Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Arlasta tuntuu sinällään olevan aika monenkirjavaa tietoa liikkellä. Sikäli jos itse olen oikein käsittänyt, niin se maksaa periaatteessa samalla kaavalla maidosta niin Ruotsissa kuin Tanskassa oleville jäsenilleen, mutta esim. valuuttakurssien erot vaikuttavat asiaan, Tanskan Kruunu on sidottu kokolailla tiukasti Euron kurssiin, Ruotsin kruunu ei. Lisäksi Arlalla on nykyään jäseniä muissakin maissa, mutta esim. Briteissä hinta eroaa Pohjoismaiden tasosta, vaikka tilat ovatkin omistajina Arlassa. Tosin ainakin huhujen mukaan brittijäsenille on jollain aikavälillä lupailtu tasa- arvoista hintaa, joka ei välttämättä ole hyvä asia Tanska/ Ruotsi tuottajille.
Arlan hallitus taas koostuu ainakin 4 kansallisuuden edustajista, voi olla että viidenkin, joka tapauksessa siellä on edustus Ruotsi/ Tanskan lisäksi ainakin Saksasta ja Briteistä. Tanskalaisilla ei ole Arlan hallituksessa nykyään enemmistöä, alempana hallinnossa voimasuhteet ovat erilaiset ja palkkajohto on ilmeisesti hyvin paljolti tanskalaista.
Suomessa Arlalla ei ole yhtään jäsentilaa, joten firman ainoa "fokus" täällä on tehdä maksimivoitto omistajilleen, se on ihan selvä asia, hyväntekeväisyys ei ole ko. firman ydinbisnestä.
Pitääkö näiden tappioita kärsineiden osuuskuntien nyt sitten pystyä todistamaan se, että osuuskunnan on pakko vastaanottaa kaikki osakkaidensa maito? Valiohan ei siihen ole toistaiseksi pystynyt tämän väännön aikana. Ja kai sekin että oli ihan pakko ostaa Kivi maitoa Valiolta tappiolliseen toimintaan? Ja Arlan vielä että sen oli ihan pakko tuoda Ruotsista maitoa Suomeen tappiolla myytäväksi. Tulee milenkiintoinen vääntö.
Ruotsi taitaa kohtapuoliin olla samaa tuotantoaluetta myös Brittien kanssa, olen muistavinani huhuja että fuusioiden yhteydessä olisi sikäläisille tuottajille lupailtu jollain aikavälillä samaa hintaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa.
Arlahan on siitä vekkuli osuuskunta, että periaatteessa myös brittien ja Saksan tuottajia on eri muotoisilla järjestelyillä omistajina, mutta äänivalta osuuskunnassa on paljon tuottajien lukumäärää pienempi. Kuitenkin niin iso, että taitavat olla vaankielenä Ruotsin ja Tanskan välillä nykyään ainakin hallituksessa.
Ay on hidaslypsyisempi kuin holstein ja Pohjois- Amerikkalainen ay on vielä jonkin verran suomalaistakin hitaampi. Ainakin jos mitataan maitokilojen virtausta. Jos taas mitataan sitä kuinka nopeaan rasvaa ja valkuaista tulee, rotujen ero tasoittuu aika lailla.
Eli voi perustellusti sanoa että rotujen välillä on joko selvä ero tai että ne ovat osapuilleen yhtä nopeita, riippuu ihan siitä puhutaanko maitokiloista vai kuiva- aineesta. Riippuu siitä kumpaa pitää tärkeänä.
Itse asiassa varsinkin pohjoismaisissa holsteinarvosteluissa on aika paljon ihan mittausdataa mukana lypsettävyydessä. Pääosin Tanskasta peräisin olevaa, mutta jonkin verran myös Suomen ja Ruotsin tietoa (tulee roboteilta tai elektronisilta maitomittareilta ja lisääntyy jatkossa).
Mittaustulokseen perustuva arvostelu on huomattavasti parempi kuin karjanomistajien arvioihin perustuva, siihen pitäisi päästä nopeasti ja mahdollisimman laajasti, ainakin näin robottilypsäjän näkökulmasta. Ero on iso, muistaakseni mittauksiin perustuvalla tiedolla laskettuna lypsettävyyden perinnöllisyysaste on melkein puolet parempi kuin haastattelutiedolla. (Periytyvyyshän on tietty koko ajan sama, mutta tarkempi data antaa vähemmän harhaa ja "tiheämmän" asteikon).
"Sekakarjaefekti" tuskin on merkittävä, koska laskenta korjaa karjavaikutukset. Kunhan vaan skaala on yhdellä tilalla koko ajan sama. Itse ilmoitan lypsettävyydet robotin virtauksiin perustuen, vaikka homma haastattelemalla meneekin. Välillä aina yllättyy miten paljon oma muistikuva ja todellinen lukema ovat ristiriidassa.
Parituksista saadaan aina tuloksena myös hitaita ja nopeita tai ylipäätään hajontaa molempiin suuntiin, oli ominaisuus mikä tahansa.
Hajonta olisi tämän tyyppisessä parituksessa ilman muuta isompi kuin parittamalla kaksi samantasoista eläimiä, mutta kyllä hajonnan pitäisi kuitenkin asettua niin että tuloksena on normaalihajonta, jossa eniten porukkaa on vanhempien keskiarvon paikkeilla, eikä niin että molempia ääripäitä tulee paljon.
Nuo rotuerot selittävät niin hienosti eri tilojen kokemuksia vaikkapa robottilypsyyn siirtymisen jäkeisestä ajasta 
Toisella robotti X on lypsänyt 70 lehmää ja toisella robotti Z vain 50 lehmää. Sitten robottia Z haukutaan kollektiivisesti netissä, kun oman jalostus/ostotoimen virheitä ei vaan suostuta myöntämään 
Tuo on taivahan tosi. Ja yleensä ongelmia kokevilla tiloilla ne hitaimmat ovat tosi hitaita, mutta tämän vaikutusta ei jotenkin hahmoteta. Niiden 10 hitaimman tilalle jos vaihtaisi 20 normaalin/nopean lypsynopeuden lehmää niin robo lypsäisi sen 10 lehmää enemmän samassa ajassa.
Niillä jotka asian hahmottaa, on yleensä jotkin selvät rajat sille millaisia nopeuksia siedetään ja milloin menee poistoon, ja robotti yleensä lypsääkin jonkun vuoden päästä 2 tonnia tai yli ainakin kausittain.
edit: Tämä liittyy jalostuskeskusteluun silleen että lypsynopeus on jalostettava ominaisuus jolle ei ehkä kaikkien jalostuksessa anneta tarpeeksi painoarvoa. Mutta ei mennä enempää OT:ksi. 
En nyt ihan sata varmaksi mene asiasta, mutta muistelisin niin, että kun käyttää keskitason (100) (holstein) lehmälle 75- 80 lypsettävyysarvostelun sonnia, niin jälkeläisten lypsettävyys heikkenee keskimäärin 0.3 litraa minuutissa emästään. Toisella lailla nähtynä tuo tarkoittaisi sitä, että jos tähtää parituksessa edes suunnilleen keskitason lypsettävyyteen, niin tällaiselle sonnille pitäisi valita kumppaneiksi ihan kaikkein nopeimman pään lehmiä jos sonni on muutoin niin hyvä, että sitä haluaa kuitenkin käyttää.
FABAsta saa näemmä syyllisen ihan kaikkeen. Itse muistelen FABAssa olleen kovastikin kiinnostusta ultraamiseen semmarien toimesta, mutta siihen löytyi vastustajia muista piireistä ja homma on jäissä.
Tuo Antin löytämä linkki on aika lailla toisesta maailmasta kuin missä Suomessa (onneksi) mennään isoissakaan yksiköissä. Maailmalla on muutenkin aina joskus hetkiä kun huomaa että ei ihan samoilla systeemeillä toimita. Jokin aika sitten tuli oltua puheissa ison karjan omistavan venäläisen kanssa. Alkoi kyselemään minkä firman lääkkeitä pidän parhaina. Eipä tuohon oikein ollut mielipidettä kun asia nyt ei Suomessa ole karjanomistajien kesken mikään puheenaihe.
Karjan koko ei välttämättä vaikuta keskituotokseen ihan hirveästi, Tanskan tuotoskärki on linkissä ja siihen mahtuu aikamoinen vaihtelu.
http://www.danskholstein.dk/NR/rdonlyres/83E05D30-1E1C-438F-821D-1BC0E7F3F81A/0/Holsteinydelse201314hoejtydendebesaetninger.pdfKakkosena oleva noin 80 lehmän ja 14000 kilon keskituotoksella oleva karja on muuten kuulemma ollut myös Tanskan kannattavuuskärkeä useampana vuonna, tanskalaisilla on kai jokin karjakilpailu olemassa myös taloudelliseen tulokseen perustuen.
Kolmonen on muuten mitä ilmeisimmin Pohjoismaiden kovin jalostuskarja, tämän hetken käyttölistalla nimittäin on 4 Anderstrupin sonnia (Montee, Borst, Boogie, MAndel) ja aikaisemmilla mm. Suarez ja Blume ovat samalta tilalta. Samoin Saksan t'm'n hetken 2 parasta genomisonnia tulee tuolta.
Itse asiassa pian poikivia hiehoja saa tällä hetkellä niin halvalla, että jos unohdetaan tauti ym. muut asiaan vaikuttavat tekijät, niin hiehoja ei kannattaisi edes kasvataa vaan ostaa sopiva määrä tarvittaessa?
Tämä ei välttämättä karmapisteitä nosta, mutta: Jos nykyiset kilpailulain tulkinnat ja KIVI päätös jatkuvat pitkään tulevaisuuteen, niin ihan Venäjän tilanteesta riippumatta Valio on aika nopeasti sen kysymyksen äärellä onko kaikkien tuottajien saama hinta aina sama. Käytännössä Valio on yksi harvoja isoja osuuskuntia joka oikeasti maksaa samaa hintaa kaikille, moni muu osuuskunta ei niin enää tee. Teurastamopuolella on määrään sidottuja lisäosia, ja käsittääkseni joitain suuryksiköitä on käytännössä sidottu lihataloon rahoittamalla investointi ja eläimet. Maitopuoli omalla tavallaan hirttäytyi Aito- Maitoaikaan absoluuttiseen samahintaisuuteen, mutta se ei välttämättä kestä jos asioita katsotaan pidemmällä tähtäimellä, eikä nykytilanne markkinoilla ja pelisäännöissä muutu. Asiallisesti ottaen ei välttämättä edes lyhyellä. Isoimpien tuottajien menettäminen nostaa aina keräilykustannusta, ihan riippumatta siitä mitä maidosta tehdään ja jos menetetty maito syö Valion kotimaan markkinaa, niin se syö tilityskykyä joka tapauksessa muutenkin. Käytännössä näin käy aina jollei maito päädy yhtiölle joka tekee Valiosta poikkeavaa lisäarvotuotetta, myy samaa tuotetta Valiota kalliimmalla (jolloin on on Valion omaa heikkoutta menettää vastaava markkina) tai vastaava maito päädy vientiin tai valtaa kotimaassa markkinaa esim. tuontijuustoilta.
Eli jollei tilanne maitomarkkinoilla rauhoitu jollain järkevällä tähtäimellä niin joitain peruskysymyksiä osuustoiminnassa varmaan käydään Valiossa jollain tapaa läpi.
http://www.faba.fi/sonnit/ennakkotilaussonnit
Osaako joku sanoa miksi tuota high octane:a ostaisi kun nuo kaksi muuta ovat ainakin yhtä hyviä ja puolet halvempia? Vai onko syynä se että se periyttää aivan jäätävää kokoa (takakorkeus yli 6+ en muista nähneeni yhtä korkeaa) ja yleisesti hirvittävää "PA rakennetta" (4,29, taitaa olla maailman korkein tällä hetkellä)?
Lukekeeko agroa joku syvemmälle jenkkijalostukseen uppoutunut joka osaisi avata?
(tuolla josuperilla muuten on maailman toiseksi kovin maitoindeksi tällä hetkellä)
High Octanen takakorkeus on Jenkkigenomeissa melkoisen korkea, 4.48, muttei kuitenkaan yli kuuden. Tuo yli kuuden oleva luku on kyseisen sonnifirman jostain syystä käyttämä, mutta muuten tuskin koskaan nähty Final Score indeksi, joka kai kuvaa sitä että sonnin tyttärien voi olettaa saavan hyvin korkeita kokonaisluokituspisteitä. Ihan maailman korkein Jenkkigenomi rakenteessa tuolla ei ole, ihan ehdotonta kärkeä se kuitenkin on. mutta jos aletaan hakemaan rakennesonneja joilla ei ole Goldwyniä suvussa se saattaa olla ykkönenkin. Octane on hintansa takia meillä mariginaalisonni mutta sillä on todennäköisesti kuitenkin jonkin verran tilaajia, niiden tilojen joukossa jotka haluavat panostaa hyvin paljon rakenteen jalostamiseen. Toisaalta sillä on myös hyvin korkea Interbull NTM +33, joka on noin hurjalle rakennesonnille poikkeuksellisen hyvä. Tuskin tuota kukaan kymmeniä annoksia tilaa, tai toisaalta olisihan se kuitenkin suht edullinen tapa osoittaa että kassa on kunnossa, halvempi kuin esim. ostaa kallis vihreä saksalainen traktori?
Tuohon aloituksessa oleeseen linkkiin kommenttina, että kun sen lukee ihan loppuun asti, niin kysymyshän on ihan klassinen: Onko lasi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä. Kiinassa ei jutun mukaan oikeastaan edes tunneta juustoja.
Eli ihan mahdoton markkina kun eivät tiedä tuotteestakaan mitään tai vaihtoehtoisesti siellä on ihan hirmuinen potentiaali olemassa kun ko. tuotetta ei siellä vielä ole markkinoilla oikein olemassakaan.
Ennen kuin kokonaan "ristiinnaulitset" D Bankerin, niin kannattaa katsoa sen ensikkokauden lypsäneiden tyttärien määrä 2372, poistuneita on vasta 1074. Tarkoittaa sitä että sen kestävimmät noin 1300 tytärtä lypsää edelleen ja käytännössä jokainen nostaa isänsä keskiarvoa, viimeiset kaikkein eniten.
Ramoksia on myös lypsyssä edelleen, meidänkin karjassa useita (meillä on ollut tai on 14 sen tytärtä lypsyssä. Se on kuitenkin paljon lähempänä lopullista tasoaan kuin D Banker.
V Bojerin tilasto sen sijaan alkaa olla aika lailla valmis, eli se on niin vanha sonni että vain kourallinen tyttäriä on lypsyssä.
Myöhempien lypsykausien tuotosten tasaisuus ei ole mikään yllätys jos miettii miten tuollainen keskiarvo muodostuu. Mukana kun on vain niiden lehmien tuotos joilla on vähintään yksi 305 päivän tuotos (ensikkokeskiarvossa) tai vähiontään 2 myöhemmillä kausilla. Kaikkein heikoimmin lypsävät karsitaan usein nopeasti, ihan surkeimmat jo ensikkona ja loput aika yleisesti jolleivät toisellakaan poikimisella yllä asialliselle tasolle. Tuo tasaa lukemia kun kaikkein huonoimmin lypsävät eivät tule mukaan ollenkaan. Poistettujen keskiarvossa ne sen sijaan ovat ja luonnollisesti etupainotteisesti.
Semexin laite on Nedapin valmistama, jota saa käsittääkseni myös Pellonpajan myymänä, ja taitaa sillä olla kolmaskin edustaja Suomessa.
Heattime taas on sama laite jota myydään Lelyn robotin mukana.
MArkkinoista ja ajankohdasta riippuen eri yritykset ovat myyneet omilla nimillään molempia, esim. Jenkeissä ja Kanadassa Semex Ai24 nimellä myydään Heattimen tekniikkaa. Lelyssä on ollut molempia, valitettavasti oma Lely sattuu olemaan viimeisiä joka on varustettu Nedapin tekniikalla ennen kuin Heattime vaihtui tilalle. Meillä olevia edellisen sukupolven Nedap Lactivaattoreita kun ei juurikaan voi kehua toimiviksi.
