Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 24.01.20 - klo:15:02

En usko, että kovin laajalle levinnyttä vetyjakelua järjestetään 30 000 auton vuosituotannon tähden, erityisesti kun ottaa huomioon tekniset ongelmat.

Tuo 30 000 autoa on muuten 0,00003% maailman autotuotannosta.

Auton hinnasta se on kiinni. Joka elää niin näkee.

En usko. Vaikka vetyauton saisi puoleen hintaan mitä toiset autot, mutta polttoainetta olisi saatavana vain muutamasta paikasta, niin moniko ostaisi? Sitäpaitsi vetykäyttöisen sähköauton valmistus tulee huomattavasti kalliimmaksi kuin puhtaan akkuauton tai ladattavan hybridin.

Kun halutaan muuttaa ylijäämäsähkö toiseen muotoon on vety yksi vaihtoehto. Luulen kuitenkin, että näin tuotetun vedyn käyttö tulee keskittymään voimalaitoksiin ja mahdollisesti raskaaseen liikenteeseen jolloin terminaalien yhteyteen voidaan rakentaa vetyasemia. Siis harvoja asemia suurilla volyymeilla. Ei kaikkialle ripoteltuja pikku huoltoasemia, kuten fossiilisilla nykyään. Sähköauton latauspisteitä taas on jo kaikkialla, kaikilla on käytössään vähintään 10A pistorasia.

Sitä, millainen akku on tulevaisuuden autossa, en uskalla arvailla, kehitys on nopeaa ja uusia tekniikoita pukkaa esiin tutkijoiden kammioista. Esim. hra David Brownin ( huomaa perinteikäs nimi !) , espoolaisen firman uusi akku on valmistettu suolasta, hiilestä, rikistä ja hiekasta. Kuori taas yleisistä ja edullisista metalleista.  Näitä raaka-aineita on helposti ja määrättömästi saatavilla.   http://www.broadbit.com

Vahvasti näyttää, että akkujen hinta ja koko sekä paino jatkavat edelleen laskuaan mutta kapasiteetti kasvaa ja akut pystytään valmistamaan yhä helpommin saatavilla olevista raaka-aineista.

En usko, että kovin laajalle levinnyttä vetyjakelua järjestetään 30 000 auton vuosituotannon tähden, erityisesti kun ottaa huomioon tekniset ongelmat.

Tuo 30 000 autoa on muuten 0,00003% maailman autotuotannosta.

https://www.youtube.com/watch?v=FkSWSbyY1AI

Siis ennen ilmastoahdistusta.

Juu.

Jostain syystä aloin Tatran menoa katsellessani ajatella entisaikojen gladiaattoritaisteluita - mies vastaan ärjyvä jalopeura tai muu vastaava.

Nekin olivat varmaan seurattuja, ihasteltuja ja rakastettuja - aikanaan. Tuossa Tatran etenemisessä oli jotain historiallista, katoavaa meininkiä.

Sähköenergian varaaminen akkuun on se sekopäisin tapa. Ja jos olisi niin huonosti maailman asiat, että polttomoottoria jouduttaisiin käyttämään vedyllä,

Aika huonosti olisi asiat jos vetyä jouduttaisiin käyttämään polttomoottoreissa. Kaikki vetyautot ovat sähkömoottorisia ja akuilla. Kuten Tekniikan Maailmassa esitetään: https://tekniikanmaailma.fi/uusi-nayttava-toyota-mirai-sai-minut-pohtimaan-uudelleen-vetytalouden-mahdollisuuksia/

ENSINNÄKIN, vety on kyllä maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, mutta ei sitä meidän maailmassamme esiinny luonnostaan H2-molekyyleinä. Ja 98 prosenttia maailman vedystä tuotetaan fossiilisista polttoaineista, lähinnä maakaasusta erottamalla. Prosessi ei siten ole missään määrin CO2-neutraali.
Toisekseen, kaikki vetyautot ovat hybridejä, eli niissäkin on akut ja joissakin myös latausjohto.

Tuollainen vetyjakeluverkoston rakentaminen nollasta lähtien, vedyn tuottaminen ja kuljettaminen ja uudelleen sähköksi muuttaminen on turhaa tehonhukkaa moninkertaisine häviöineen.  Lisäksi vety pysyy sangen huonosti säiliöissä ja on hirmuherkkää räjähtämään.

Vetytalouden haasteiksi on sanottu vedyn valmistusta, varastointia ja kuljetusta, taloudellisuutta ja turvallisuus.[16][17][18]

Vedyn haittapuolia ovat räjähdysalttius, vaikea varastoitavuus ja ennen kaikkea se, että se esiintyy maapallolla yhdisteinä, ja sen valmistaminen on usein energiaa vievä prosessi. Energianlähteeksi vedystä ei ole, mutta energiankantajaksi kyllä. Vedyn tulevaisuuden polttoaineena ratkaisee, löytyykö taloudellista tapaa tuottaa, varastoida ja jakaa sitä energiakäyttöön. [19]

Vetyatomi on hyvin pieni ja sen varastoinnin erityispiirteenä on se, että vety tunkeutuu diffuusion avulla teräkseen ja haurastuttaa sitä.[20] Lisäksi vetysäiliöitä on vaikea saada täysin tiiviiksi, jolloin vuotohäviöt ainakin pitkäaikaisemmassa kaasumaisen vedyn varastoinnissa voivat tulla merkitseviksi ellei hoideta asianmukaisesti.

  https://fi.wikipedia.org/wiki/Vetytalous
Helppoa sen sijaan on ladata akkua jostain pistorasiasta joita Suomessa on varmaan kymmeniä miljoonia ja erikoisesti auton lataukseen tarkoitettuja asemiakin kohta jokaisen K- ja S-kaupan pihalla, huoltoasemien ja muiden lisäksi.

Saa nähdä mitä noiden alkupään teslojen arvolle tapahtuu kuin ensimmäisten (2012) mallien takuuaika on kohta päättymässä..

Muistaakseni Tesla Model S maksoi uutena vuonna 2013 noin 80000€, Nettiautossa halvin sellainen maksaa nykyään, 7 vuotta vanhana siinä 45000€. Hinta on pudonnut mielestäni aivan liian vähän, siis vain noin 40%. Yleensä autojen hinnanlasku on noin 50% neljässä vuodessa eli "oikea" hinta pitäisi olla siinä 28000€, kuten muillakin autoilla jotka olivat Teslan hintaisia vuonna 2013.      https://www.nettiauto.com/tesla/vaihtoautot

Nissan Leafia myytiin pari vuotta sitten tarjouksella 30000€, nyt näkyvät pyytelevän 2016 - 2017 vuosimallista vielä 20000€.

Taitaa olla käytettyjen sähköautojen kysyntä kohdillaan.

Mistä virta tai sen siirtokapasiteetti? 

Fingridin voimajärjestelmän käytön kehityspäällikkö Jonne Jäppinen ja sähkömarkkina-asiantuntija Heidi Uimonen vastaavat yleisiin väitteisiin Suomen sähköjärjestelmästä. Kannattaa päivittää tietonsa kun on kerrankin oikeaa tietoa saatavilla.  https://yle.fi/uutiset/3-11103633

Väite 3: Suomen sähköverkot eivät kestä, jos sähköautojen määrä kasvaisi nopeasti

Väärin.

Sähköautojen tuoma kulutuksen lisäys ei juuri hetkauttaisi sähköverkkoja, koska lisäys olisi sen verran pieni.

– Sähköautojen lataaminen ei tuo merkittävää lisäystä siihen, paljonko sähköä tarvitsee tuottaa. Varovainen arvio 250 000 sähköautosta vuonna 2030 lisäisi sähkönkulutusta Suomessa yhdellä prosentilla, Jäppinen kertoo.

Jos pohditaan teoreettisella tasolla tilannetta, jossa kaikki Suomen henkilöautot rysäyksessä vaihdettaisiin sähköautoiksi, kasvaisi sähkön kulutus 10–11 prosenttia.

– Silloin sähkön kulutus nousisi Suomessa samalle tasolle, jossa se oli ennen vuoden 2008 talouskriisiä. Energiamielessä muutos olisi siis maltillinen, Jäppinen toteaa.

Kantaverkossa sähköautot eivät aiheuttaisi sikälikään ongelmia, kun niiden lataukset tapahtuvat eri puolilla maata. Jäppinen on verrannut tätä sähkökiukaisiin, jotka nekin ovat hajautettuna eri puolille maata.

Kodin sähkösaunan lämmityskerran viemällä sähkömäärällä sähköauto kulkee 40–50 kilometriä.

Kantaverkkoa pienitehoisemman jakeluverkon puolella pitää kuitenkin ottaa huomioon, jos johonkin rakennetaan suuritehoinen sähköautojen latauskenttä.

– Tuolloin pitää varmistaa, että sähkönsyötön kapasiteetti on riittävä. Samalla tavalla toimitaan muulloinkin, kun rakennetaan jotakin paljon sähköä tarvitsevaa, Jäppinen sanoo.

Voisiko sähköautoista olla verkoilla jotakin ongelmia? Jäppinen sanoo, ettei ole verkkoja ajatellen tarkoituksenmukaisinta, jos jokainen laittaa sähköautonsa lataukseen kello 17.00 töistä tultuaan.

Myös lataajalle on edullisempaa ajoittaa latausta aamuöille, jolloin sähkön hinta on halvimmillaan.

– Älykkäiden latausratkaisujen hyödyt korostuvat, sillä niiden avulla voidaan samalla automaattisesti järjestää kuluttajalle lataus halvalla hinnalla ja estää tarpeettomat lisäinvestoinnit sähköverkkoon sekä kiinteistön omaan sähköjärjestelmään.

– Suomi on liikenteen sähköistymistä ajatellen hyvässä asemasssa, sillä sähkölämmityksen ja sähkökiukaiden takia verkkomme ovat jo ennestään vahvoja. Keski-Euroopassa tilanne on toinen, Jäppinen toteaa.

Kantaverkko kestää jo nykyisellään mainiosti. Paikallisesti taas voidaan muuntajia lisäillä, kuten  toimitaan muutenkin jos kulutus lisääntyy.

Teslan Semi tuntuu aika mojovalta peliltä raskaaseen liikenteeseen.

Semi-sähkörekasta on kaksi versiota: 300 mailin ja 500 mailin versiot. Sähkörekassa on neljä itsenäistä sähkömoottoria ja 500 mailin versiossa on yhden megawattitunnin akku.[2] Alkuvuonna 2019 Tesla oli vastaanottanut noin 2000 Semi-sähkörekkojen tilausta.
...
Tesla takaa että Semi-sähkörekka ei mene rikki miljoonan mailin ajomatkalla eli 1,6 miljoonalla kilometrillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Tesla_Semi

Tuo isommalla akulla varustettu kulkee siis 800km ja kiihtyy 0-100km/h 20sekunnissa, täydessä lastissa.


https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/latausta-lastiliikenteeseen-tesla-semi-ripea-sahkorekka/

Kaikilla itseään kunnioittavilla valmistajilla alkaa olla jo ainakin jakelukevytkuorma-autoja esiteltynä sähköversioina. Luultavasti maailman suurkaupungeissa aletaan rajoittaa jakeluajoa, vaaditaan varmaan päästöttömyyttä koska kalustoa alkaa olla saatavilla.                                                                 

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 16.01.20 - klo:10:00

Palamaan kun syttyy, niin aikamoinen roihu tulee.

Kuis monta riisseli linja-autoa on syttynyt tuleen?

Tarkkaa määrää ei taida tietää kukaan. Jotain viitteitä saa Trafin tilastoista.

Suomessa syttyy linja-auto tuleen keskimäärin joka viides päivä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin mukaan suurimman osan paloista voisi välttää huoltamalla bussit säännöllisesti tai asentamalla automaattinen sammutusjärjestelmä moottoritilaan.

Trafin mukaan linja-autot syttyvät tuleen useimmiten liikenteessä ja matkustajien ollessa kyydissä, jolloin palossa on riski suuronnettomuuteen. Busseja palaa vuosittain noin 50-70. Tavallisimpia syitä paloihin ovat polttoainevuoto, sähkövika ja jarrun ylikuumeneminen.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/busseja-palaa-joka-viides-paiva/1876802#gs.srjmub

ahaa,   siis SAHAN!    onnea valinnalle.      miulta meinoovat väkisin ostaa tuon 200 sen mut ei onneks 421stä..

Minä olen aikeissa jäädyttää oman 200:seni ja nostaa sen konehallin kattoon.

Tällä haluan osoittaa kunnioitusta vanhalle palvelijalle ja konkreettisesti eläköidä sen, uuden tekniikan esiinmarssin ansiosta.

Maistelin tuossa taas Baileys kermalikööriä, on mainio alkoholijuoma, eikä pieretä (minua). Muut vastaavat tuotteet on huonompia ja kaasuuntuvampia.

Mikähän siinäkin lienee?

Irlantilaiset ovat olleet fiksuja. Ei niillä siellä saarella ole kuin ruohoa, lehmiä ja viskiä. Ne on naittaneet tuotteet yhteen ja myyvät kaikkialle maailmaan.

Ei muuta kuin joka kylään täälläkin oma tislaamo ja kermalikööritehdas, parhaat pärjäisivät varmaan laajemminkin. Gourmetvoikin on vielä bulkkituote verrattuna viskiin tai likööriin.

 Uutta pukkaa, nyt raivausaha.  https://www.youtube.com/watch?v=Bk2nKY42XnU

Tämä oksasaha on varmaan myös kätevä peli, karsinnan ja raivauksen lisäksi myös ojapenkkojen perkauksessa.

Akkujen ja laturin omistajana riittäisi pelkkä rungon hankinta. Menee hankinta harkintaan.

https://www.puutarhakone.fi/verkkokauppa/fin/husqvarna_536lip4_akkuoksasaha-p-96753-0
https://www.husqvarna.com/fi-fi/tuotteet/oksasahat/530ip4/967884710/

Lopun aikoja elämme

https://www.youtube.com/watch?v=1n5fiJeFJC8

Mainio.

Kyllä Renault on hyvä. Minulla on ollut vissiin neljä ja kaikki olleet hyviä ajaa ja laadukkaat moottorit.

Lainaus käyttäjältä: Moerkoe - 18.11.19 - klo:17:47

Aina ei tarvitse olla parasta, joskus riittävän hyväkin kelpaa.

-emäntä joskus kommentoi meikäläistä kaverilleen kutakuinkin samoilla sanoilla...

Sehän on kohteliaisuus.  Naisille kun ei tahdo kelvata juuri mikään, yleensä. Ja jos ne kauheasti kehuu, niin siinä on jotain hämärää takana.

Nuorena ja umpirakastuneena on tietysti eri asia, mutta siinä onkin kyseessä hormonihäiriö.

kuivaako nuo klapit ihan oikeesti?   ootko koskaan mitannu nurkista ym. semmosista?   ite kyl kuullu noista kokeiluista mut siirtynnä sit oikeisiin verkkosäkkeihin ku kuivaa on ni mukavempi polttaa.

Kyllä ne jotenkin kuivuu. Tärkeää on se, millaisessa paikassa yrittää kuivattaa. Tuulista ja aurinkoista pitää olla ja kuormalavat alla. Onhan ne verkkosäkit varmaan parempia. Koneellisesti kuivatut parhaita.

Aina ei tarvitse olla parasta, joskus riittävän hyväkin kelpaa.