suoraan laitumelle maahan pieniä tasaisia mattoja niittorehua päivän parin välein? Onko loisriski liian suuri? Pääluku on kuitenkin kesällä 50-60 ja tällä hetkellä on vain 1 heinähäkki käytössä. Jos ajaa rehun matoksi sisälle niin siinä joutuu päivittäin melkoisen talikoinnin tekemään, ei ole ergonomista ei.
Ja sitten vielä, ei nyt liity kyllä yhtään asiaa mutta.. Jos suojavyöhykelaitumella on juomapaikka nurkassa joka on rajattu digitoinnissa pois niin täytyykö siinä nurkassa kasvaa nurmi? Ja on vieläpä vesistön varrella tämä nurkka. Vai onko sanktion paikka kun ei ole nurmea. Menee liejulle kun käyvät juomassa ja paikkaa ei voi vaihtaa. Pitäähän esim. korvauskelvottomilla lohkoillakin toteuttaa luomusäädöksiä vaikkei tukea saakkaan.
Käykö sellainen pohjakuljettimeen, kestääkö? Tai onko vinkkejä mistä saa tempo 11 t kärryyn kettingit ja kolat edullisesti. AgriKymillä oli kallista ja Viron kaupassa ei ollu sopivia.
10 neliötä tällä hetkellä. Ei ole suojavyöhyke.
Jaa-a paljonkohan lie ison jalottelutarhan teko maksaa. Kyllä niiden on talvellakin ulos päästävä. Lantaa tulee tällä hetkellä liiaksikin joten ei haittaa vaikkei ravinteita saisikaan talteen.. Mutta toki olisi fiksuinta jos eivät pääsisi ainakaan sinne toiselle lohkolle ja siihen tehdäänkin nyt aita ja se palanen kynnetään ja kylvetään.
Ei tuo eroa sit oikein mitenkään muidenkaan pienistä laidunlohkoista
Se ei mahda tarkastajaa kiinnostaa?
Pihaton välittömässä läheisyydessä on n. puolen ha:n lohko ja lisäksi emoilla on pääsy myös hieman isommalle lohkolle. Pääsevät ympäri vuoden molemmille alueille. Käytössä on muutenkin vähän laitumia, joten nämä pihaton läheisyydessä olevat tallataan liiaksi joka vuosi. Nyt ovat mustaa multaa tai lillua, kesällä kyllä paikoin vihertää hyvinkin tai joten kuten. Taitavat olla statuksella pysyvät laitumet. Näihin ei saisi muodostua eroosiota. Kumpikohan on pahempi: tallatut, eroosiossa olevat pysyvät laitumet vai nurmi jossa ei kasva nurmea? Senhän voisi vaihtaa nurmeksi koska ollaan luomussa joten pysyviä nurmivuosi ei kerry. Vai pitääkö laittaa koko lohko pois tuen piiristä? Ikinä ei oo kukaan tarkastaja mitään sanonut, mutta sitä odotellessa.
Löytyisiköhän keltään massikka 3080 ulosoton vaihteiston (540/1000) kuvaa?
Mestarin vahva. Sis. muurahais- ja propionihappoa, ne on sallittu. Sisältää myös väriaineen E150d. Tästä en löydä mainintaa soveltuuko luomuun. Pakkauksessa ei ole tekstiä "voidaan käyttää luomutuotannossa säännösten plaaplaa mukaisesti". Myyjän nettisivuilta löytyy kuitenkin tieto, että soveltuu luomutuotantoon. Tähän uskoonhan ei tuottaja saa tuudittautua jos myyjä näin väittää vaan se pitäisi vielä jotenkin varmistaa kun sitä ei pakkauksessa suoraan lue. Googlella kyllä löydän mikä väriaine tuo on (ammoniumsulfiittimenetelmän sokerikulööri) mutta en sitä soveltuuko luomuun. Ei kait se myyjälle auta soitella, se vain sanoo saman mikä nettisivuillaan lukee, että soveltuu. Mutta onko siihen uskominen? :O Oletteko luomuviljelijät tätä käyttäneet ja tarkastajat todenneet olevan ok? Tietenkin voisi luomutarkastajalta kysäistä.
