Tässä osiossa voit tarkastella kaikkia tämän jäsenen viestejä. Huomaa, että näet viestit vain niiltä alueilta, joihin sinulla on pääsy.
Minäkin saisin varmaan ihan saman tai jopa paremman hinnan puille ryhtymällä integraattien sopimusasiakkaaksi. Sitten kun koittaa se hetki että kaikki teollisuuden tarvitsema puu saadaan sopimusasiakkailta... Mahtaa puista olla kova tarjouskilpailu silloin 
Eli jatkan talkoilua yhteisen hyvän eteen...
Oikein.
50 ha ja sille alalle noin jumalattoman kallis kone... Ei ymmärrä.
Samaa mieltä 
Tuollaiselle alalle joku 2,5 metrinen Simulta on just passeli.
Menee kyl 3 päivää kun kylvää, kun Tumella menisi vain 2 
Joo kyllä joku raja pitäisi olla, miten suuri kone saa olla minkäkin kokoisella viljatilalla, ettei kateus pääse valloilleen.
Siis jotensakin näin! 
2-metrinen nostolaitekone alle 30-hehtaarin tilalle
2,5-metrinen nostolaitekone yli 30-hehtaarin tilalle
2,5-metrinen hinattava yli 50-hehtaarin tilalle
3-metrinen hinattava, tai 2,5-metrinen takapyöräkone yli 100-hehtaarin tilalle
3-metrinen takapyöräkone yli 150-hehtaarin tilalle
4-metrinen takapyöräkone yli 200-hehtaarin tilalle
Oikein hyvä analyysi ja ehdotus.
Lisäksi voisi sanoa, että kaikille isoille koneille urakointivelvoite ja kiinteä ha-hinta. Huhtikuussa etelässä kylvönsä tehneet (kesto 3 päivää) voitaisiin pakottaa (Mavi) siirtymään pikku hiljaa pohjoisempaan koneinensa. Sitten kesäkuun lopussa saisivat palata reissultansa. Jäisi vielä runsaasti palautumisaikaa ennen kuin puinnit alkavat (kesto 3 päivää). Näin tulisi koko maan kylvöt suoritettua ja koneet olisivat tehokäytössä. Leikkuupuimureille tietysti sama homma.
Isot ja tehokkaat koneet ovat homman suola. Avokaivoslouhintaankin on suuunniteltu ydinräjäytyksiä kun kiire ei oikein salli jatkuvaa porailua ja latailua. Isompi on aina parempi.
Jokaiselle oma koordinaatti ja ropotti hoitaa homman. Se on tulevaisuutta.
Aivan oikein.
Tuollainen ihmisenkaltainen kävelevä robotti maksaa muutaman vuoden kuluttua jotain kymppitonnin. Sille voi ohjelmoida halutun lopputuloksen ja konenäkö tunnistaa taimien lajit, kunnon ja terveyden. Robottikädet leikkaavat harvennettavat ja ruohot eikä ajouria jää.
Robotti kävelee metsissä vaikka 24h/vrk, käy vain latauksella, rasvauksessa ja leikkuusormien teroituksessa silloin tällöin. Kuluttaa vuorokaudessa sähköä kolmen euron edestä.
Jos on metsät kunnossa sen voi ohjelmoida vaikka tuomaan työkaluja verstaalla tai näyttämään valoa pimeässä pellonreunassa leikkuupuimuria korjaavalle.
https://www.youtube.com/watch?v=N_m56irWKeIhttps://www.youtube.com/watch?v=XLSLHU-u4fM
Ferkusonin myynti putoaa kolmannekseen nykyisestä?
En usko.
Luulen, että markkinaosuus pikkuisen nousee. Valmistaja tulee mukaan ja jonkinverran erilaisia kampanjoita pukkaa. Hankkija on kilpailijana kuitenkin tanskalainen, ei suomalainen. Konekeskus on ainakin osannut laajentua nopeasti aiemminkin. Kertoo ketterästä ja kaupankäyntikykyisestä organisaatiosta.
Kyky myydä käytettyjä eteenpäin on avainasemassa uusien myynnissä.
Millä sais nätystiten oljet, heinänpuintilarvat, ruumenet sun muut paskat ikivanhat kuivikkeet pois navetan välikaton päältä? Käsityöt ei oikein kiihota, varmaan on homeistakin paskaa joukossa. 
Kysy paikallisesta VOKista työvoimaa. Palkkaa ei saa maksaa mutta ruokaa pitää tarjoilla. Tulevat mielellään, homma ei vaatine kieliosaamista tekijöiltä.
Ja paljonko maksaa taimet hehtaarille?
Luulis että kannattaa värkätä itse, niinku TOS-siemenenkin 
Juu, luultavasti.
Ja jos tekisi ompuista siideriä, niin ei tarvitse mitään jalostettuja ollakaan, kai.
Jos tulee pahaa omppusiideriä, sen voi sitten tislata. Vaikka jollakin alihankkijalla.
Akku painaa prkeleesti, ku raahaa sitä metsässä mukana.
Niin. Olen käyttänyt traktorin akkua juuri sen vuoksi.
Viimeksi tänään katsoin traktorini perään muttei siellä mitään kourakuormaajaa ollut, siellä oli juontokoura.
Aivan joka paikkaan ei viitsi traktori-kuormainyhdistelmän ajouria laittaa. Joskus pienimuotoinen kone on näppärämpi. Ja halvempi.
Sitten joskus kun metsäkuvio on kovalla työllä kunnostettu, tällä yhdistelmällä, myyn puut ja moto tulee.
Ei ole niin paljoa palstaa, että kannattaisi pariakymppiäkään investoida kuormaajakärry-yhdistelmään.
Ja paljonko maksaa taimet hehtaarille?
Ostin tämmöisen
Vaijerinohjain on huono, ei kestä kun juuri oikeasta suunnasta vetää, voimaa on niin paljon kuin naru kestää. Urapyöräkoukun ostin kanssa, siihen kannattaa kyllä heti vaihtaa pulttimutteri tuon urasokkalukitteisen tilalle, ettei sattuisi mitään.
http://www.hata-autosahko.com/category/14/vinssit-12vRahaa paloi noihin yhteensä parisataa ja sähkökilkkeet päälle, kuten virtakytkin ja paksut kaapelit. Helpotti hommia tosi paljon.
Irtovaijerilla ja välipyörällä hoidan "kytkennät", ja kelaan vinssillä vaan hieman että kaatuu. Vaijeri sotkeentuu tosi helposti sisäänkelauksessa, siksi sitä mahdollisimman vähän. Irtovaijeri on nopea kiepittää.
Langaton lisävarustekauko-ohjain on tosi kätevä.
Täytyi kommentoida tätä vanhaa asiaa hieman sillä, että jokuhan siellä edellisissä sukupolvissa on myös aloittanut lähes nollasta. Jotkut työn ja riskin kautta, joillekin riitti meriitti että olivat kavereita kuninkaan kanssa.
Moni virma ja tilakin on rannikolla vedetty pirtulla käyntiin.
-SS-
Aivan. Ja varmaan puolet sahoista.
Nykyään vastaavia rahoitusmahdollisuuksia antaisivat huumekauppa, perintätoimi, pakolaisten laiton maahantuonti, prostituutio ja poliitikkona toimiminen.
Pirtu on hiukan poissa muodista.
Mutta siinä muuten osuttiin naulan kantaan, että suorakylvö on nimenomaan ainoa tehokkaaseen ja nopeasti laajentuvaan tuki-imurointiin pystyvä kylvömenetelmä. Kyntö- tasausäestys- äestys- kylvöketju taitaa tukkeutua alle 300 ha:n kohdalla, vaikka olisi luopuja mukana hommissa. Yksinäinen rahamies voi vuokrata 3000 ha ja alkaa kierrellä suorakylvökoneella maakuntaa lopun kesää. Kunhan se sänki tulee semmoiseksi raidalliseksi, riittäähän tuo.
Tukipolitiikassa on nimenomaan viljelyvelvoite, korjuuvelvoitteen poistuttua huomion pitää keskittyä juurikin nopeaan ja tehokkaaseen oraiden aikaansaamiseen eli juurikin suorakylvöön.
Erittäin hyvin sanottu.
Onko muuten olemassa itsekulkevia suorakylvökoneita?
Aika usein vedet johtuu salaojiin eikä valu suoraan piiriojaan.
Toivottavasti, sillä muuten ojat täyttyisivät eroosion irroittamasta maa-aineksesta ja vesistöt liejuuntuisivat.
Pellon vesitalouden tärkeyttä ei voi liikaa korostaa, siitä kaikki lähtee.
Ei kai päistetietä voi suoraan leimata huonoksi ideaksi.
Jos ajattelee lohkoa joka on 100m leveä ja 3000m pitkä, niin ajatus tuntuisi jo järkevältä. Täällä pienipeltoisissa oloissa kumitelat, leveämmät renkaat ja parempi toimenpiteiden ajoitus ovat ehkä ensisijaisia menetelmiä.
Tai oikeastaan luontevin ratkaisu olisi kevyemmät koneet, koska ilmeisesti pintapaine ei olekaan se ainoa ratkaiseva tekijä vaan paino, maan tiivistymisestä puhuttaessa. Siihen taas ei taida olla maatalouspoliittisia edellytyksiä tilakoon aina kasvaessa.
Yksi ratkaisu olisi koneiden pienentäminen ja renkien uusi tuleminen. Yhden ison koneketjun hinnalla saisi pari pienempää sekä maatyömiehen palkattua pitkäksi aikaa.
Eilen pääsin skoudeskodan kyytiin,tulivat vastaan valo välähti ja pian olivat takana vilkuttamassa Jep VW sta viime vuoden katsastus unohtunut,meinasivat kilvet viedä mutta säälistä jättivat kun oltiin korvessa .Tämä on sitä uutta poliisi tekniikkaa,kaikki kilvet kuvataan tietokone ilmoittaa hetkessä kaikista rikkeistä.
Katsastuksen unohdus ei vielä vie kilpiä. Liikenneturvallisuudelle huomattavasti vakavampi rikos - veron unohdus, on sensijaan sellainen jossa armoa ei tunneta, kilvet lähtee vaikka olisi kuukausi sitten katsastettu.
Se on sitä priorisointia.
Oon ymmärtäny, että kun mennään savukaasujen lämpötilassa alle 150 asteen, voi riskinä olla kosteuden tiivistyminen piipun yläosaan, josta taas seuraa piipun ja kattilan hapettuminen.
Minä en juuri termodynamiikkaa ymmärrä, mutta jos menee 85asteista lämmintä savukaasua jatkuvana virtana hormiin, niin millä logiikalla se kosteus alkaa tiivistyä? Jos hiustenkuivaajalla tai muulla puhaltimella työntää lämmintä henkeä putkeen, se kuivuu - ei kostu.
Jotenkin tuntuu, että tämä olisi perimätietoa öljypolton ajoilta jolloin hetkellisesti lämpötila piipussa nousi korkeaksi, seuraava sytytys oli taas kylmällä piipulla pitkän ajan kuluttua, varaajan jäähdyttyä. Tuollainen ryskivä lämpö hajottaa kyllä kaikki paikat,mutta minulla ainakin stokeri käy lähes jatkuvasti, tai ainakin niin olen yrittänyt säätää sen siten.
mahtoiko johtua siitä, että öljykattiloita laitettiin taloihin, joiden piiput oli aikoinaan suunniteltu ja muurattu klapien/halkojen polttoon sopiviksi? Kaksirivisestä nelihormisesta piipusta vain yksi hormi jää käyttöön ja muut käyttämättöminä varsinaisesti aiheuttaa sitä kondensoitumista ja rapauttavat piippua?
Meillä ym kaltaisen piipun yksi hormi jouduttiin aikoinaan putkittamaan ja eristämään.
Pikkustokerilla ei pitkiä taukoja pääse tulemaan, jos ei automaattista sytytystä ole.
Ph-mittari ja lambda-anturi ilman automatiikkaa, paljonko kustantaa?
Tuntuu ihan mahdolliselta tuo rapautumisen aiheuttaja. Tosin tiilien laatukin on vaihdellut (vaihtelee) melkoisesti aikojen saatossa.
En ole vielä oikein perehtynyt noihin mittareihin mutta täällä näkyy ainakin olevan kaikenlaista tarjolla:
http://www.amestec.fi/ph-mittarit/152-testo-230Lambda anturilla ajattelin aloittaa. Sellaisen saa edullisesti hajottamolta jostain purkuautosta, sitten tarvitaan enää kuin jännitemittari.
http://web.archive.org/web/20120715122603/http://www.hessumobiili.fi/tiedostot/Happianturi%28lambda%29.pdfOnhan niitä toki hienoja valmiitakin laitteistoja:
http://www.kokko-control.fi/userData/kokko-control/docs/MG-O2R_ver_3_asennusohje.pdf
